Olet täällä

En haluu enää elää näin

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: En haluu enää elää näin

ViestiKirjoittaja S-korppi-oni » 16.10.2021 07:44:42

Tota laskuria ei pysty nollamaan, enhän mä lopettanut ole. Se kai laskee siitä kun tilasi tuon 30pv paketin.

Eilen sitten hain muutaman, otin 4,7 annosta, ja kauhee herkkuöveri. Piparkakkuja, irtokarkkia, ruisleipää ja voita. Tein ns päiväkännit. Olin siis vapaalla kotona, alotin jossain klo 16 ja lopetin klo 20. Välillä kävin ulkona puolen tunnin kävely. Kauhee väsymys, menin nukkuun puol yhdeksän ja nukuin heti, unta riitti kymmenen tuntia normaalin viiden kuuden tunnin sijaan.

En oo mielestäni holisti mutta en tosiaan tykkää tilanteista missä tekee mieli ottaa. Nytkin mulla jäi jääkaappiin yksi olut, ei mitään ielenkiintoa juoda sitä. Se varmaan pyörii siellä taas pitkään ja menee jonkun pitsan kaverina. Yksin kotona?? Yksinäisyys on silloin syy. Vaikka mulla on tekemistä, tv, dvdt, teen käsitötiä, luen kirjoja. Silti viikonloput on pahimmat.

Oli kauhee hinku eilen pubiin, siis päivällä, ei illalla. En käy koskaan illalla. Näitä oon itsessäni tutkiskellut ja en mee juomisen takia, en halua sinne juomisen takia, vaan että näkisin ihmisiä. En odota kukaan tulee puhumaan edes. Eli ajatusketjun tulos on taas kerran, yksinäisyyden tuska.
S-korppi-oni
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 27.9.2021 09:02:49
Ollut juomatta

Re: En haluu enää elää näin

ViestiKirjoittaja S-korppi-oni » 21.10.2021 13:01:45

Aloitin adhd lääkityksen ja useempaa troppia mitä saan kokeilla. Odotan tältä paljon.

Tän pvn kurssianti

Pohditaan tänään hetki sitä, millaisella asenteella lähdet kulkemaan kohti alkoholista vapaampaa tulevaisuutta. Olisiko parempi edetä yksi päivä kerrallaan vai tehdä päätös siitä, että alkoholittomuus tai alkoholinkäytön vähentäminen on koko loppuelämän teema?

Päivä kerrallaan -ajattelussa hyvä puoli on se, että voit kokea onnistumisen tunteita jokaisen tavoitteesi mukaan sujuneen päivän jälkeen. Voi olla myös palkitsevaa seurata alkoholivapaiden päivien määrän lisääntymistä ja jossain kohtaa huomata, ettei niiden määrällä oikeastaan enää ole edes merkitystä. Tässä ajattelutavassa on kuitenkin haasteena se, että joudut edelleen tekemään joka päivä valintaa juomisen ja juomattomuuden välillä. Saatat siis joutua käyttämään tahdonvoimaasi ja jossain kohtaa kuluttaa sen loppuun.
---------------
Näitä voi soveltaa myös ruokaan ja liikuntaan. Jokainen päivä milloin söin ja liikuin kuten tavoite mulla on, oon onnistunut, samoin se päivä alkoholin suhteen. Mulla meni hetki aikaa ymmärtää tuo että joutuu koko ajan edelleen jatkamaan päätöksentekoa, eli juon vai en, syönkö pullaa vai en, treenaan vai en. Ja mulla kun onkin oikestaan nämä kolme asiaa. Alko, ruoka, liikunta. Tulenko jaksamaan?

Joskus olen onnistunut, muistan vuosien takaa että lopetin vaan juomisen, se piti reilun vuoden. Sitten lopetin vaan herkut ja sain ylipainon sillä pois. Eli tein päätäksen vain yhden kerran. En enää sen jälkeen. Eikä minun tarvinnut yhtään miettiä, kaupassa kävelin vaan olut ja pullahyllyn ohi eikä ne herättänyt mussa mitään reaktiota. Koska olin päättänyt. Miten se silloin onnistui? Miksi mitä pidemmälle elän, sen haastavammaksi on elämä mennyt?
---------------------------------------
Loppuelämän kestävän muutoksen miettiminen voi tuntua pelottavalta. Mutta jos se siltä tuntuu, kertaa tämän kurssin sisältö ja palauta alkoholin ydinolemus mieleesi. Sillä kun käsityksesi alkoholista muuttuu perinpohjaisesti, et ehkä enää halua ajatella, että sen käyttö olisi sinulle vaihtoehto.

Olipa valintasi kumpi tahansa, muista onnitella itseäsi jokaisesta tavoitteesi mukaan sujuneesta päivästä. Matkustustavasta huolimatta olet joka tapauksessa menossa oikeaan suuntaan.
-------------------------------------

Nyt tuntuu haastavalta loppuelämä vaikka mun 5 annosta viikossa tai ei yhtään. Loppuelämä ilman leipää. (viljat ei sovi mulle aiheuttaa ahmimishäiriötä) Onko mun aivot vaan niin väsyneet? Miten olen onnistunut noissa 5-10v sitten noin vaan, helposti?
S-korppi-oni
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 27.9.2021 09:02:49
Ollut juomatta

Re: En haluu enää elää näin

ViestiKirjoittaja S-korppi-oni » 27.11.2021 06:38:24

Kun liityin tänne, laitoin neuvontaan kysymystä. Onneksi en toiminut sen mukaan. Mua kehotettiin mielenterveyspalveluiden piiriin. Joiden piirissä olin liian kauan ja sain vain väärää "apua" liudan mielenterveysdiagnooseja, kaikki vääriä. Ehkä masennus oli oikea, mutta senkin syyt muualla.

Nyt oon ollu täysin juomatta kohta 2kk. Omin avuin, pitkän oman mietiskelyn avulla. Luin kyllä sen Selvin päin kirjan. Oli muuten hyvä, käännäs oli hyvä. Moni ulkomaalainen kirja ei käänny hyvin suomeksi. Tuo kirja sopivasti antoi faktaa ja tuki mun käsitystä, joka mulla oli jo. Tämä alkoholikeskeinen kulttuuri. Joka paikassa ota yksi, juhlitaan, saunakalja, mökkipullo, kaikkialla viestitään, että ilman alkoa sä et kuulu joukkoon ja et voi olla edes iloinen. Nimitän sitä joukkohypnoosiksi.

Sama muuten koskee esim ruokaa, roskaruokaa, karkkia, herkkuja,, avatkaa silmät ja katsokaa ympärillenne. Tuossa lähi abcn seinässä on valtava mainos, meillä on nyt pitsabuffet syö pitsaa ja juo limonaadia niin paljon kuin jaksat. Ja tuo on joukkohypnotisointia. Samalla tavalla tuputetaan alkoa ja muita herkkuja. Arnoldsin pullamainokset, sä et voi olla onnellinen ellet syö tätä sokerikuorruettua hirveää vehnäpommia. Et voi olla onnellinen jos juot vain kahvin tai vain lasin vettä.

Ja mitä seuraa? Sairastumme elintasosairauksiin. Mainonnassa ja joukkohypnoosissa syy. Me emme ole heikkoja, vaikka niin usein luulemme. Jos sua aivopestään heti kun avaat läppärin, menet ulos, avaat tvn.. harva meistä kykenee näkemään noiden läpi. Minä näin jo aiemminkin ja tiesin en halua elää niin. Nyt olen niin vahva että irtauduin.

Arvatkaa muuttuiko elämä? En tunne mitään ajatuksiakaan enää, että aah ihanaa olutta, kaupassa kävelen vaan oluthyllyn ohi, ulkona syödessä otan kannun vettä ja tarjoilija pettyy kun ei saa myytyä mulle viinaa,, olen käynyt tapahtumissa missä ennen aina join enemmän tai vähemmän, nyt juon kahvia tai vettä.

Olen ollut todella köyhä, 2e ollut iso raha. Nykyään olen onnekas ja mulla on varaa käyttää Terveystalon palveluita ja käydä yksityisellä terapeutilla tarvittaessa. Olin kauan miettinyt neurologia ja monen kuukauden jonottamisen jälkeen kävin.

Kaiken takana oli adhd tai add. Aloitin lääkityksen, ensimmäinen päivä kun otin ensimmäisen lääkkeen, loppui mieliteot kokonaan. Tuli viikonloppu, meni viikko jos toinenkin. Mitä, alkoholi ei tule edes ajatuksiin. En petaa, että käynpä lenkillä ja sitten illalla syön sipsejä ja juon. Ei. Mun itsevarmuus nousi, lähdin kuntosalille, mitä olin suunnitellut neljä vuotta, että en mä voi,, Mut valtasi semmonen tyyneys, se ajatusten rumba jota pidin mun persoonana olikin add tai adhd. Turha ajattelu väheni, asioiden vatkaaminen ja miettiminen tuhanteen kertaan, yllä kun heräilen niin ei heti ala joku ajatushautomo pyöriä. Ei mene tuntikausia jonkun asian murehtimiseen. Vaan annan sen olla ja jatkan päivääni.

Olen hoikka muutenkin, tosin syömishäiriö on ollut aina, sekin varmaan tätä samaa. Kun alko jäi pois ostin kerran pari irtokarkkeja viikonloppuna,, sitten niistäkin meni halu, aloin ostaa pähkinöitä. Pähkinäpussin kokokin pieneni. On jäänyt pois alkon tuomat kalorit ja sipsien ja karkin kalorit, eilen söin "vain" sata gramaa pähkinöitä. En ole laihtunut yhtään, annoin itselleni luvan syödä ruokaa. Olen vältellyt hiilareita koska se auttoi syömishäiriöön selvästi. Nyt oon saattanut vetää kokonaisen ruisleivän 300gr runsaalla voilla,, kaurapuuroa kerran tai kaksi päivässä. Enkä ole lihonut. Salitreeni on vielä kevyttä se ei tätä selitä, koska mulla on lukuisia vammoja ja rajotteita.

Hakekaa apua, älkää uskoko kun teille sanotaan sulla on bipolaari, epävakaa persoona, masennus. Menkää neurologille jos teillä vaan on varaa. Ei julkiselle jonot on pitkät eikä teitä uskota.

Tämä on mulle paras asia mitä on tapahtunut. Olen kohta eläkeiässä ja koko aikuisiän kärsinyt ruokariippuvuudesta ja viime vuosina alkoholista niin, että halusin eroon noista tapajuomisista ja jos olen parisuhteessa en halua taas sitä samaa, että mies houkuttelee mut juomaan ja tai olettaa minäkin juon. Mulla on uusi miessuhdekkin nyt, hän ottaa oluen pari, minä en yhtään. En uskonut voin tällaisen suhteen enää löytää tällä iällä. Näköjään voin. Osa syy on varmaan mun olemus, musta huokuu sopiva rauha ja itsevarmuus, läsnäolo.
S-korppi-oni
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 27.9.2021 09:02:49
Ollut juomatta

Re: En haluu enää elää näin

ViestiKirjoittaja Miisa » 29.11.2021 09:57:25

Hei! Ja onnea hyvästä olosta ja holittomuudesta!
Saako kysyä, minkä lääkevalmisteen aloitit? Tilanteesi ja "oireesi" kuulostavat hyvin tutuilta ja olen ajatellut hakeutua add-tutkimuksiin. En ole motorisesti levoton, mutta keskittymätön haahuilija kylläkin ja riippuvuuksiin näemmä taipuvainen niin ruuan kuin alkonkin suhteen.
Olen ajatellut yksityisen kautta mennä niin pääsisi rivakammin. Ehkä rahanmeno olisi kuitenkin sijoitus tulevaisuuteen...
Miisa
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 7
Liittynyt: 1.2.2021 13:41:27
Ollut juomatta

Re: En haluu enää elää näin

ViestiKirjoittaja S-korppi-oni » 29.11.2021 18:59:23

Lääkkeitä on neljällä eri vaikuttavalla aineella, ryhmät 1,2,3 ja 4. Sain tuosta yleisimmästä ja halvimmasta 1 ryhmästä kolme eri reseptiä joita kokeilin vuorotellen. Ja, eroja on vaikka aine on sama, mg sama, merki eri ja varmaan apuaineet eri. Concertasta särkee pää laukasee migreenin joka mulla on ennestään, siinä myäs iltapäivän lasku oli ahdistavaa. Equasym ei tehonnut ja aiheutti ihme unettavaa oloa meinasin nukahtaa kerran julkisella paikalla noin vaan tuolille. Myös liikaa puhumista ja jonkun sortin ticcejä toistelin sanoja tai joku ihme din din sanoja. Sopivin ryhmästä yksi MULLE on medikinet, tasainen olo, ei haittoja.

Concerta on turvakorkkipurkissa, medikinet kalvopakkauksessa josta helppo ottaa vaikka ovat kapseleita, tulevat helposti painamalla siitä läpi, equasym on myös kalvopakkauksessa mutta huonossa, kapseli meinaa särkyä koska paketin materiaali liian vahvaa ja välillä jollain haarukankärjellä yritin avata pakkausta.

On siis vielä 3 muuta lääkeainetta mutta mä tyydyn nyt ainakin tähän medikinettiin, en ole töissä niin tän apu riittää mulle nyt.

Niin mullakin enemmän add mutta taitaa olla lääkärit mielellään laittaa sen adhd se ainakin kattaa molemmat (add+adhd) koska diagnososinti on vaikeaa niikuin monissa muissakin, että selviä kriteereitä ei ole vaan kokonasioirekuva ratkaisee ja jos lääke auttaa se vahvistaa diagnoosin. Terveellehän lääke ei vaikuta mitään.

Saako täälä sanoa, en tiiä? Neurologin aika on 1h haastattelu, mulla maksoi n.270e. Yhtäkkii kuulostaa paljolta mutta dg ja lääkitys heti yhdellä käynnillä, ei mitään ravaamista testeissä. Eiköhän julkisellakin kerry hintaa kun siellä joutuu käymään monta kertaa. Kannattaa etsiä neurologi joka hoitaa näitä, lukea pätevyys tai kysyä.
S-korppi-oni
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 27.9.2021 09:02:49
Ollut juomatta

Re: En haluu enää elää näin

ViestiKirjoittaja S-korppi-oni » 21.12.2021 14:39:55

Tippaakaan en ole juonut eikä tee mieli. Muistan kyllä oluen ihanan maun, lonkeron kirpeän raikkauden, mutta muistan myös unettomat yöt, harmitukset, katumus, ahmimiset karkkii leipää sipsii., sydämen hakkaamisen pulssi pilvissä, rytmihäiriöt. En ole laihtunut yhtään, olen syönyt enemmän ja hiilareita. Nyt on mennyt jo niin pitkään että olen lopettaja. Ei yhtään tee mieli katkaista nollaa edes suullisella, ei. Koska se on sitten yksi annos. En tarvii alkoo enää mihinkään. On tää kyllä hienoa, en muistanut täysin kuinka hienoa. Olenhan ollut ennenkin raitis. Ja aina jos on ottanut jos nyt vähän,, se vaan lisääntyy. Mä olin jo ajatellut kuten siinä kirjassa, se ei ollu uutta. Katso ympärillesi, katso tvtä, joka puolella otatko viiniä, tullaan töistä kävellään keittiöön ja otetaan paukku,, meiät on aivopesty.

Mä olen niin vahva ja on ihanaa sanoa tilaisuuden tullen ei kiitos. Se tulee multa helposti ja automaattisesti. Se hämmästys ai etkö sä juo.

Olen ollut ennenkin erittäin yksin ja nyt oon vielä yksinäisempi. Ei mulla juovia kavereitakaan ollut mutta en käy enää edes kahviloissa enkä mun pubissa kahvilla. Oon ihan hirveesti vaan kotona.

Mutta en kaipaa alkoholia!! Kohta on Joulu ja oon yksin pyhät, 26pv näen yhden lapseni mutta nyt-25päivään ihan yksin. Olin aika ahdistunut jo, ei siksi etten juo, vaan yksinäisyyden raastavuus. Joulu on pahin. Koitan vaan sanoa itselleni, että aattokin voi olla ihan jees vaikka oon yksin. Teen omia juttuja. Käyn kuntosalilla, saunon. Meinaan vetää herkkuja. Neulon, siis teen käsitöitä paljon, ilman niitä olisin varmaan todella turhautunut.

Nyt viime aikoja vaan sotkee, että kävin röntgenissä ja labroissa ja ajatukset pyörii kieltämättä siinä, että onko mulla syöpä. Ihan hyvä oon lapsen kanssa useemman päivän ja jos nyt toi korona ei yhtäkkii kaikkea sulje mennään, Korkesaareen! Ja jos multa löytyy syöpä tai muuta niin oon ainakin nähnyt kuopustani useemman päivän. Uudenvuoden oon sitten taas, yksin. Ja vihaan raketteja. Sitä rahaa mikä niissä menee, sillä voitas tehdä paljon muuta.

En pelkää kuolemaa, mulle se on vain loppu. Yhtä tyhjä kuin ennen ei mitään. Kun emme ole syntyneet, meitä ei ollut, kun kuolemme, meitä ei ole. Uskon evoluutioon, kun joku elämä lakkaa, se vain, lakkaa.

Nyt syön medikinettiä ja van 20mg, enemmänkin varmaan olisi hyvä mutta tällä pärjään.
S-korppi-oni
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 27.9.2021 09:02:49
Ollut juomatta

Edellinen

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa