Olet täällä

Nortin vähennysyritykset vol ???

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Nortti95 » 28.1.2019 21:15:22

Heippa te kaikki muut vähentelijät!

Olen 23-vuotias nuori nainen, jolla noin takana viisi vuotta jokseenkin ongelmallista alkoholinkäyttöä.Olen lueskellut täällä jokusen vuoden satunnaisesti keskusteluja, mutta vasta nyt uskaltaudun itse kirjoittamaan.

Join ekat kännit 14-vuotiaana ja sitä seurasi muutama vuosi hirveää alkoholinhimoa, muttei juomista. Aktiivisen juomisen aloitin 18-vuotiaana ja sen jälkeen on tapahtunut mm. seuraavaa
-kolme kertaa käyttänyt Antabusta ja kahdesti naltreksonia
-joutunut lykkäämään lukiosta valmistumista mm.alkoholin takia
- satunnaisia muistinmenetyksiä
-loukkaantunut aina vain useammin juodessani
-pitänyt rokulipäiviä töistä ja opiskelusta
-saanut pari kertaa hirveät vieroitusoireet
-alkoholi alkanut aiheuttamaan ahdistusta ja masentuneisuutta

Äitini kuoli alkoholismin aiheuttamiin sairauksiin (mm.maksakirroosi) ja isäni on jonkin sortin alkoholiongelmainen. Verenperintöä alkoholismista monen sukupolven ajalta siis.

Antabuksen avulla olen saanut pidettyä todella pitkiä kuivia kausia, ja aina rankan vähentämisen jälkeen pallo on ollut hallussa jonkin aikaa. Viimeisin kuuri oli marraskuussa, mutta antabus ei sovi mulle enää, saan niin hirveät sivuvaikutukset siitä. Naltreksonia pitäisi nytkin käyttää, mutten muista ottaa sitä ( =useimmiten en halua).

Itselleni on tosi vaikeaa myöntää, että olen alkoholiongelmainen. Koen, että lopettaminen olisi liian varhaista ja vaikeaa, vaikka se hyödyksi olisikin. Tavoitteeni on olla kuolematta alkoholiin.

Juon aina iltaisin, päivällä ei ole niin väliä, koitan etten viikolla ota liikaa. Olen nimittäin tällä hetkellä nuorten työpajalla, jossa tiedetään ongelmastani ja olen näin ollen hieman tarkkailun alla. Määrät oli viime syksynä 1-3 olutta lähes joka päivä, selviä päiviä viikossa max 2. Joskus saatto mennä arkenakin 4-5. Muutaman kerran olen ollut krapulassa pajalla.
Ammattikoulussa olin kaikki viikonloput kännissä ja välillä viikollakin.

Pystyn ottamaan yhden tai kaksi ja jättämään sen siihen. Ongelma on se, että aina se ei onnistu, vaan jossain kohtaa mulle tulee semmoinen "ei mitään väliä"-meininki ja sitten juon rankasti välittämättä siitä onko seuraavana päivänä menoa vai ei.

Miksi sitten juon, mitä saan siitä? Musta tulee maailman onnellisin ihminen, kun olen ottanut pari. En saa melkein mistään muusta sellaista tunnetta, ehkä liikunnasta korkeintaan. Ylipäätänsä en tunne hirveästi mitään tunteita, korkeintaan ahdistusta ja harrastuksissa onnistuessa iloa. Saattaa olla, että mulla on vähän taipumusta masentuneisuuteen, kun kun kuitenkin parit masennusjaksotkin on tullut koettua.

Mitä sanotte mun tilanteesta, olenko kovassa luisussa kohti täyttä alkoholismia?

Jätän tämän nyt tähän. Kiitos, kun jaksoit lukea.
Nortti95
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 183
Liittynyt: 18.10.2014 19:38:45

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Pecorino » 28.1.2019 22:01:56

Moi, iltaa. Hauska tavata vaikkakin vähemmän hauskoissa merkeissä.

Jos nyt miettii että olet noin nuori ja kuitenkin selvää alkotaustaa ja vielä tuo perimäkin, niin kuulostaa, että tosiaan kannattaisi laittaa se korkki kiinni tai jos se ei onnistu, niin ainakin pitää sitä juomista ihan tosi tarkasti silmällä. Hyvä kun näin nuorena huomaat ja päätät tehdä asialle jotain. Tai olet jo tehnytkin kun on antabukset ym jo kokeiltu.

Mä olen melkein tuplasti sun ikäinen ja biletin siitä 18-vuotiaasta 27-vuotiaaksi. Sittemminkin on tissuttelu ollut kivaa vaikka baarit ja bileet jäi suurimmaksi osaksi. Tosi usein olen miettinyt, että olisipa nuorempana tullut tehtyä kaikkea paljon kiinnostavampaa ja järkevää kuin hilluttua baareissa ja bileissä. Tein kyllä muutakin, mutta velvollisuuksien jälkeen vapaa-aika oli biletystä. Jotenkin haluaisi sanoa sulle, että maailmassa on vaikka mitä mielenkiintoista, älä tuhlaa elämääsi ja terveyttäsi baariin ja / tai viinaan.

Toivottavasti ei tullut liian tätimäinen vastaus :) se ei ole tarkoitus vaan yritän olla kannustava.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1129
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Nortti95 » 28.1.2019 22:48:39

Hei ja kiitos vastauksesta!

Jotenkin tuntuu, että lopettaminen olisi liian vaikeaa ja varhaista. Olen jotenkin niin ajatellut, että sitten kun olen jotenkin valmis, niin lopetan.
Olen lueskellut täältä ja muualtakin paljon alkoholiongelmaisten kertomuksia ja yksinin nuori nainen sanoi, että ihmisen on juotava niin kauan, kuin on pakko. Minulla ei tavallaan ole vielä omaa halua lopettaa ja osittain siksi tyydynkin siihen, että omassa päässäni ja erilaisten auttajien luona perkaan juomistani ja koitan pitää sen ruodussa vähentämällä.

Ja ei, vastauksesi ei ollut liian tätimäinen :D
Nortti95
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 183
Liittynyt: 18.10.2014 19:38:45

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Wisefool » 28.1.2019 23:35:56

Nortti, vastauksena kysymykseesi: annoit juuri oppikirjatasoisen kuvauksen alkoholiriippuvuudesta sellaisena, kuin se pahimmillaan leimahtaa vahvan geneettisen alttiuden omaavalla henkilöllä jo ensikosketuksesta alkoholiin. :|
"Kuinka voisi löytää uusia polkuja, jos ei milloinkaan ole eksynyt?"
Avatar
Wisefool
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 182
Liittynyt: 30.10.2018 15:37:17

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Nortti95 » 28.1.2019 23:49:33

Kiitos Wisefool erittäin rehellisestä vastauksestasi!

Olen tavallaan elänyt sellaisessa kuvitelmassa, että ei tilanne nyt niin paha ole kuin voisi olla. Kyllä se taitaa olla aika paha.

Kuvitelmaa on tavallaan pahentanut se, että kävin viime keväänä A-klinikalla juttelemassa ja heidän sairaanhoitajansa mielipide oli se, että tää on ohimenevä tilanne, vähentelet vaan vähän ja kyllä se siitä, et ole riippuvainen, nuoret juo yms.
Toisaalta tilanne on kuitenkin ollut tiedossa siitä asti, kun 18-vuotiaana sain psykiatrilta ensin alkoholin haitallisen käytön diagnoosin, joka muuttui aika pian alkoholiriippuvuus-diagnoosiksi.

Lisää mielipiteitä tilanteestani?
Nortti95
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 183
Liittynyt: 18.10.2014 19:38:45

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Varjolilja » 29.1.2019 00:25:19

Hei Nortti ja tervetuloa porukkaan!

Kysyit mielipidettä omaan juomiseesi.
Kyllä minusta sun on hyvä ottaa asia aika vakavasti, sillä alkoholi on vaikuttanut negatiivisesti elämääsi. Itse olitkin listannut asioita, jotka sen osoittavat. Sulla on mm. koulu kärsinyt ja masennus nostanut enemmän päätä.

Omassa suvussani viina näyttää myös maistuvan ( omat vanhempani käyttävät harvoin) , joten uskon, että himo juoda alkoholia on osittain perinnöllinen. Mutta se ei tarkoita, että sinut olisi jotenkin ”tuhoon tuomittu”. Ei, sillä voit itse vaikuttaa omiin valintoihisi.

Itse aloin juoda oikeastaan vasta lähempänä 30 vuotta. Sinun ikäisenä,en oikeastaan juonut kuin aivan satunnaisesti. Sairastuin paniikkihäiriöön ja siihen juominen ei sopinut lainkaan. Olen nyt kohta 50 -vuotias. Oma juomiseni on pikkuhiljaa riistäytynyt. Join kohtuudella kymmenen vuotta sitten, mutta kymmenessä vuodessa kulutus nousi pikkuhiljaa ja sietokyky myös. Maksa-arvoni olivat koholla ja oli tehtävä jotain konkreettista. Pitkään tulikin sitä odotettua....että sain itsestäni kunnolla niskasta kiinni.

Mutta mennäänpä sinuun. Olet ehtinyt jo kokeilla erilaisia keinoja vähentämiseen. Sekin kertoo jotain juomisestasi. On hienoa, että kirjoitit tänne ja että haluat pohdiskella asiaa kunnolla. Olethan vielä nuori ja se mitä valitset nyt vaikuttaa paljon tulevaisuuteesi. Tuossa iässä on paljon haasteita ja pitäisi tehdä valintoja. Se ei ole aina helppoa ja saattaa stressata.

Siitä tuli mieleeni kysyä vielä tarkemmin, miksi juot? Kerroit, että sinusta tulee iloisempi ja ettet muuten saa samaa tunnetta kuin humaltuessa. On tosi tärkeää rehellisesti yrittää hahmottaa juomisensa syyt. Kerrot, ettet oikein tunne iloa. Minusta tuntuu, että olet masentunut. Hyvin usea meistä juo masennukseen. Alakuloon, huonoon itsetuntoon, paetakseen joitain asioita. Voisiko sinulla olla sama juttu? Pohdin suhdettasi vanhempiisi. Onko suhteesi isääsi kunnossa? Ja kuinka olet jaksanut äitisi menehtymisen? Nuo asiat kuulostavat rankoilta ja vievät usein paljon voimia. Sinun kohdallasi ei välttämättä ole näin. Täällä on muutamia joiden vanhemmat ovat olleet alkoholisteja ja he ovat kertoneet lapsuuden rankkuudesta. Siksi tätä asiaa jäin pohtimaan.

Olen itse pohtinut aivan samaa kysymystä lopettamisesta ja sen lopullisuudesta. Sinulla on nyt sellainen olo, ettet ole vielä valmis siihen ratkaisuun. Totuus taitaa kuitenkin olla, että sellaista ns. Oikeaa hetkeä tai hetkeä, jolloin ”tuntisi olevan valmis” luopumaan alkoholista ilman siihen liittyvää hankaluutta, ei taida olla olemassa. Puhutaan, että pitäisi olla tarpeeksi pohjalla. Mitä se pohjalla olo sitten on? Kai yleisesti ajatellaan, että silloin on niin lopussa ja kaiken muun elämästään kadottanut, ettei muuta vaihtoehtoa enää ole. Keho ja mieli eivät enää kestä. Ns. Pohjalla oleminen on mielestäni kuitenkin jokaisella hyvin henkilökohtainen tila. Se ei välttämättä tarkoita katuojaa, asunnottomuutta, perheen ja läheisten menetystä. Se on enemmän tunnetila, että nyt on tehtävä muutos ja päätös. Toisten pohja on eri kuin toisten.

Itse en myöskään koe olleeni pohjalla, mutta suistuminen siihen suuntaan oli tapahtumassa, aluillaan, meneillään. Huomasin hälytysmerkit. Niitä olit itsellesi listannut. Ne on hyvä pitää mielessä. Alkoholin voi aivan hyvin lopettaa tai vähentää (jos pystyy kohtuulliseen käyttöön) ihan milloin vaan. Jos sen kanssa on ongelmia, niin mitä pikemmiten sitä helpompaa on. Mitä enemmän ja kauemmin juo, sitä suurempi riippuvuus syntyy. Alkoholi tulee osaksi ihan arkisia asioita ja tekemistä. Minäkin juuri opettelen tekemään asioita ”uudelleen ilman alkoholia”.

Minulle ajatus alkoholin totaalisesta lopettamisesta on myös ahdistava. Siksi menen-kuten kovin moni muukin- päivän kerrallaan. En ajattele liiaksi kauaksi tulevaisuuteen. Tuo ajatus nimittäin tarvitsee oman aikansa. Ehkei tuollaista päätöstä ole edes mahdollista tehdä yhden päivän tai yön aikana. Sitä on sulateltava.

Sinä saatat nyt ajatella, että mikäs minä olen sulle moisia kirjoittamaan. Olet saanut juoda. Se on totta. Ja se toimii mulla yhtenä voima-ajatuksena: olen juonut jo aika paljon, joten on ihan kohtuullista olla nyt juomatta. Sinuna etsisin voima-ajatuksia siitä, että sulla on halutessasi aikaa juoda myöhemmin elämässäsi, jos niin päätät. Voisit nyt kerätä kokemuksia ja tuntemuksia mille elämä nyt ja tässä hetkessä tuntuisi ilman viinaa. Antaisit sillekin vaihtoehdolle mahdollisuuden. Ja minusta ensimmäisen kirjoituksesi perusteella tuntuu, että olet sinäkin juonut nuoreen ikääsi suhteessa aika reippaasti.

Mä kirjoitan nyt aika suoraan mitä ajattelen. Musta tuntuu, että sun pitäisi saada oma elämä hyvälle uomalle. Selvittää mitä oikein kaipaat elämältä. Mistä asioista haaveilet. Mitä tavoittelet. Jos juot nyt liikaa, on suuri riski, että elämäsi lähtee väärille raiteille. Päädyt ns. vääriin porukoihin. Putoat helposti arjesta. Menetät nuoruuden hienoja vuosia ja mahdollisuuksia. Teet sellaista, mitä myöhemmin kadut. On monia ihmisiä, jotka juovat nuorena liikaa ja heräävät tilanteeseensa esimerkiksi 30 -vuotiaina tai myöhemminkin. Silloin on jäänyt moni tärkeä aikuistumiseen ja itsenäisyyteen liittyvä prosessi kokematta (en tarkoita, ettekö olisi jo aikuinen :D , mutta ihmisellä on 25-35 vuoden ikäisenä monta tärkeää kehitysjuttua. Ja vielä minunkin iässä niitä on! :lol: ). Myös ne alunperin juomiseen johtaneet ristiriidat on käsiteltävänä. On ikäänkuin samassa alkupisteessä, sillä asiat täytyy loppujen lopuksi aina työstää, jos haluaa niiden kanssa sopusointuun.

En tunne enkä tiedä sinusta mitään, joten tämä kirjoitukseni ei välttämättä koske sinua lainkaan ja tilanteesi voi olla aivan toisenlainen. Kirjoitin mitä tuli mieleeni, sillä näin täällä saa tehdä!

Ja vielä yksi juttu, kun pohdit omaa juomistasi ja sitä onko se paljon vai vähän. Mä lakkasin vertaamasta omia juomamääriä toisten juomamääriin. Vertaamalla itseään toisiin voi nimittäin vähän huijata itseään. Aina löytyy joku joka juo enemmän! Sen sijaan käännä katseesi niihin kavereihin, jotka juovat vähemmän tai eivät juo lainkaan.He nimittäin edustavat sitä ns. normaalia ja tervettä suhdetta alkoholiin. Mulle kolahti oman juomiseni ongelma, kun tajusin, että suurin osahan ihmisistä ei juo joka päivä tai edes joka viikko. Toisille on ihan normaalia olla esimerkiksi kuukausi ilman pisaran pisaraa. He eivät edes moista ainetta kaipaa. Tuolloin tajusin, että mulla on ongelma.

Jos omassa lähipiirissä juodaan paljon, niin oma hahmottaminen voi vääristyä.

Kirjoittele ihmeessä lisää. Kirjoittaminen tänne on selkeyttänyt omia ajatuksiani paljon. Kerro mille tuntuu? Pelkoja, suruja, iloja. Niitä kaikkia tänne mahtuu!
Pienin askelin pitkätkin taipaleet taitetaan! Ole armollinen itsellesi.
Avatar
Varjolilja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 621
Liittynyt: 14.9.2018 11:08:59
Ollut juomatta

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 29.1.2019 01:32:07

ahaa, Varjolilja olikin kirjoittanut samaan aikaan. lähetän tämän oman tekstini heti, ja sitten minäkin luen tuon viisaan Varjiksen mietteet.

moi Nortti ja tervetuloa mukaan! olen iloinen puolestasi että päätit kirjoittaa tänne.

ensin positiivisia puolia. minusta olet aivan poikkeuksellinen kun jo noin nuorena osaat ottaa tilanteesi vakavasti.
se kertoo kypsyydestäsi ja miksei myös perusluonteestasi. myös siitä, että huomioiden nämä edellä mainitut ominaisuutesi sulla on elämässäsi kaikki mahdollista.
olet varmasti itsekin kohdannut ikätovereitasi, tai minkä ikäisiä ihmisiä tahansa, jotka eivät pureudu millään tavalla ongelmaansa.
on myös heitä, jotka eivät kerta kaikkiaan tunnista ongelmaansa ja sitten heitä, jotka tunnistavat kyllä mutteivät tunnusta sitä. ehkä häpeän tunteen takia, ehkä "vain" asian kivuliaisuuden takia. syitä voi olla monia.
en tarkoita, että ongelmaansa/ongelmiaan pitäisi kailottaa sinne tänne ns "avoimuuden merkeissä", vaan sitä, että se itselleen tunnustaminen on erittäin tärkeää ja ainoa tie kohti muutosta. olet tehnyt sen jo, täällä, nyt, vaikkei se helppoa olekaan. hieno saavutus.

minusta kohtaamasi sairaanhoitaja päihdepuolella osoitti käsittämätöntä ammattitaidottomuutta kun ilmiselvästikin vähätteli tilannettasi. todella hämmästyttävää. olen joskus täällä Plinkissä lukenut samanlaisesta tarinasta. aivan kuin tällaiset tyypit kalastelisivat asiakkailtaan itselleen mukavan kamun roolia. todella älyvapaata toimintaa.

onko mahdollista, että voisit vaihtaa päihdetyöntekijää? kun se itsellesi sopiva työntekijä löytyy, saat siitä varmasti tarvittavaa tukea, ja koulutettu ammattilainen osaisi pureutua myös siihen kirjoittamaasi epäkohtaan ettet oikein koe enää iloa mistään muusta kuin humalasta.
tuo liikuntaharrastus taas olisi tärkeä tekijä, kehitä sitä ihan tietoisesti.

perimäsi on kieltämättä rankka. olet joutunut myös elämään lapsuutesi sellaisessa "kulttuurissa" missä juodaan, mikä tietenkin jo itsessään vaikuttaa asioihin.

kirjoitat, että kokonaan lopettaminen ajatuksena tuntuu vielä liian vaikealta rastilta. kuka tahansa meistä täällä tietää mistä puhut.
elämäntavan muutos vie aina aikaa, koskee se sitten mitä tahansa elämäntavan muutosta, ei siis pelkästään alkoholia. se on prosessi. sellainen prosessi mikä ajan lisäksi vaatii ajatustyötä ja sitä kuuluisaa itsetutkiskelua... sorit, muuten, jos/kun kirjoitan itsestään selviä juttuja :oops:

entä olisiko mahdollista ajatella, että kokeilisit ensialkuun vaikkapa kuukauden raittiutta? saisit aikaa levätä ja pohdiskella asioita. ottaisit alkoholista kuukauden loman, breikin.

tuosta myöntämisestä että alkoholiongelmaa on. kuten tuossa alussa kirjoitin, niin senhän sinä olet jo tehnyt, joten ehkä osuvampaa olisi käyttää hyväksyä-sanaa. kenellepä se ei olisi; vaikea hyväksyä alko-ongelmansa. mutta siihenkin ikään kuin "tottuu". kun on aikansa prosessoinut asiaa, se ei tunnu enää niin pelottavalta. eli voisitko ajatella, että se on juuri sinun kohdalle osunut vaikea rastisi sekä ristisi. että jokaisella on omansa, eikä se siten ole sen kummempaa, vaikken asian vakavuutta haluakaan vähätellä piiruakaan.

työstä asiaa. se tarkoittaa sitä, että kirjoittele tänne, lue jatkossakin toisten tekstejä, ja lue myös alkoholismia käsittelevää kirjallisuutta.
jo täältä Plinkistä löytyy paljon asiatietoa.
täällä Vähentäjissä on hyvä meininki. keskustelemme paljon muustakin kuin alkoholista. ja se on ihan varma, että huonoinakin hetkinä saat täältä kannustusta ja tukea kaltaisiltasi.

tosiaan, mitä sanoisit jos ensialkuun ottaisit alkoholista kuukauden loman? moni täällä taitaa aloittaa tipattoman tammikuun jälkeen suoraan "huikattomaan" helmikuuhun. tavoitteet ovat tärkeitä. joten mieti joka tapauksessa, mikä tavoite olisi juuri Sulle se sopivin.

vielä kerran Nortti, oot lämpimästi tervetullut! :P kirjoittele taas lisää, toivoo Sylvia
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2169
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 29.1.2019 08:44:11

Tervetuloa Nortti! Hienoa, että olet havahtunut tekemään ongelmallesi jotain. Ymmärrän hyvin, että tuossa iässä lopulliset ratkaisut eivät ole kauhean kiehtovia. Mutta jotain sinun tosiaan täytyy tehdä ettet seuraa äitisi jalan jäljissä.

Ehdotan, että teet itsellesi konkreettisen suunnitelman. Jos se ei ole huikaton helmikuu niin sitten jotain muuta, mutta kuitenkin selvät sävelet mitä pystyt noudattamaan. Vähennät vaikka alkuun juomakerrat esim 4:n kuukaudessa tai jotain vastaavaa. Mutta niin selkeästi asetettu tavoite, ettei siihen jää mitään takaportteja. Sitä kun sitten olet jonkin aikaa noudattanut mietit miten voit tavoitetta laajentaa.

Meidän muiden tekstejä lukemalla olet varmaan huomannut, että ei tämä vähentäminen keneltäkään ihan päivässä tai viikoissa onnistu. On vaatinut pitkää työtä. Ja kyllä meistä varmaan moni on ajatellut, että tavallaan lopettamalla voisi päästä helpommalla. Mutta jos tämän tien valitset niin varaudu tekemään asian eteen töitä ja sietämään ajoittaista epämukavuutta.

Kiva kuitenkin että liityit joukkoomme. On hienoa saada keskusteluun vähän muutakin kuin täti / setä näkökulmaa :P .
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1923
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Nortti95 » 29.1.2019 15:55:10

Kiitos kaikista tervetulotoivotuksista!

Ymmärrän hyvin, että raitistuminen ja ylipäätään juomisen lopettaminen on pitkä ja monimutkainen prosessi. Hyväksyminen juuri on se, jonka haluaisin joskus tapahtuvan. Ehkä silloin olisin valmiimpi ottamaan apua vastaan paremmin. Lopullinen tavoitteeni on kuitenkin raitistua jossain vaiheessa eli sitä kohti koitan pikku hiljaa liukua.

Häpeän tätä tilannettani paljon.

Tuosta tauosta, jota jotkut ehdottivat: olin juuri 2 kuukautta ja kaksi päivää ilman tippaakaan eli marraskuun alku-loppiainen. Tuo juomiskertojen rajoittaminen oli hyvä ehdotus (kiitos siitä Vilma ja muut). Muokkaisin sitä vielä siihen suuntaan, että 1-2 krt/vk ja ei sais kyllä humalaan tulla ollenkaan, kun melkein aina humalassa tuppaa jotain pahaa sattumaan.

Lapsuus olin rankka, muttei niinkään äidin takia vaan isoäitini, jonka luona asuin esikoulusta lukion loppuun (20-vuotiaaksi). Jatkuvaa tyranniaa ja henkistä väkivaltaa. Tähän kun lisätään koulukiusaaminen ja tietynlainen erilaisuus (ja eristys) muista lapsista harrastusvalintojen yms takia, niin paketti oli aika valmis. Olenkin juuri tällä hetkellä pyrkimässä psykoterapiaan purkamaan näitä juttuja.
Nykyään isoäidin kanssa vähän paremmat välit.

Äiteen kuolema oli rankka lähinnä sen takia, että isoäitini hallitsi surullaan ja mun surulle ei oikein jäänyt tilaa. Isä on ollut elämässä silloin tällöin mukana ja vielä lähemmin sen jälkeen, kun täytin 18. Meillä on erittäin läheiset välit tätä nykyä.

Ja juu, voin kyllä nähdä sen, että saatan olla masentunut. Valmistuin viime keväänä klassiseksi muusikoksi (olin kurssini parhaimmistoa), mutta sairastelujen takia olin niin huonossa kunnossa, etten päässyt minnekään, mihin hain. Olen pääsemässä depressiohoitajalle piakkoin yhden tiimin kautta.

Jotenkin juodessa sitä toivoo, ettei olisi aloittanut sen kertaista juomista ollenkaan ja sitten joskus tilanne päätyy siihen, että juo ketutukseen juomisen aloittamisesta.

En ole enää A-klinikan asiakas, koska lopetin asiakkuuteni siellä juuri äskettäin palatakseni toisen tiimin potilaaksi. AA-ryhmään olisi kyllä halu mennä, mutta jo kahdesti on tullut pupu pöksyyn kokoontumispaikan ovella, en oikein osaa selittää miksi.
Minnesota-hoitoihin yms pitkiin hoitoihin haluan mennä vasta sitten, kun isoäitini on kuollut. Hän ei tiedä tilanteestani mitään ja hänen suurin pelkonsa (minun suhteeni) on, että minusta tulisi kuin hänen tyttärensä (äitini) eli alkoholisti.

(edit.) Lisäyksenä vielä se, että mulla on erittäin lievä FAS, lähinnä pituus, aistiyliherkkyys ja nykyiset keskittymisvaikeudet oireina. Eli sitä alkoholialtistusta on tullut ennen kuin elämä on ehtinyt kunnolla vielä alkaakaan.
Viimeksi muokannut Nortti95 päivämäärä 28.2.2019 00:07:35, muokattu yhteensä 1 kerran
Nortti95
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 183
Liittynyt: 18.10.2014 19:38:45

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Nortti95 » 29.1.2019 22:30:29

No nyt kun kirjoittamisen makuun taas pääsin, niin annetaan nyt vaan tulla!

Tosiaan, kun olen ollut pitkiäkin aikoja juomatta, niin havaitsin (kuten moni muukin) ihan toimivaksi keinoksi "päivä kerrallaan" -metodin. Tätä samaa sovelsin joulukuussa viime vuonna, kun Antabusta ei ollut enää käytössä. Tosin lisäsin siihen sellaisen mausteen, että ajattelin: "antabuksen lopettamisesta on vasta x monta päivää, voin saada vielä reaktion->en voi juoda."
Olen siis saanut antabusreaktion 19-vuotiaana ja vaikka tässä muutama vuosi onkin siitä jo vierähtänyt, niin kohtauksen kamaluus on edelleen tuoreena mielessä.

Tuosta suunnitelmasta. Olen aika paljon sellainen ihminen, että jos Vilman mainitsema takaportti on, niin se myös löydetään ja käytetään. Helposti lankean sellaisiin ajatusmalleihin kuin "ei se niin turhan tarkkaa ole" ja "edellisestä kerrasta on jo niin kauan". 18-vuotiaana joskus mietin, että täytyykö minun köyttää itseni patteriin kiinni, jotta en joisi. Silloin nuorempana saatoin ihan pienestäkin ärsykkeestä lähteä baariin/kauppaan/Alkoon. Nykyisin kykenen lykkäämään mielitekoa sen verran pitkälle, että se menee ohi tai lievenee.

Helposti sitä tulee huijattua itseään sellaisilla asioilla, että jos esim. juo vain olutta, niin ongelmaa ei ole. Itse aika kauan sanoin/kirjoitin kaikenmaailman kyselyihin ja lomakkeisiin, että käytän 1-2 annosta pari kolme kertaa viikossa, vaikka todellisuudessa määrät olivat suurempia johtuen viikonlopuista, mutta enhän minä niitä laskenut. Ajattelin vain, että "se viime viikonloppuinen on poikkeus, enhän minä muuten juo niin paljon". Hirveää itsepetkutusta.

Asiasta kukkaruukkuun: olen jo kauan ajatellut sitä, että onko itse asiassa isoäidilläni ollut alkoholiongelma joskus. He tekevät kotiviiniä ja likööriä kymmeniä litroja, joskus lähemmäs sata litraa vuodessa. Aina seuraavana tai vähintäänkin sitä seuraavana vuonna pullot ovat taas toisiokäytössä. Jonnekin heidän taloudessaan uppoaa kymmeniä litroja olutta, viiniä ja likööriä vuodessa. Olen miettinyt, olisiko mahdollista, että mahdollinen alkoholiongelma osasyy kaikkeen tyranniaan lapsuudessani ja myös isoäitini hyvinkin vaihteleviin mielialoihin. Tiedän olevani suhteessa isoäitiini läheisriippuvainen oli ongelmaa hällä tai ei.

Minusta on tullut hirveä suorittaja, joka vaan paahtaa eteenpäin ajattelematta itseään. En oikein luota ihmisiin. Tunnen, että koko minäkuvani heittää kuperkeikkaa, kun olenkin yhtäkkiä tilanteessa, jossa opiskelu ja tulokset eivät ole kaikki kaikessa. Kaikki nämä asiat, joista kirjoitan, voivat masentaa ja ahdistaa. Koko viime kesän vietinkin kotonani ahdistuen ja masentuen, näkemättä suuntaa itselleni. Ehkä olen myös tietynlaisen pakotetun kiltteyden kipeyttämä.

No, jospa tässä taas oli asiaa hetkeksi.
Nortti95
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 183
Liittynyt: 18.10.2014 19:38:45

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 30.1.2019 00:21:37

Nortti yötä, halusin tulla vaan pikaisesti moikkaamaan ja kertomaan, että luen todella mielelläni tekstejäsi.
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2169
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja venkku » 30.1.2019 10:00:25

Moi ja tervetuloa Nortti!

Minäkin alottaisin vähentämisellä, jos tosiaan pystyt joskus juoda vain 1 tai 2, niin sehän on tosi hieno juttu! Mitä vähempi juo kerralla, sen parempi. Totutteluahan se toki vaatii. Mutta tärkeintä mitä itse olen tajunnut on, että oikeasti miettisi minkä takia juo. Laittaa vaikka paperille ylös ne syyt ja miettii ajan kanssa, konkreettisempaa kun on mustaa valkoisella. Jos pääset sinne terapiaan, niin sehän on myös hyvä paikka miettiä ja käydä läpi tunne-elämän asioita. Yleensä se juomisen tarvekin kumpuaa jostain syvältä.
venkku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 539
Liittynyt: 8.1.2019 12:20:29

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Nortti95 » 30.1.2019 17:07:15

Kiva, että näitä tekstejäni on mukavaa lukea. Lueskelette parhaillaan erään varsinaissuomalaisen lehden ex-kolumnistin juttuja (lopetin pari vuotta sitten.) :)

Mulla on aika paljon somaattisia sairauksia/vaivoja ja näihin liittyen kipuja ja muuta tällästä mukavaa. Olenkin miettinyt, että kuinka paljon juon siirtääkseni ne mielestä. Ehkä juon myös ahdistukseen (ei kauheen viisasta, kun juomiseni myös tuottaa ahdistusta jonkin verran).
Jotenkin vain juodessa on helppo unohtaa nämä selväpäisen maailman murheet kipuineen ja ongelmineen.
Olen myöskin linkittänyt lisääntyneen juomiseen stressitasojen nousuun. (Olen itsediagnostisoinut itseni erityisherkäksi ihmiseksi.)

Juominen on ehdottomasti myös hyvin pinttynyt tapa. Pari vuotta sitten mulla oli tapana aina tiistaisin mennä säestystunnin jälkeen baariin ja juoda siellä yksi tai useampi. Monesti tilanne päätyi siihen, että tulinkin sitten bussilla (darrassa) seuraavana päivänä koululle. Oli/on myös paljon muita juomatapoja, lapsuudenkotiviikonlopun jälkeen piti nollata pää, kun siellä oli rankkaa olla. Monesti juomiseni on näin tammikuussa eskaloitunut pahemmaksi, varmasti osittain siksi, koska olen viettänyt joulun aikaan jopa 2-3 viikkoa "kotikotona".

Ja tietenkin sen takia, koska ainakin aikanaan juominen oli lähes aina kivaa, eikä silloin näyttänyt tuottavan mitään ongelmia. Olen juodessani paljon onnellisempi, saan enemmän aikaiseksi kotona. (Hmm, minkä takia en saa asioita selvinpäin tehtyö :?: )
Aikaa myöten olen alkanut hiukan inhoamaan rankkaa humaltumista sen tuomien muistiongelmien ja morkkiksen/krapula-ahdistuksen takia.
Ja sen takia, etten haluaisi enää sellaiseen kuntoon, että olen niin humalassa, etten tiedä mitä ympärilläni tapahtuu. Tosin olen koko juomisurani aikana vain yhden kerran tainnut sammua, se oli silloin 18-vuotiaana.

Haluaisin oppia uudelleen tunnistamaan sen, että milloin tekee oikeasti mieli ja milloin vain pinttynyt tapa pistää juomaan. Juomisesta on tullut niin arkipäiväistä etten edes huomaa/tunnista/jtn alkoholin mielitekoa. Jos saisi esimerkiksi kaupassa mennessään sellaiset "hätävilkut" päälle, että pysähtyisi miettimään ostaako vai ei. Monesti väliin ei tule ajatuksen hippuakaan.
Nortti95
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 183
Liittynyt: 18.10.2014 19:38:45

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja venkku » 31.1.2019 10:17:32

Joo, tuttua juttua itsellenikin monet kirjoittamasi asiat. Aina kun joku kipu/vaiva iskee niin kaljaa vaan, sehän auttaakin kummasti. Joskus olin kuumeessa ja flunssassa, niin pitihän silloinkin juomat hakea, sitten makoilin koko päivän sängyssä ja oluttölkit yöpöydällä. En edes sairastaa voinut ilman olutta. Ja hammaskipuun ym milloin mihinkin, on tullut otettua itsehoitolääkettä. :roll: Ahdistus myös tuttu vieras ja masentuneisuus, ja kun niihin juo niin ne aiheuttaa vaan lisää ahdistusta ja kierre on valmis. Tuttua myös tuo kotikotona vierailemisen jälkeinen juominen, tapa tuokin, on ollut jo varmaan 10 vuotta, kun pitää nollata riidat sun muut mitä äitini kanssa on ollut. Haluaisin todella oppia käsittelemään kaikki tunteet selvinpäin, ettei aina tarttisi ottaa olutta. Eihän tämmöinen mihinkään johda. :?
venkku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 539
Liittynyt: 8.1.2019 12:20:29

Re: Nortin vähennysyritykset vol ???

ViestiKirjoittaja Nortti95 » 1.2.2019 19:56:49

Tänään taas tekis mieli juoda. Syy taitaapi olla se, että olin koko päivän tosi väsynyt ja iltapäivällä nälkäinenkin. (HALT: hungry, angry, lonely, tired-ilmiö taitaa nostaa päätään.) Enpä taida kuitenkaan juoda, kun huomenna pitäisi olla tosi skarppina harkoissa.
Krapulassa on tosi ikävä soittaa tai laulaa, kokemusta siitäkin on.

Lisäksi sain tänään vähän huonoa palautetta (tai huonosti rakennettua palautetta) työtoiminnastani pajalla. Sekin vähän ärsyttää ja melkein itkettääkin.

Onko muilla muuten sillä lailla, että jos kotona on paljon alkoholia, niin silloin tulee juotua vähemmän? Mulla ainakin jos on vaikka vaan muutama olut tai yksi viinapullo tms vastaavaa, niin tulee juotua helpommin. Sitten, kun alkoholia on paljon kotona, niin juomiset kummasti vähenee. Jotenkin tietää, että alkoholia riittää. En tiedä, tajuatteko mitä tarkoitan.

Jotenkin masentaa, kun tässä parin viikon aikana on tapahtunut jopa kaksi retkahdusta tän vähentämisen/kohtuujuomisen kanssa. Ensin join pajapäivää edeltävänä päivänä pikku kännit ja sitten yksissä juhlissa/niiden jatkoilla viime lauantaina ihan liikaa.
Nortti95
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 183
Liittynyt: 18.10.2014 19:38:45

Seuraava

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa