Olet täällä

Pirteämpiä Päiviä

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja 0132 » 1.9.2020 08:19:22

Onnittelut Varjoilija!
Tuska käyttää alkoholia alkaa olla muisto vain. On aihettakin juhlia ja olla ylpeä saavutuksesta.
Varovaisuutta emme kuitenkaan unohda.
Iloista ja raitista päivää toivotan.

Putkis
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2121
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 1.9.2020 09:03:35

ONNEA 2V!
Tosi hienoa kuulla teistä jotka vähensitte nollaan, olette hienona esimerkkinä sitten jos / kun itsekin kyllästyn vähentelemään vähemmän kuin te :P
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1900
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Mummeli » 1.9.2020 16:58:11

Onnea. Hienoa kuulla että joku onnistuu noin hyvin. Oma polkuni on hieman kuoppainen, mutta taistelen ja yritän edelleen.
Mummeli
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 161
Liittynyt: 11.11.2019 09:51:11

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja vilmasto » 3.9.2020 07:55:04

Siis mitä :shock: 2 vuotta?! onko siitä jo kaksi vuotta :shock:
Isot onnittelut tästä Varjolilja <3 kyllä mä niin muistan sen alun edelleen ja kaikki mitä tässä välillä olet kirjoittanut. Ne yhdet isot juhlatkin jotka sitten juhlit nollalinjalla. Ihan mahtava juttu ja kyllä se yks ystävämmekin tuolla pilven reunalla kuule hehkuttaa tätä juttua <3
Believe you can and you´re halfway there.
Avatar
vilmasto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1728
Liittynyt: 7.1.2017 17:41:08

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja venkku » 5.9.2020 16:16:46

Onnittelut Varjis 2 vuodesta! Sun "raittiuslapsi" senkun kasvaa. Muistan kun se oli vasta 9kk. :lol:
venkku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 529
Liittynyt: 8.1.2019 12:20:29

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Varjolilja » 22.10.2020 09:52:31

Venkku ja muut kiitos onnittelusta.

Raittiuslapsi on saanut rauhassa kasvaa edelleen.
Sehän on just nyt sellainen kuralätäkössä lutraavan lapsen ikäinen.
Alankin neuloa sille villa-asua sadeasun alle.

Teetä kuluu. Jokainen ilta. Sen voimalla mennään eteenpäin.

Voikaa hyvin ja pienin askelin eteenpäin.
Pienin askelin pitkätkin taipaleet taitetaan! Ole armollinen itsellesi.
Avatar
Varjolilja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 620
Liittynyt: 14.9.2018 11:08:59
Ollut juomatta

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Varjolilja » 9.2.2021 10:19:19

hei päiväkirja pitkästä aikaa!

Takana rankka koronavuosi. Silloin kuin kirjauduin pari vuotta sitten tälle palstalle liian juomiseni takia, oli iso motivaatio vähentämiselle tyttäreni. Lääkäri, joka määräsi minut maksa-arvotesteihin painotti, että tyttäresi on pian murrosikäinen ja silloin hän tarvitsee äitiä. Voi kuinka oikeassa hän olikaan. Korona on ollut nuorille ja lapsille myös rankka ja oma tyttäreni oireilee nyt rankasti murrosikää.

Usein vaikeiden tilanteiden ja kiistojen jälkeen, kun rauha on palannut takaisin taloon ja voi taas hetkeksi hengähtää, muistan miten uupunut ja väsynyt olin kun join. En tiedä kuinka olisin jaksanut tämän vuoden, jos olisin jatkanut samaa rataa juomisen suhteen. En tiedä mistä olisin löytänyt voiman taistella sekä juomishimoja vastaan ja tyttären mielenterveyden eteen.

Jos tunnistat ajatuksiani, niin kannustan sinuakin vähentämään. Juomalla vähemmän saat itseäsi palasen takaisin. Väsymyksen tilalle tulee luotto itseensä ja omiin voimiin. Ennen koin olevani arvoton ja "ei millään ole enää väliä" ajatusten kyllästämä.

Oma tyttäreni tarvitsee nyt minua enemmän kuin koskaan. Onneksi voin nyt ajatella, että teen parhaani, että hän selviäisi mahdollisimman vähillä arvilla ja löytäisi ehkä enemmän välineitä jo nyt nuorena käsitellä ongelmiaan. On itselleenkin eheyttävää, että voi ajatella, että yhdessä yritetään eteenpäin ja se ei tarkoita iltaisin "sönkkäävää" tai viikonloppuisin sängyssä päänsärkyisenä makaavaa äitiä, jonka voimat menevät itsensä paranteluun.

Ei ole ollut siis helppo vuosi ja lisää varmaan on luvassa. Voimia kaikille taistoon. Hitaasti eteenpäin. Pieni askel kerrallaan.
...ja 2000 litraa teetä... :D
Pienin askelin pitkätkin taipaleet taitetaan! Ole armollinen itsellesi.
Avatar
Varjolilja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 620
Liittynyt: 14.9.2018 11:08:59
Ollut juomatta

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 9.2.2021 12:52:24

Hei Varjolilja (tai Varjoilija, kuten nimesi usein luen :P ), kiva kun poikkesit!
Voin kuvitella, että teineille tämä aika on tosi rankkaa. Pitäisi tehdä pesäeroa kotiin ja vanhempiin, mutta ei oikein voi, kun ei saa mennä minnekään. Synkkää!

Voin samaistua jonkin verran tähän mitä kirjoitit
Juomalla vähemmän saat itseäsi palasen takaisin. Väsymyksen tilalle tulee luotto itseensä ja omiin voimiin. Ennen koin olevani arvoton ja "ei millään ole enää väliä" ajatusten kyllästämä.


En vielä ole ollut siinä pisteessä, että olisin kokenut menettäneeni itseni tai olleeni täysin arvoton, mutta matkalla sinne kyllä olin. Joskus kun oli tärinä krapula toista kertaa parin viikon sisällä, eikä niiden välillä ollut kunnolla toipunut alkoivat tuollaiset fiilikset tehdä pesää aivoihin. Tuntui, että alamäki oli välttämätön ja teki mieli antaa mennä vaan. Onneksi emme jääneet tuollaisten ajatusten vangiksi, kumpikaan :!:
Vaikka edelleen juon niin tunnen, että nyt jo pitkään on ollut siinä suhteessa asiat paremmin, että luotto itseeni on palautunut. Vaikka joskus vielä menee alkoholin kanssa överiksi, ymmärrän nyt, että se on sen hetken huonoutta, ei koko elämän. Kunhan pidän huolen, että aina vaan harvemmin sellaista tapahtuu ei minulla ole mitään hätää.

Sinulla ei ole enää tuotakaan harmia, että joskus tulisi takapakkia, mutta varmaan saat kiinni vähentäjän ajatuksesta.
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1900
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Varjolilja » 9.2.2021 21:11:09

Hei
Saan hyvinkin Vilma ajatuksestasi kiinni!

Pitkään minäkin haaveilin siitä tilasta missä sinä kuulostat nyt olevan. Siis sellaisesta ettei tarvitsisi huolehtia liikaa tai olla liian "tiukka" ja "osaisi "juodakin hieman. Varmaan muistat ne minun iänikuiset veivaukset: juonko vai enkö juo... mietin juuri tänään kun kävin täällä pastalla, että menin alussa päivä kerrallaan. Sitten otin viikon tavoitteen. Yhden vuoden pääsin lopulta juomatta eteenpäin olemalla aina uudessa kuukausiketjussa mukana. Minua nuo kuukausiketjut oikeasti auttoivat! Pikkuhiljaa lisäsin tavoiteaikaa selvitä ilman viinejäni. Kuukaisiketjussa oli aina joku mukana tsemppaamassa.

On hienoa Vilma, jos olet saavuttanut tuollaisen tilan, että voit ns luottaa itseesi. Ja että elämä jatkuu jos välillä menee liian lujaa. Kyse on minusta siitä, että voi luottaa itseensä.

Ei kait se kaipuu viiniin ikäänkuin ikinä ns katoa. Ei ole minulta vielä ainakaan. Se välillä mietityttää ja pohdin asiaa; edelleen. Minulla oli kyllä ihan aika iso pelko siihen, etten pysty enää muuttumaan; hyvä niin, sillä muuten ei olisi muutosta tapahtunut. Alkoholi vei jo lapsesta asti matalana olevaa omanarvontuntoani yhä syvemmälle. Alko vaikutti liikaa aivokemiaan. LIsäsi alakuloa ja masennusta. Viini oli pakopaikka. Turruttava hetken onni. Hetki, jossa kukaan muu ei määrännyt tai saanut sanansijaa. Hyvin itsekäs olotila. Palkinto. Paikka, jossa sain olla rauhassa. Silloin en vielä hahmottanut, että samanaikaisesti hukkasin ja laiminlöin itseäni. Jollain tapaa välillä kaipaan tuonne turtuneeseen hetkeen kun "ajatus seisoo", mutta silloin on palattava ns alkuun ja muisteltava mitä se oikeasti tarkoittikaan ja mitä tuon tunteen kääntöpuolelta löytyikään.

Minulla on suvussa alkoholismia ja mielenterveysongelmia. On sukulaisia, jotka ovat kamppailleet näiden asioiden kanssa. Sekin on painanut vaakakupissa; tietous siitä, että suvussa on riippuvuutta. Ehkä oli myös jonkun tason "johdatusta" että kokemusasiantuntija, jonka juttusille hakeuduin, laittoi minut niin tiukalle. Hänhän puhui ihan alussa minulle pitkästä juomattomasta kaudesta. Voi olla, että hänen sanansa iskostuivat minulle pääkoppaan ja ne jäivät pyörimään sinne aivojen nystyröihin. Minähän olin ihan järkyttynyt hänen puheistaan. Ehkä oli hyvä, että hän laittoi minut ns ruotuun; iski kunnolla jauhot suuhun eikä antanut löysää. Ehkä hän oikeasti näki minusta jotain olennaista (epävarmuuteni) ja otti sen "aseeksi" tai sitten ei. Mutta näytti toimivan. :D

Paljon olen pohtinut sitä, että olisinko ehkä voinut oppia juomaan vaan sen muutaman lasillisen. Tämä on varmasti sellainen juttu, mitä jokainen alkoholiongelmainen pohtii jossain vaiheessa, jos päättää olla juomatta. En usko, että nyt yhden lasin juominen maata kaataisi tai ns ränni alkaisi. Ei todellakaan.
Jollain oudolla tavalla edelleen katson tuota laskuria ja siinä olevia päiviä. Nykyään jo sanon sujuvasti, että en juo enää alkoholia kun joku kutsuu juhliin. Ja siihen kertomiseen liittyy ylpeys! Alussa koin juomattomuuden häpeänä. Se paljasti, että minulla on (ollut) ongelma. Nyt ajattelen toisin: minulla ei ole ongelmaa! Jos en juo juhlissa, niin siinä ei todellakaan ole mitään outoa! Jossain vaiheessa ajattelutapani on kääntynyt siis päälaelleen. Pikkuhiljaa. Mitä kauemmaksi olen juossut alkoholia pakoon ( tämä oli oma vertaukseni jossain vaiheessa: päätin juosta pakoon kuvainnollisesti) sitä vähemmän se hönkii niskaan. Nyt se on jo sen verran kaukana, että voin jo kävellä ihan rauhassa. Ei se enää minua hetkessä kiinni saa. On jopa saattanut jossain risteyksessä saattanut valita toisen reitin ja sain sen eksytetyksi.

Kai se tärkein juttu on, että on hyvä olla ja että on tunne, että hallitsee omaa elämäänsä ja pysyy niissä valinnoissaan mitkä merkitsevät.

On mielenkiintoista pohtia mitä mielessä oikein tapahtui, kun lopulta uskalsin ottaa peilin käteen ja katsoa omaa kuvaani. Oliko se, se hetki, josta puhutaan kun "on valmis"/ tai on "tarpeeksi pohjalla" / on "tienristeyksessä". Minulla silloin päässä alkoi puhua hyvin hento ääni. Se oli melkein kuin kuiskaus, mutta siitä lähtien se on ollut läsnä. Se on sanonut, että älä vielä juo, ei ole mikään pakko. Älä ainakaan vielä. Ehkä se ääni oli koko ajan läsnä, mutten suostunut kuulemaan sitä. Ehkä minun tapauksessa oli kyse juuri tuon äänen löytämisestä omasta sisimmästä. Joka kerran kun tunnistin/ tunnistan sen, olen helpottunut. Siellä se on edelleen.

Oho. Jopas tulikin tekstiä. Samoja taidan jauhaa edelleen. Ehkä muutama uusi ajatus. Olipa mukavaa taas pitkästä aikaa kirjoitella "itselleen". Onneksi on ollut tämä plinkki. Minulle pelastus!
Pienin askelin pitkätkin taipaleet taitetaan! Ole armollinen itsellesi.
Avatar
Varjolilja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 620
Liittynyt: 14.9.2018 11:08:59
Ollut juomatta

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Stella » 9.2.2021 23:31:24

Varjolilja kirjoitti:
Onnea upeasta matkastasi Varjolilja.
Olen omani alussa ja en voi kun toivoa, että minullakin palikat kolahtavat kohdalleen. Todella moni juttu kirjoituksessasi sykäytti ja lohdutti.

Varjolilja kirjoitti:Ei kait se kaipuu viiniin ikäänkuin ikinä ns katoa. Ei ole minulta vielä ainakaan. Se välillä mietityttää ja pohdin asiaa; edelleen. Minulla oli kyllä ihan aika iso pelko siihen, etten pysty enää muuttumaan; hyvä niin, sillä muuten ei olisi muutosta tapahtunut. Alkoholi vei jo lapsesta asti matalana olevaa omanarvontuntoani yhä syvemmälle. Alko vaikutti liikaa aivokemiaan. LIsäsi alakuloa ja masennusta. Viini oli pakopaikka. Turruttava hetken onni. Hetki, jossa kukaan muu ei määrännyt tai saanut sanansijaa. Hyvin itsekäs olotila. Palkinto. Paikka, jossa sain olla rauhassa. Silloin en vielä hahmottanut, että samanaikaisesti hukkasin ja laiminlöin itseäni. Jollain tapaa välillä kaipaan tuonne turtuneeseen hetkeen kun "ajatus seisoo", mutta silloin on palattava ns alkuun ja muisteltava mitä se oikeasti tarkoittikaan ja mitä tuon tunteen kääntöpuolelta löytyikään.


Kuvailit loistavasti alkoholin (minulle myös viini) "olemuksen". Turruttavan hetken onnen. Palkinto ja rauhan paikka, mutta joka oikeastaan on vain silmänlumetta, koska siihen hukkaa itsensä ja ennen kuin sen huomaa aikaa onkin kulunut aivan liikaa.

Varjolilja kirjoitti:On mielenkiintoista pohtia mitä mielessä oikein tapahtui, kun lopulta uskalsin ottaa peilin käteen ja katsoa omaa kuvaani. Oliko se, se hetki, josta puhutaan kun "on valmis"/ tai on "tarpeeksi pohjalla" / on "tienristeyksessä". Minulla silloin päässä alkoi puhua hyvin hento ääni. Se oli melkein kuin kuiskaus, mutta siitä lähtien se on ollut läsnä. Se on sanonut, että älä vielä juo, ei ole mikään pakko. Älä ainakaan vielä.


Olen monta kertaa luullut ja toivonut olevani valmis tai tarpeeksi pohjalla. Uskomatta siihen kuitenkaan ikinä 100%. Sen takia nytkin pelottaa, mutta joku pieni toivo sisimmässäni nyt tuntuu, ainakin silloin tällöin. Toi "ei ainakaan vielä" tulee varmasti olemaan ohjenuorani, olankorteni, "rukoukseni". Kuten sanoit, onneksi on tämä plinkki!
Stella
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 51
Liittynyt: 21.12.2020 12:27:29

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja Varjolilja » 10.2.2021 09:30:14

Hei Stella
Sinäkin mainitset sanan pelko.

Minulla oli hyvin voimakas pelko epäonnistumisesta ja olo etten pysty.

Jälkeenpäin minä olen ajatellut, että tuo pelko on hyvä juttu. Sehän viestii, että asia on vakava ja oikeasti haluaa muuttua.
Jos ei olisi pelkoa, suhde alkoholiin olisi enemmän "ylimielinen" ja välinpitämätön. Pikkuhiljaa pelko alkaa kadota ja sen tilalle tulee usko, että pystyy. Moni asia siis muuttaa muotoaan toiseksi, paremmaksi.

Voimia sulle taistoon. Hyvä sinä!
Pienin askelin pitkätkin taipaleet taitetaan! Ole armollinen itsellesi.
Avatar
Varjolilja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 620
Liittynyt: 14.9.2018 11:08:59
Ollut juomatta

Re: Pirteämpiä Päiviä

ViestiKirjoittaja venkku » 10.2.2021 14:56:17

Moi Varjis, kiva kun taas kirjotit. Sulla on jotenki niin hyviä nää pohdinnat, että riittää itellekin pohtimista niistä. :D
venkku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 529
Liittynyt: 8.1.2019 12:20:29

Edellinen

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa