[Hippuli73]

Tänäänkin pysyin alkoholittomissa juomissa, vaikka olisin voinut juoda ilmaista alkoholia. 33 päivää juomatta. Mutta enempää en tällä kertaa jaksa. Tiedän, että huomenna juon. Olen päättänyt sen jo jonkin aikaa sitten. Mutta nyt kun se odotettu juomapäivä on ihan lähellä, niin tuntuu samalta kuin usein ulkomaanmatkaa edeltävänä iltana: "ei oikeastaan huvittaisi". Toki aina odotetulle matkalle on kiva lähteä, vaikka juuri ennen lähtöä tulee tuo outo "ei huvita" -fiilis. Eli vaikka tänään puoliväkisin aloin miettiä, mitä juomaa jääkaappiin laitan, niin varmaan ne huomenna hyvältä kaikki maistuvat. Yritän kuitenkin viettää kivan lauantain vetämättä övereitä. Ja sunnuntaina kärsin krapulan, jotta maanantaina pääsen juoksemaan ja nauttimaan ekasta lomapäivästä reippaana.

[Hippuli73]

Lauantaina oli ihan kivaa. Sunnuntaina oli pää kipeä ja huono olo. Melkein onnistuin kärsimään krapulan, mutta pieni virhe johti siihen, että join lopulta kaksin käsin sohvalla maaten koko päivän. Viikonlopun saldo 31 annosta. Tuntuu, etten jaksa enää yhtään yrittää juoda hallitusti. Olen tänä vuonna ollut juomatta tammi-helmikuun ja kesäkuun. 0-viikkoja on yhteensä 15. On helppoa ja kivaa olla juomatta. Mutta kun päätän juoda, niin sitten juon. Merkitsen tunnollisesti vihkoon juomat, mutten välitä määristä. Aiemmin laskin koko ajan, monesko on menossa, etten ylitä päivän ja viikon maksimia. Nytkin lasken, mutta annan mennä vaan, vaikka maksimit (päivässä 10) ylittyy joka kerta. Kaiketi perustelen itselleni homman niin, että kun olen kuukauden juomatta, niin sitten saan juoda määrättömästi. En saisi. Pilaan koko kuukauden juomalla viikonloppuna yli 30 tai viikon lomalla yli 100. Miten saisin takaisin halun juoda hillitymmin?

[AnssiA]

Hei,
päätös juoda lauantaina oli omasi, mutta sunnuntaina päätöksen teki sinun puolestasi alkoholismi-niminen henkilö... Itsekin kantapään kautta on tullut opittua epämiellyttävä totuus, että parin kolmen kuukaudenkaan täysraittius ei estä hommaa karkaamasta käsistä, jos antaa itselleen luvan pikkuisen "rentoutua"

Itselläni nyt takana raittiutta 1v 4kk. Nyt kesällä olisi tarkoitus tehdä puolison kanssa ensimmäinen yhteinen lomamatka ulkomaille neljään vuoteen. Valitettavasti minulle ulkomaan loma- tai työmatka on aina merkinnyt runsasta alkoholinkäyttöä. Neljä vuotta sitten puolisoni kyllästyi minuun matkaseurana.
Kovasti mietityttää miten reissu tulee sujumaan. Olen antanut itselleni luvan "ottaa kohtuudella", koska jotenkin minulle sulkeutuneena ja helposti stressaavana ihmisenä reissu nenä valkoisena tuntuu mahdottomalta ajatukselta.... Myös Selincroa aion kokeilla. En tiedä olenko jo tällä ajatuskuviolla virittänyt itselleni ansan

[Dave2]

Hei,
päätös juoda lauantaina oli omasi, mutta sunnuntaina päätöksen teki sinun puolestasi alkoholismi-niminen henkilö... Itsekin kantapään kautta on tullut opittua epämiellyttävä totuus, että parin kolmen kuukaudenkaan täysraittius ei estä hommaa karkaamasta käsistä, jos antaa itselleen luvan pikkuisen "rentoutua"

Itselläni nyt takana raittiutta 1v 4kk. Nyt kesällä olisi tarkoitus tehdä puolison kanssa ensimmäinen yhteinen lomamatka ulkomaille neljään vuoteen. Valitettavasti minulle ulkomaan loma- tai työmatka on aina merkinnyt runsasta alkoholinkäyttöä. Neljä vuotta sitten puolisoni kyllästyi minuun matkaseurana.
Kovasti mietityttää miten reissu tulee sujumaan. Olen antanut itselleni luvan "ottaa kohtuudella", koska jotenkin minulle sulkeutuneena ja helposti stressaavana ihmisenä reissu nenä valkoisena tuntuu mahdottomalta ajatukselta.... Myös Selincroa aion kokeilla. En tiedä olenko jo tällä ajatuskuviolla virittänyt itselleni ansan

Hyvä AnssiA.

Alkoholistina ja muutenkin pitkän elämänkokemuksen omaavana olen sitä mieltä, että tuolla suunnitelmalla otat tavattoman riskin tuhota suhteesi vaimoosi ja ties vielä mitä muuta.

Kun on noinkin pitkään ollut juomatta niin miksi nyt lomamatkan takia pitäisi juoda. Vetoat stressiin ja introverttiuteen. Ethän sinä koskaan opi niitä käsittelemään jos itsesi douppaat alkoholilla. Eikä lomalla nyt pitäisi ihmeempiä stressitekijöitä olla.

Todella hassulta kuulostaa ajatus lääkkeestä, joka estää käsittääkseni alkoholin vaikutuksen mielialaan. Mitä järkeä on silti juoda.

Kokemuksesta voin kertoa, että olen tehnyt mm maailmanympärimatkan nauttimatta alkoholia ja se oli erittäin onnistunut matka.

[Hippuli73]

Hyvä Dave, tämä on vähentäjien palsta, joten on ihan sallittua kuvitella, että voi lomalla juoda. Selincro ei vie pois kaikkea mielihyvää juomisesta, vain sen ylimääräisen mielihyvän, jos se toimii oikein. Mä epäonnistuin tällä kertaa ja join yhden päivän sijaan neljä päivää. Ja muutenkin meni pieleen, mutta ei se mua lannista. Yritän taas ensi kerralla onnistua. Joskus onnistuu, joskus ei. Ensi kerralla ehkä onnistuu, kun on mielessä tämä epäonnistuminen. Kun on pitkään juomatta ja joka päivä onnistuu siinä, on tosi vaikea onnistua juomisessa.

[Dave2]

Hyvä Hippuli

Olenko minä kieltänyt ajattlemasta tai mitään muutakaan.

Mielestäni vain esitin laajaan kokemukseeni perustuen mielipiteeni ja varoituksen.

Sellaiseen minulla nähdäkseni on täysi oikeus, oli sitten vähentäjien tai muiden palsta.

[Hippuli73]

Pointtini oli, että vähentämispalstalla olisi mukava antaa ja saada tukea vähentämisyrityksissä, eli myös siinä, kun kokeilee juomista tauon jälkeen. Kyllä se voi onnistua. Ei tiedä, jos ei kokeile.

[peruutuspeili]

.

[Hippuli73]

Eilen join. Oli tarkoituskin juoda, kun oli spesiaaliohjelmaa, joten ei siinä mitään. Liian paljon kyllä meni annoksia, mutta ei siinäkään mitään, koska en ollut tällä kertaa asettanut muuta rajaa kuin pitää hauskaa ja juoda iloisena JA lopettaa juominen yhteen päivään. Ja tämä onnistui nyt. En ole toivoton tapaus. Tästä puolittaisesta erävoitosta riemastuneena voin taas tulevaisuudessa palata tavoittelemaan kohtuullista annosmäärää eli max 10 per juomakerta. Ei varmaan onnistu ensi kerralla, mutta ehkä sitä seuraavalla.

[Hippuli73]

Seuraava kerta tulikin jo eilen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ei pitänyt vielä tulla, mutta ihan harkitusti päädyin juomaan. Ja oli kiva lauantai, pitkästä aikaa juotiin kotona kun tehtiin hyvää ruokaa. Ei ollut kiirettä humaltua enkä kiskonut snapsuja jokaisen pitkän juoman seuraksi. Maksimini ylitin, mutta en hirveästi. Tänään on mukava krapulapäivä ja huomenna taas kunnollinen päivä. Ilmeisesti minun täytyy olla armollisempi itselleni, niin pääsen joskus tavoitteisiini. Kun aamulla herää krapulassa mutta onnellisena, ei tarvitse jatkaa juomista. Toki näin lomalla pieni ajatus kivasta kakkospäivästä käy välillä mielessä, mutta se on helppo jättää vain ajatukseksi. On muita kivoja (ehkäpä kivempia) juttuja, joita haluan tehdä selvin päin.

[AnssiA]

No niin reissu takana. Ei lähtenyt lapasesta eikä tullut muutenkaan mitään sanomista. Avain onnistumiseen oli sosiaalisen kontrollin (=puoliso) lisäksi päätökseni olla hankkimatta alkoa huoneeseen -- ja siinä päätöksessä pysyminen! Noin 2-4 annoksessa per päivä tuli pysyttyä. Selincro on yhä edelleen kokeilematta. En tuntenut sille tällä reissulla mitään tarvetta.

[Hippuli73]

Hienoa Anssi Kyllä se onnistuu, kun on oikea asenne ja tahtoa. Mullakin on nyt pieni irtiotto arjesta ja parin päivän lomamatka. Tänään on kolmas päivä, kun juon, mutta hyvällä mielellä. Enkä pelkästään juo, vaan teen paljon muutakin. Huomenna en juo. Viikonlopun vietän selvin päin eli kunnon hikitreenit joka aamu ja loppupäivä nautiskellen rennosta pyöräilystä ulkona, jos sää on hyvä. Kirjasta sohvalla, jos sää on huono. Tykkään olla juomatta vapaapäivinä. Mutta tykkään myös olla humalassa. Siksi en halua lopettaa juomista kokonaan ja siksi en halua juoda kohtuudella. Mutta haluan juoda tolkullisesti, niin että minä teen päätökset eikä alkoholi määrää elämääni.

[Hippuli73]

Eilinen alkoi ilon kautta, mutta jossain vaiheessa se muuttui tahdottomaksi juomiseksi. En kehtaa edes kirjoittaa, paljonko join. Paljon. Enemmän kuin koskaan ennen. Pelottaa. Hävettää. Väsyttää. Mitä mä teen? Haluaisin antaa jo periksi. Mutta en voi. Pitää vaan jatkaa yrittämistä. Tänään olen parempi kuin eilen. Huomenna olen parempi kuin tänään.

[Talvikaktus]

Eilinen alkoi ilon kautta, mutta jossain vaiheessa se muuttui tahdottomaksi juomiseksi. En kehtaa edes kirjoittaa, paljonko join. Paljon. Enemmän kuin koskaan ennen. Pelottaa. Hävettää. Väsyttää. Mitä mä teen? Haluaisin antaa jo periksi. Mutta en voi. Pitää vaan jatkaa yrittämistä. Tänään olen parempi kuin eilen. Huomenna olen parempi kuin tänään.

Älä anna periksi!

Mitä tapahtui ennen kuin lähti lapasesta? Tai ehkä jokin stressitekijä on vaivannut pidempään ja parin ekan annoksen alennettua impulssikontrollia, se "lihas" väsyi ja homma riistäytyi laukalle. Oliko univelkaa? Olitko syönyt? Onko lähiaikoina tapahtumassa jotakin, mitä jännität? Joitko yksin vai seurassa, jos seurassa, sanoiko joku jotakin mikä horjutti sun kykyä itsekontrolliin?

Tsemppiä! Sä kävit tsemppaamassa mua kun olin ihan romuna, niin ota nyt hyvä ihminen sama palvelus vastaan. Kärsi darra ja pohdi noita ylläolevia juttuja ja sit vaan takas hevosen selkään. Sullakin se ADHD löytyy niin omasta kokemuksesta voi sanoa, että mulla lähtee lapasesta jos ns. mielen työpöydällä on liikaa ja sillon räkäkännistä tulee joskus keino vältellä niitä liikoja asioita.

[Hippuli73]

Sepä se, kun mitään erityistä syytä ei eilen ollut. Paitsi, että oli kolmas päivä menossa ja mulla usein annosmäärät nousee päivä päivältä, kun juominen alkaa aikaisemmin eli heti aamulla. Mulla ei ole ADHD-diagnoosia vaan Asperger. Suoritan rutiinejani ja elän hyvin kontrolloitua elämää. En osaa rauhoittua, jollen ole rättipoikki liikunnasta. Juominen tuo kaipaamani sisäisen rauhan ja rentouden ilman fyysistä rasitusta. Pitäisi oppia löytämään se rauha jotenkin muuten. Ehdotin terapiassa, että yritettäisiin etsiä juurisyytä, miksi juon. Terapeutti käski jutella päihdehoitajan kanssa. Ihan varmasti päihdehoitaja sanoo, että syy juomiseen selviää terapiassa. Onko mitään juurisyytä edes olemassa? Jos mä vaan tykkään olla humalassa? Yritän päästä täydelliseen tyhjyyteen ja rentouteen juomalla överisti. Tuntuu niin hyvältä, että haluan lisää hyvää oloa. Seuraavana päivänä en ymmärrä, mikä juomisessa tuntui niin hyvältä ja miksi oli kivaa juoda sammumiseen asti ja heräämisen jälkeen taas uuteen sammumiseen. En mä joka kerta noin juo. Mutta ei pitäisi juoda ikinä!