Olet täällä

Matkalla uuteen Pecorinoon

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 4.7.2019 16:34:25

tuo isäsi muistelu tekee sulle ja sun tuntemallesi syyllisyydelle nyt hyvää ja kehtaanko sanoa, että eivät ne lapset ihan sokeristakaan ole. kyllä ne kestää yhdet äidin kännit, kuten kuulostaakin siltä. pääasia on minusta että puolisosi oli selvin päin eli lapset tunsivat olonsa varmasti turvalliseksi.
mutta tuo että toimii omia periaatteita vastaan, kyllähän se kirpaisee. Vilmatson kirjoittaa usein aiheesta. eli mitä siitä jos ottaa sen yhden, mutta kun se on periaattellinen päätös ettei silloin tai silloin ota sitä yhtäkään. erittäin ymmärrettävää ja bonjaan tuon kyllä, mutta itse oon itselleni paljon lepsumpi. toisaalta myös koen että mun pitääkin olla lepsu ja sallia itselleni aika paljon. tiedän onneksi silti milloin olen ylittänyt rajani, en vaan ole mielestäni tehnyt sitä pitkiin aikoihin. eli lepsu mikä lepsu :roll:
eikö se sun ukko ole aika suorapuheinen? olisi hän varmasti kommentoinut humalaasi JOS hän olisi havainnut lasten reagoivan siihen negatiivisesti. luulenpa että sun kannattaa uskoa puolisoasi.
tarvittaessa teroitat päätöstäsi etkä toimi enää samalla tavalla. näin säästät itseäsi turhalta kuormalta. ikävintä olisi jos humalatilastasi huolimatta tapahtuisi jotain. mitä ilmeisimmin kärsisit siitäkin syyllisyyttä vaikkei tapahtuneella olisi mitään tekemistä sun humalan kanssa.
joo... ny kun mietin asiaa niin itse tekisin näin. lapset on aina lapsia. tarkoitan, että kun mulla ei niitä ole koskaan ollutkaan, niin en osaa ollenkaan samaistua tuntemuksiisi. siksi tämäkin puheeni tässä kuulostaa... niin, lepsulta. mulla ei ole myöskään kokemusta vanhempieni humalasta. jos joskus olivatkin korkeintaan pienessä hiprakassa niin en vissiin edes tajunnut sitä.

varmasti oli mielenkiintoista nähdä oikein varakkaiden kemut, vai oliko? mielikuviini tuli sellainen valkoinen iso talo puutarhoineen ja talon tangossa liehuu tietysti jenkkilippu.
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2169
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 4.7.2019 16:48:59

Niin siis tää on kyllä hyvää perspektiiviä taas. Suomessa vastaavaa on perinteisesti ollut jossain häissä. Nyt on ruvettu lapset jättään pois niin se perinne että kaikki juhlii vauvasta vaariin on jäämässä pois. Mutta siis aiemmin kyllä.

Joo, olisi mun mies sanonut jos olisi ollut jotain. Se on nyt monta kertaa sanonut, että ihan turha miettiä mitään. Kaikilla oli hauskaa eikä kukaan tehnyt mitään merkillistä. Kyllä mun morkkis on jo alkanut hiipuun.

Ja kyllä, raha ei ollut tässä paikassa ongelma...
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 5.7.2019 08:01:57

Peco, on ihan hyvä itse olla tarkkana, että ei mene juhliminen överiksi lasten läsnäollessa (ei tietenkään tarttis mennä muutenkaan). Mutta en usko, että lapset muuten mitenkään kärsii siitä, että näkevät aikuiset riehakkaina ja alkoholin vaikutuksen alaisina niin kauan kuin se on iloista meininkiä. Omassa kaveripiirissä on ollut hyvinkin tavallista, että lapset ovat juhlissa mukana. Enkä usko heidän koskaan siitä kärsineen. Siis silloin kun kyseessä on ollut juhlat joissa ei kukaan käyttäydy todella humalaisesti tai huonosti. Meidän porukassa se on ollut ihan luonnollista vaan esim synttäreillä ja kesä/joulujuhlissa.

Mutta on toisenlaisia tilanteita sitten mihin lapset eivät mielestäni sovi. Eräs ystäväpariskunta teki iltatähden myöhemmällä iällä ja heillä oli tapana kutsua meitä kylään. Alussa niin, että tämä pienokainen oli kotona. Eikä siinä mitään silloin kun hän oli niin pieni, että ei vielä mitään mistään tajunnut. Mutta sitten kun lapsi alkoi olla sellainen pari vuotias sanoin suoraan perheen äidille, että en halua tulla heille iltaa viettämään niin että lapsi on kotona. Näin siksi, että lapsen isällä ja omalla miehelläni oli tapana vetää kauheat perseet. Eivät he mitenkään riehuneet tai olleet agressiivisia, mutta kuitenkin niin sekavia, että en usko lapselle olevan hyväksi nähdä omaa isää siinä kunnossa. Ystäväni onneksi ymmärsi yskän ja jatkossa lapsi oli isoäidillä niinä iltoina, kun menimme sinne. Se helpotti myös minun fiilistä, kun ei tarvinnut huomautella omalle miehelle, että rajoittaisi juomistaan lapsen takia. Sellainen "nalkuttaminen" kun ei parisuhdetta ja fiilistä kauheasti paranna.

Eli siis lapset mukaan niin kauan kuin on hauskaa ja sitten jos homma meinaa mennä överiksi niin lapset "piiloon". Tämä on minun kanta tähän asiaan.

Kuvaile nyt pikkasen bileitä. Taloa tai tarjoilua, ihmisiä, jotain. Täällä kuollaan uteliaisuuteen :D
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1536
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 5.7.2019 15:50:57

Talo oli sellainen hulppea kolmikerroksinen, jättimäiset aulat kaikkialla, uima-allas, kuntosali, kylpyläosasto.... suuria huoneita ja paljon. Parvekkeita, takkoja, vierastilat, harrastustilat.... ihan kaikenlaista (mun lapset meinasi pyörtyä :lol: ) Kalliit design-huonekalut (minähän en näistä mitään ymmärrä mutta joku kertoi), syöminen oli suht tavallista koska kyseessä oli rennot grillibileet. Ihmiset oli mukavia ja rentoja mutta ehkä hieman ymmärrys kadonnut keskimääräisestä tulotasosta. Eli oletus on, että kaikilla on rahaa. Mietin myös hetken, että onko se tapa korostaa omaa varakkuutta että teeskennellään, että ei tajuta ettei kaikista töistä makseta suuria summia. En tiedä. Rouva oli toki kotirouva eli miehen tulot ja asema oli se juttu - näinhän se turhan usein tuntuu yhä menevän. Mutta siis mukavia ihmisiä kyllä, lapsetkin tosi mukavia, sosiaalisia ja hyväkäytöksisiä. Alkoholikuttuuri oli siis hyvin vapaata. Kalliita juomia kalliista laseista. Uskoisin, että iltapäivädrinkit kuuluvat heidän elämäänsä kuten Dallasissa aikoinaan JR ja sukulaiset aina otti iltadrinkkiä. Ei kyllä näkynyt päällepäin, rouva varsinkin oli timmi ja nuorekas. Mutta kivaa oli ja voisin viettää ko rouvan kanssa uudestaankin - tosin en nyt ihan just nyt täytyy eka toipua edellisestä :)

(Enempää en voi kertoa kun olen laittanut faceen kuvia ym ja taas on tunnistusvainoharha päällä)
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 5.7.2019 21:14:02

Mä tässä vielä lusin perjantain työpäivää. Viikonloppu on jo mielessä. Me lähdetään pienelle lomareissulle! Voi että kun voisin paljastaa teille mun instatilin niin näkisitte kuvia :) tänne en uskalla laittaa kun ne jotka tuntee niin.... no, tunnistaa ihan heti. Mutta upeita paikkoja olisi tiedossa. Rahaa menee vähän liikaa kun on kallista seutua, mutta jos nyt tämän kerran. Mun täytyy syödä makaronia pari viikkoa jos se vähän auttaisi.
Mahtavaa viikonloppua kaikille!
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 13.7.2019 03:55:05

Moi. Rapsaan vaan että ei alkoholin himoja sitten bileiden. Kauanko siitä nyt on? Kaksi viikkoa? Kappas, en ole edes laskenut päiviä :) mukavaa viikonloppua kaikille.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Onneli47 » 13.7.2019 17:56:10

Olet kyllä super hienosti onnistunut vähentelyssä! Hatunnosto! Juuri noinhan sen kuuluu mennä, että alkoholi ei koko ajan pyöri mielessä ja mukana kaikessa tekemisessä. Mulle tuntuu toimivan tämä nolla-linja, mutta en sen kummemmin mitään manifestia ole tehnyt, että onko tämä lopullista. Minullakin on lomaillut, kyläilyt, kekkerit ja kylpylät menneet ihan helposti ilman alkoholia. Ainakaan mistään hauskasta en ole jäänyt paitsi. Parasta on, että en kaipaa päihtymystä enkä edes sitä iloista nousuhiprakkaa. Välillä tunnen itsetyytyväisyyttä, kun ihmettelen lomalaisten juomalasteja. Äkkiä kyllä palaudun maanpinnalle ylemmyydentunnoistani ja vähän hävettääkin sellainen. Ei ole yhtään varaa ylpistellä enkä sellaisesta tykkää.
Onneli47
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 432
Liittynyt: 6.6.2018 17:14:46
Ollut juomatta

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 18.7.2019 21:53:39

Heippa.

Kiitos Onneli tsempeistä ja kannustuksesta! Toivon, että tämä tilanne pysyy ja vahvistuu vaan koko ajan.

Alkoholiasiaa. Olen käynyt viinimaistajaisissa viinitiloilla ja ne meni mallikkaasti. Oli ihanaa suorastaan. Pieni ääni sanoi päässäni, että mitä jos korkkaisit yhden ostamasi pullon mutta en korkannut. Hyvä niin. Olin myös uusien ystävieni kanssa baarissa. Ei mitään iltarellestystä vaan sellainen alkuillan istuskelu. Baarissa kaksi drinkkiä. Kun tulin kotiin olin aivan fiiliksissä ja join kaksi viinilasia kotona. Nehän oli periaatteessa ihan turhia. No, näillä mennään kuten sanonta kuuluu.

En muista nyt kuka täällä kirjoitti hetkestä nauttimisesta (Ulpukka?) mutta pakko jakaa teille yksi kokemus. Kävin lenkillä. Olen lenkkeillyt paljon mutta en suuresti nauti siitä itse juoksemisesta, vasta siitä jälkitilasta. Nyt kun juoksin niin se tuntui ihan hiton hyvältä. Juoksin kovaa ja oikein nautin siitä että jalat kantaa. Mietin, että upeaa, voin juosta täällä lenkkipolulla ja nauttia ulkoilmasta ja siitä, että minulla on jalat ja keho mikä kantaa ja jaksaa. Ihan perusasiaa siis mutta oli hienoa tuntea niin. Huomata se eikä juosta vaan ihan robottina ja miettiä kaikkia asioita maan ja taivaan väliltä. Yritän enenevässä määrin oppia nauttimaan tästä hetkestä. Minun stressaavalle suorittajapersoonalle se on vaikeaa mutta pikkuhiljaa. Olen myös laittanut kevään ja alkukesän sokerikuurin jäljiltä ruokavaliota remonttiin. Pitäkää peukkuja että lähtee rullaamaan omalla painollaan.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 24.7.2019 22:04:32

Moi

Alkokuulumisia. Join viime lauantaina (vai perjantaina?) pullon valkkaria mikä on mulle tällä hetkellä iso kertamäärä. Kävi perinteiset siinä mielessä, että olin ihan törkeän hyvällä päällä koko päivän ja illalla tuli fiilis, että sitä pitää jotenkin "boostata" vielä, juhlistaa hyvää mieltä. Join valkkarin tosi hitaasti joten aamulla ei ollut mitään krapulaoloja, ei edes päänsärkyä. PAITSI se alakulo-olotila joka vaivaa aina jos otan enemmän kuin kaksi lasia. Sanoin miehellekin että hyvänen aika miten tämä vaikuttaa mielialaani. Se on suorastaan käsittämätöntä. Mun aivot ovat selvästi tosi herkät serotoniin tms. suhteen. Mikä välittäjäaine siellä aivoissa keikahtaakin alkoholin vuoksi. Mietin, että mikä älykääpiö ihmisen täytyy olla kun väenvängällä pilaa hyvän mielen. Kyllähän mun pitäisi tämä tietää jo.

Muuten menee ihan kivasti. Mielialakin on taas jo parantunut. Lomaa kaipaisin mutta täällä sitä nyt ei niin hirveästi ole... No, kyllä mä vielä vapaallekin pääsen. Elämä soljuu arkisissa askareissa. Nyt on jo tottunut tähän paikkaan missä asumme että tuntuu ihan normaalilta olla täällä. Painoni on hieman noussut mikä on minulle aina sellainen apuva-juttu. Eli olen yrittänyt nyt vähentää epäterveellistä ruokaa kun liikuntaa en oikein kykene lisäämään (ellen sitten halua laiminlyödä muita elämän osa-alueita ja en kyllä halua). Luulen, että hyvään ja voimaantuneeseen mieleeni saattaa vaikuttaa tämä terveellisempi ruoka. Ei silti, kyllä mulle yhä herkut maistuu mutta noin niin kuin kokonaisuutena yritän pitää homman terveellisempänä.

Mukavaa päivää kaikille!
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 5.8.2019 08:36:25

No hei ihmiset hyvät.

Olen tehnyt töitä ja urheillut. Nämä on nyt tosiaan ne kaksi asiaa mitä olen touhunnut. No joo, olen mä nyt nähnyt uusia ystäviäkin ja toki viettänyt aikaa perheen kanssa. Mutta siis tosi kiireistä on ollut kyllä.

Tuntuu kyllä hyväktä. Kuten sanottua olen tutustunut uusiin ihmisiin täällä ollessa ja nyt rupeaa tuntumaan, että ihan ystäväainestakin saattaisi olla. Kiva juttu! Enkku sujuu koko ajan paremmin mutta on kyllä silti tosi paljon päivästä kiinni. Ja edelleen jos yhhään jännitän niin jösses kun saattaa tulla hankalasti ymmärrettävää puhetta.

Työt kyllä haittaa muuta elämää, tiedostan, että saatan tehdä liikaa mutta nyt on vaan sellainen vaihe. Kyllä kohta pitäisi helpottaa.

Alkoholia olen juonut viimeksi kun tuo edellinen on kirjoitettu. Eli jotain pari viikkoa sitten vissiin. Musta on ihan huippua tämä, että ei pysy mielessä koska on viimeksi juonut. Kertoo siitä, että asian merkitys on himmennyt mielessäni. Tai no, eilen maistoin kaksi suullista olutta. Se oli jotain ihne hunaja-jotain-olutta. Uteliaisuuttani maistoin. Ei se pahaa ollut mutta ei tuo kalja ole niin mun juttu ollut nuoruusvuosien jälkeen.

Toinen asia mistä iloitsen on, että viikonloppu meni selvinpäin vaikka olisi ollut tilaisuuksia juoda. Ei vaan ole nyt huvittanut. Viiniä on kotona ja eilen mietin huvikseni, että tekisikö mieli juoda viiniä mutta totesin että ei, ei mun kyllä tee.

Tiedostan kyllä, että huonoihin tapoihin voi vieriä nopeasti takas. Eli varansa saa pitää. Mutta muuten olen kyllä taas yhtä positiivista mieltä tämän(kin) vuoksi. Kyllä se vaan niin on, että vähentäminen onnistuu... no vähentämällä :) Mun kohdalla niin että ensin viikkoja, sitten kuukausi pari johonkin. Ja sitten on voinut ottaa rennommin asian suhteen kun sen pyöriminen on loppunut päässä. Tiedättekö, on kyllä hyvä mieli :) iso kiitos tälle pastalle siitä miten täältä on saanut ideoita ja aitoa tukea.

Menipäs nyt hehkutteluksi 8) sori, kyllä mä varmaan pian olen taas oma stressaantunut itseni :lol:
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 5.8.2019 13:04:37

mulla myös on käynyt mielessä viime aikoina että se tosiaan ON mahdollista vieriä takaisin vanhoihin tapoihin, vaikka oon toitottanut sitä ettei niin voisi tapahtua koskaan enää.
mulla kun oli nyt heinäkuussa kolme tapaamista mihin kuului viini. se on aika paljon mun nykyisessä mittakaavassa. yksi näistä kerroista oli myös humalahakuinen.
tein pari päivää sitten Plinkin testit pitkästä aikaa. SADD 4 pistettä, AUDIT 7 p, samoin juomatapatesti 7 p.
vai sotkenko nyt, onko olemassa sekä juomatapatesti että juomatesti? tarkoitan, että jos on niin onko noilla kahdella oleellinen ero?
vastasin jokaiseen kohtaan mieluummin yläkanttiin kuin alakanttiin etten varmasti fuulaisi.

kyllä se riippuvuus vaan on olemassa vaikkei se likimainkaan ole suurin tämän päivän ongelmani enkä joudu arpomaan hampaat irvessä juonko vai en juo.
Musta on ihan huippua tämä, että ei pysy mielessä koska on viimeksi juonut. tunnistan tuonkin.
keväällä mulle tuli ikään kuin vahingossa yksi tipaton kuukausi, mihin havahduin vasta kun kuukausi vaihtui.
täysin raitis väki ei tietysti edes huomaisi moista (edes jälkikäteen) koska tipaton kuukausi on... no, täysin normaalia.

mahtista että oot kohdannut ihmisiä joissa on "ainesta" ystävyyteen saakka. se tuo paljon sisältöä elämään. ja kun elää vieraassa maassa voisi kuvitella että samanhenkisiä ystäviä kaipaa entistä enemmän.

mahdollisimman raitista elämää edelleenkin ja halaus päälle.
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2169
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 5.8.2019 18:00:26

Niin, siis vanhoihin tapoihin pääsee käsiksi vain juomalla useammin. Hitsit tämä kuulostaa hölmöltä mutta siis joo, onhan tämä "niin yksinkertaista" että vähentäminen onnistuu juomalla harvemmin ja vanhoihin tapoihin päätyy kun juo useammin. Heittomerkit koska pään sisällä tämä asia ei ole yhtään yksinkertainen.

Sylvia, en usko että vahingossa lipsuisit kohtuukäyttäjästä suurkuluttajaksi koska nyt tiedostat asian oikein hyvin. Eli melkein se vaatisi sen että päättäisi, että nyt mä rupean taas juomaan. Kun siihen juomakierteeseen päätyy ensimmäisellä kerralla jotenkin puolihuomaamatta, kun ei ole perehtynyt asiaan sen syvällisemmin niim ei ajattele sitä. Mutta nyt kun tietää yhtä sun toista (myös itsestään) niin pystyy paremmin ennakoimaan.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 6.8.2019 08:25:46

Täällä näkee paljon ns kerjäläisiä. Eli siis varmaan näitä opioidikriisin ihmisiä pääosin. Tai varmaan sitten kaikenlaista päihdettä mutta kumminkin. Ja sitten toki on kerjääviä ihmisiä (jopa perheitä) jotka ovat vailla mitään kun on esim työkyvyttömyyden vuoksi mennyt rahat ja kaikki. On se kuulkaa karua. Ennen suhtauduin aina ns juopon näköisiin kerjäläisiin aika tuomitsevasti, tyyliin "viinaan tai huumeisiin se menee kumminkin jos jotain antaa". Nyt mä olen todennut, että mitä se mulle itse asiassa kuuluu, en mä ole kenenkään moraalinvartija. Olen ruvennut ajattelemaan entistä enemmän sitä ihmistä sen kaiken takana. Hän oli joskus vauva, lapsi. Joskus hän asui jossain. Ehkä hänellä on vieläkin perhe jossain. Ehkä hän joskus oli kiva ihminen, ystävä jollekin. Nyt hän vaan tuijottaa tyhjin katsein. Rahaa ei voi jakaa kaikille, mutta olen ruvennut antamaan rahaa naisille. Ihan vaan siksi, että en voi kuvitella millaisen väkivallan pelon alla he elävät. Tai ovat jo ehkä turtuneet. En ole mitenkään ihmeemmin rikas mutta silti se muutama dollari ei tunnu mulla missään, hän voi saada sillä vaikka hampurilaisen. Maailma tai edes se yksi ihminen ei pelastu sillä, mutta ehkä se juuri sinä päivänä auttaa. Homman nimihän on se, että kuka vaan meistä (tarkoitan ihmisiä yleensä, en plinkkiläisiä) voisi olla siinä tilassa, että kaikki on mennyt mutta sydän lyö vielä.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja Pecorino » 14.8.2019 06:05:49

Heipat teille. Sylvia sanoi ketjussaan, että tulee puhuneeksi kaikkea mikä ei liity alkoholiin. No niin taidan minäkin puhua. Paitsi nyt voisin aloittaa alkoholilla. Perjantain illanistujaisissa meni pari pientä lasia ja kotona sitten kuten arvasin niin kokonainen valkkaripullo. Eilen olin työkavereitten kanssa happy hourilla ja join yhden pienen viinilasin. Se oli sitten siinä.

Nyt mäyhäisin sisääni yhden Big Mac aterian.

Nyt kun on ollut näitä koulu/joukkoampumisia niin meillä olo tänään hälytystila päällä. Joku oli lähetellyt uhkauksia työpaikalleni (iso paikka). Ei mikään random henkilö vaan ihminen jolla oli historiaa sinne. Sitä ei kerrottu, että millaisia uhkauksia mutta käskettiin pitää ovet lukossa ja olla tarkkana. Very nice. Vartijat liikkeellä. Mutta ei nyt mitään ihmeellistä tapahtunut, onneksi.

Kyllä taas väsyttää. On tää elämä vaan joskus uuvuttavaa, ei voi muuta sanoa. Etenkin TYÖelämä.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1080
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: Matkalla uuteen Pecorinoon

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 14.8.2019 11:25:47

mulla jäi tuo edellinen päivityksesi kerjäläisistä kokonaan väliin kun sairaalajakso sotki rytmini.
voi sanoa, ettei ole päivää kun en miettisi kerjäläisiä ja kodittomia. koti on ihmiselle tärkeintä, kaiken perusta ja edellytys hyvään elämään, varsinkin tässä ilmastossa. kerjäläiset, jos satun näkemään heitä päivän aikana, ovat mielessäni jälkikäteenkin useamman päivän.
minäkin annan lanttini aina naiselle vaikken mitenkään voi tietää saako hän pitää lanttinsa itse. kerrassaan viheliäinen juttu, ja tiedän ottavani riskin siinä että lantti päätyy rikollisille. mieluiten antaisin kerjäläiselle ruokaa, mutta eipä sekään niin yksinkertaista ole, koska eihän ruualla saa metrolippua jonka hän juuri sinä päivänä tarvitsisi välttämättä. toiseksi, pääkaupungin seudulla ruuanjakelua jo on olemassa jonkin verran, mutta kun ihminen tarvitsee muutakin kuin ruokaa. kuten saippuaa, pyyheliinan, alusvaatteen, naiset kuukautissuojia; eli ei pelkällä ruualla elä kukaan. onneksi ilmaisia vaatteiden vaihto-pisteitä on olemassa ainakin täällä Helsingissä. korkeat pisteet annan "Lääkärit ilman rajoja"-tyyppiselle toiminnalle, ja kukapa meistä ei antaisi. onhan toki mittava määrä sellaisiakin ihmisiä jotka eivät antaisi kerjäläiselle mitään, katsoo nokkavana lantinantajaa päätään paheksuvasti pyöritellen, ja vieläpä sellaisia jotka tuntevat suoranaista vihaa heikompiaan kohtaan tai, saavat jopa sairasta tyydytystä heidän kärsimyksensä edessä.
mikä olisi ratkaisu kerjäläisten tilanteiden suhteen? mitä yksittäinen ihminen voisi tehdä?
vastaus edes suomalaisten kodittomuuteen on yksinkertainen. jokainen ansaitsee kodin ja yhteiskunnan on järjestettävä sellainen.
heillekin, jotka tyrivät aina, kerta toisensa jälkeen. otin esille tuon suomalaisuuden, sillä lähes kaikki ovat joskus maksaneet veroja, kuten he maksavat edelleen kaikista ostoksistaan. alkoholin verotushan on meillä maailman korkeimpia jos ei peräti korkein.
juuri niin kuin Peco sanoo, että jokaisella ihmisellä on ollut joskus koti, mikä tosiaan on edellytys uuden elämän aloittamiseen ja he ovat tosiaan aina jonkun lapsi, tai jonkun isä/äiti.
hänellä on myös tunteet vaikka onkin turruttanut tunteensa päihteillä suurimmaksikin osaksi. hänellä on myös päivälleen suunnitelmia; tänään lähden kirkon ruokailuun, sen jälkeen tervehtimään ystäviä tai tuttuja siihen tai siihen puistoon. tai tänään on peseytymispäivä, koska edellisestä taitaa olla jo aikaa. tai lähden vaikka VVA:lle vaihtamaan likaiset vaatteeni. syksykin tulee. pitää alkaa tehdä joitakin järjestelyjä pimeneviin ja kylmeneviin öihin. tai soittaa kenties yhdelle ainoalle tuttavalleen kysyäkseen pääsisikö hän vielä kerran suihkuun ja nukkumaan vaikka vain patjalle.
en tiedä.
minusta viis, sillä itse olen valtavan hyväosainen, mutta jokikinen syksy ahdistun juurikin kodittomuudesta.
katselen kotini lämmöstä käsin ulos kun räntä pieksee maata tai pakkanen kovenee ja kovenee ja tiedän, että siellä jossain he ovat.

tulipas taas vuodatettua.

hyvänen aika sentään tuota sun työpaikkaasi tullutta uhkausta :shock:
en tiedä miten itse reagoisin moiseen. kovin ahdistavalta nyt ainakin.

pitää lopetella koska hoitaja tulee hetkenä minä hyvänsä.
iso halaus Sulle Peco!
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2169
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

EdellinenSeuraava

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa