Päädyin sitten omaan ketjuun, kun en kehdannut enää muiden ketjuissa avautua. Ajattelin täällä pistäytyä säännöllisen epäsäännöllisesti, vähän fillisten mukaan.
Tilannekatsaus; tipaton tammikuu meni mainiosti, ei huonja fiiliksiä, hyvät yöunet, positivinen mieli. Helmikuukin meni lähes kuivin suin. Pari kertaa join puoli pullollista viiniä ( n. 3 lasillista) tuntematta siitä huonoa mieltä.
Nyt maaliskuussa sattui erakkoelämääni kaksi sosiaalista tapahtumaa viikon sisälle, mikä oli siis todella paljon. Ensimmäisessä olin emännän roolissa ja menihän se hyvin, mutta join vain liikaa. Toisessa olin vieraana ja meni hyvin.
Join kohtuudella.
Mutta; mieli on jotenkin apea ja unet olleet sirpaleisia. Vaikuttaa koko olemiseen, enkä oikein tunne löytäväni iloa mistään. Vanha apeus kolkuttelee mielen pohjalla. Eli tämä on selkeä viesti itselleni; päihteetön elämä on minulle paras ratkaisu.
Tuntuu harmilliselta hakea syytä juoda muista ihmisistä, eihän sitä viiniä kukaan kitusiini kaada. Mutta edelleen se sosiaalinen paine! Onneksi lähiaikoina ei ole kutsuja/vierailuja ja voin taas aloittaa voimaantumiseni.
Yritän päästä takaisin siihen normi arkeen, joka kuitenkin on sitä itselleni parasta. Rutiineineen ja toistoineen. Sitähän se elämä suurimmaksi osaksi on.
Mukavaa lauantai-iltaa kaikille. Itse viihdyn kirjan ja vihreän teen kera. Aamulla lenkille, joka toivottavasti olisi pitempi kuin tänään. Ja sen myötä toiveikkaana uuteen viikkoon - toisiko se kevään jo lähemmäs?