Raitis juhannusviikonloppu takana. Mieskin joi vain aattoiltana ja varsin kohtuullisesti, mikä omalla tavallaan ilahdutti. Todella rauhallinen ja vähäeleinen juhannus, koska sain flunssan, joka sattuu hemmetisti sekä keuhkoissa että kurkussa. Räkä ei vielä valu, mutta olo on yleiskurja. No, olen ihan hyvin kuitenkin viihtynyt ja katsonut pari sarjaa suoratoistopalvelusta. Mutta mitään sen suurempaa tekemistä ei ole pystynyt edes ajattelemaan. Tämä juhannus meni näin ja se on ihan fine.
Nyt tuli täyteen 200 nollapäivää. Tämä ei tunnu sellaiselta saavutukselta kuin 100 päivää. Tämä tuntuu erilaiselta - luonnolliselta. Näinhän sen pitääkin olla. Matka siis jatkuu. Odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea elämääni tulee, kun alkoholin varjo jää yhä enemmän taakse. Ainakin yksi iso muutos on kaikenlaisen suorittamisen väheneminen. En enää piiskaa itseäni samaan tahtiin kuin ennen. Samoin olen alkanut viilata elämäntapojani ekologisempaa suuntaan. Tämä tosin alkoi jo neljä vuotta sitten siirtymällä kasvisruokaan. Nyt olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota ostoskäyttäytymiseen. Ennen kaikkea siihen mitä kaikkea voisin jättää ostamatta. Tässä on paljon varaa parantaa, mutta tässäkin asiassa voi iloita pienissä onnistumisissa.
Huomenna toivottavasti olo on jo vähän freesimpi flunssan osalta, että jaksaa lähteä reippain mielin töihin. Uusi työ on alkanut kivasti. Opittavaa ja haasteita on paljon.