[vilmasto]

Tervehys Onneli! kiva kuulla, että elämä on iisimpää ja kiva kuulla sinusta <3

[Vilma1966]

Kiva kun kirjoitit Onneli! Täytyy kyllä myöntää, että kun nopeasti luin viestisi ensimmäinen alhainen ajatukseni oli kateus Miksi muiden miehet muuttaa tapojaan, mutta omani ei. Mutta kun pysähdyin miettimään hetkeksi ymmärsin toki, että sinun onnesi ei ole mitään minulta pois. Ja tuli tosi hyvä mieli kuulla, että sinulla on asiat vihdoin paremmin tuollakin saralla. Olen onnellinen Onneli puolestasi

Olen itsekin huomannut, että enemmän ja enemmän tulee oma hyvinvointi simppeleistä asioista ja etenkin luonnosta. Olen moneen kertaan pysähtynyt sitä miettimään tämänkin vuoden aikana, parhaiten saavutan mielenrauhan kun olen keskellä luontoa. Toki edelleen nautin hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta mutta arkeen tuo onnea luonnossa liikkuminen ja rauhallinen kotielämä. Matkustushimoa minusta ei kyllä saa pois millään, tuskin ikinä Se on kyllä jossain tosi syvällä DNAssani. Mutta siinäkin nykyään usein pyrin yhdistämään luonnossa liikkumisen.

Venkulle vinkki; mikset kokeilisi tuota Onnelin lähestymistä? Eli ensin lopettaminen ja sitä kautta "perusvire" ja "flow" päälle? Jos se toimisi niin päin eikä niin, että ensin yrittää tavoittaa ne ja sitä kautta saada juominen vähenemään / loppumaan?

[Onneli47]

Kiitos vierailuista ketjussani Venkku, Vilmasto ja Vilma! Uudet kirjoittajat ovat tietysti tosi tärkeitä ja tervetulleita palstalle ja minun ketjuun myös, mutta ”vanhaa” ilahduttavat erityisesti vanhat tutut. Ne joiden kanssa tätä omaakin alkutaivalta on saanut jakaa.

Venkku: en oikein osaa muuta neuvoa antaa, kuin, että ei juo ja jaksaa odottaa kärsivällisesti, niin se iisimpi perusvire saattaa löytyä. Eihän se aina ja joka päivä niin mene, vaan on niitä toisenlaisiakin päiviä tyyliin ”tää on aina tätä” ja ”ei tästä mitään tule”. Kolme vuotta tähän meni - pienin askelin.

Vilma: mun mies hoitaa juopottelun muualla kuin kotona tai mun seurassa - sellainen parannus ja luulisin, että kokonaisuutena käyttö on vähentynyt. Hänellä on omia vapaa-ajan ja työreissujaan, joissa varmaan tulee juotua reippaasti tai ainakin yli suositusten - en kysele, ei kiinnosta. Meidän yhteinen arki on muuttunut merkittävästi parempaan! Viikonloppuja mennään ihan ilman alkoholia, arki mukaan lukien.

[Onneli47]

Iloista vappua! Satunnaisesti piipahtelen täällä tuttujen nimimerkkien kuulumisia lukemassa. Alkoholi ei mielessä pyöri eikä harmita, että ei ”voi” juopotella. Ja tätä en olisi uskonut silloin kun ensimmäisen stooriin tänne naputtelin, että oikeasti tämmöisen olotilan voi saavuttaa.

Tosin olen kovasti tyytyväinen, kun alkoholittomuus on jonkinlainen trendi nykyään ja monenmoista alkoholitonta juomaa on tarjolla. Minä kun tykkään hyvästä ruuasta ja juomasta ja mielelläni juon seurassa muutakin kuin sitä iänikuista kivennäisvettä. Nykyään on myös sikäli helppoa, että kaikki tietävät, että en juo alkoholia. Eipähän tarvitse enää asiasta keskustella. Ja muidenkin ikäisteni ihmisten juominen on mielestäni vähentynyt - voi toki olla, että he eivät ennenkään juoneet yhtä paljon kuin minä.

Pikku hiljaa olen selättänyt ylipainon, johon alkoholi oli osasyy. Kilojen lähtemiseen meni pari vuotta, mutta nykyään uskomatonta mutta totta olen täysin normaalipainoinen, jopa hoikka ihminen. Kyllähän sekin nostaa itsetuntoa. Toki enemmän olen ylpeä siitä, että onnistuin jättämään tissuttelun taakse. Mitä kauempaa katson entistä minääni, niin sitä enemmän näen miten olin tuhoamassa hyvinvointiani ja kehittämässä riippuvuutta ja että se alkoholi oli liian keskeisellä paikalla kaikissa tekemisissäni (matkat, kulttuuririennot, ihan mikä vaan)

Innostuin taas isommassa määrin liikunnasta ja harrastan sitä varsin aktiivisesti nykyään. Olen myös panostanut harrastuvälineisiin - hyvällä mielellä, kun rahaa ei ole mennyt alkoholiin eikä kyllä matkailuunkaan viime aikoina. Ainahan liikunta on ollut lähellä sydäntä, mutta nyt saan siitä eri tavalla mielihyvää. Luonto on myös vähän yllättäen muodostunut minulle todella tärkeäksi korona-aikana ja se on osa liikunnan tuomaa mielihyvää. Mihinkään kuntosaleille tai ryhmäliikuntatunneilla en enää ole kiinnostunut menemään - sekin on muuttunut.

Elämä on enimmäkseen hyvää ja nautin siitä todella paljon. Viihdyn myös nykyisin tosi hyvin itsekseni ja osaan tehdä asioita yksin - sekin on muuttunut. Toki jokaisella on ne omat varjonsa, joiden kanssa täytyy kulkea ja vastoinkäymisiä, luopumisia ja huolia on ollut ja varmasti myös tulee olemaan. Helpompaa se kuitenkin on taaplata arkeansa ilman alkoholia - siitä kun ei ollut apuja yhtään mihinkään - minun tapauksessani.

Hyvää kevättä. Ja kannattaa kokeilla päivä kerrallaan kerätä niitä nollapäiviä. Yhdestä se lähti minullakin, sitten haaveilin raittiista kuukaudesta, toisesta sen perään ja sitten tuli 100 pv tavoitteeksi jne. Yhtäkkiä olikin sellainen potti raittiita päiviä, että kun tuli tiukka paikka, niin en ikään kuin halunnut nollata saldoa. Se pohjakassa auttoi ihmeellisellä tavalla sinnittelemään vaikeissa tilanteissa. Ja nehän menevät ohi! Seuraavana päivänä ei enää harmita.

[Talvikaktus]

Hyvää kevättä sinullekin, hyvältä kuulostaa meininki!

[Onneli47]

Moi kaikille! Ei ole oikeastaan mitään uutta - raittiina olen elellyt. Piti tulla kurkkaamaan, että miten kauan siitä on, kun lopetin juopottelun. Aika kauan. Silti on tiettyjä hetkiä vieläkin jolloin iskee jonkinasteinen viinin ja hiprakan kaipuu. Olen aika hyvin oppinut tunnistamaan, että sen halun takana on yleensä jotain muuta, esim. halu kuulua porukkaan, halu tuntea itsensä erityisen hilpeäksi ja huolettomaksi… Aika hyvin osaan näitä ajatuksia käsitellä. Lopputulema on aina ollut, että en viitsi ottaa riskiä, että menettäisin sen mitä olen saanut. Tykkään enemmän raittiista itsestäni. Siitä, että päivä ei kulu krapulassa ja morkkiksessa eikä tarvitse pähkäillä annosmääriä tai alkoholin terveyshaittoja yms. Vapaampaa ja rennompaa elämää, kun alkoholin mukaan ei tarvitse mitään järjestellä.

Hyvää kesää kaikille! Kannattaa jatkaa yrittämistä.