Olet täällä

Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 21.11.2021 14:04:55

Olen 48-vuotias nainen. Olen juonut humalahakuisesti 15-vuotiaasta asti. Työikäisenä olen juonut viikonloppuisin ja arkisin elänyt suhteellisen kunnollista elämää. Juon puolisoni kanssa kotona, hän on ollut holtittomampi kuin minä ja mokaillut pahastikin säännöllisesti, minä en. Viime aikoina olen kyllä itse ollut usein se, joka ekana kärttää juomaa, vaikka on sovittu, ettei nyt juoda. Noin viisi vuotta sitten aloimme juoda sunnuntaisin pari isoa siideriä ruokaa laittaessa ja yhden konun kahvin kanssa. Pari vuotta sitten sunnuntain annosmäärät kasvoivat ja juominen alkoi heti aamiaisen jälkeen. Joka maanantai menin enemmän tai vähemmän krapulassa töihin ja sitten alkoikin maanantaijuominen, koska työpäivän jälkeen oli palkittava päivän uurastus muutamalla siiderillä ja snapsulla. Korona-ajan etätöissä sunnuntain aamukännit venähtivät iltaan ja joskus heräsin aamulla, että "jaaha, olen sitten mennyt nukkumaan jossain vaiheessa iltaa" - ja muutaman kerran en kyennyt maanantaina edes omalle kotikoneelle raahautumaan töihin vaan otin saikkua krapulaan. Olin menossa kohti tiistaijuomista ja sen jälkeen ei enää olisi ollut pitkä matka jokapäiväiseen juomiseen. Ajatus siitä herätti vähän miettimään, muttei riittävästi. Ystävänpäivänä viime helmikuussa mokasin ekaa kertaa elämässäni oikein kunnolla ja samaan syssyyn otin ekaa kertaa pari päivää saikkua ihan vain juomiseen. Kun aamulla klo 8 odottelin pomolta saikkukuittausta votkasnapsu kädessä, tajusin että nyt on viimein pakko myöntää, että juominen ei ole enää hallinnassa, elämän täytyy muuttua ja tarvitsen apua. Parin päivän saikuttamisen, juomisen ja itkemisen jälkeen sain varattua ajan avopäihdekuntoutukseen. Onneksi pääsin heti seuraavalla viikolla eikä ekalla kerralla kysytty, tulenko uudestaan vaan annettiin uusi aika viikon päähän. Olen käynyt 9 kk juttelemassa aluksi kerran viikossa ja nyt joka toinen viikko - se auttaa tosi paljon. Mun päihdetyöntekijä on hyvä tyyppi, mulla kävi uskomaton tuuri. Yksin olisin lipsahtanut parissa viikossa samaan vanhaan. Olen myös joutunut kertomaan rehellisesti työterveydessä juomisestani, koska halusin ylimääräiset labrakokeet. Lääkärin ihmeeksi maksa-arvoni ovat hyvät. Pelkäsin kirjauksia aluksi ihan kamalasti, mutta oli tosi hyvä päätös avautua työterveydessä. Mitään kuraa ei ole satanut niskaan, vaan olen saanut omalta lääkäriltäni hurjasti kannustusta ja heti keväällä lähetteen psykologille, kesällä psykiatrille ja nyt käyn Kelan tukemassa terapiassa. En edes tiennyt vuoden alussa, että olen ahdistunut. Ilmeisesti olen vuosia lääkinnyt sitä alkoholilla ja nykyään pakonomaisella kuntoilulla. Alkuvuodesta join joka viikonloppu pe-ma 40-50 annosta. Helmikuun lopussa vähensin kertalaakista alle 20 annokseen ja lopetin su-ma juomiset. Huhtikuussa aloin hölkätä ja marraskuussa käydä kuntosalilla, koska ulkona ei ole enää kiva juosta. Välillä on tullut mokattua ja juotua huhtikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa pitkillä vapailla 5-10 päivää putkeen pahimmillaan yli 20 annosta päivässä, mutta rankaisin niistä itseäni ankarasti. Heinäkuun kesälomalla join 19 päivänä 1-18 annosta, joten elokuussa päätin olla kuukauden juomatta ja se meni yllättävän helposti. Nyt syksyllä olen ollut useita viikkoja juomatta (yhteensä 7 viikkoa syys-marraskuussa), ja se on melko helppoa ja tosi kivaa. Mutta lähes joka kerta, kun juon, juon enemmän kuin olen suunnitellut. Siitä tulee tietysti hirveä morkkis, krapula ja 5 päivän ahdistus. Eilen join 15,5 ja tavoite oli maksimissaan 11,5. On pieni morkkis, kun en taaskaan onnistunut juomaan niin vähän kuin oli tarkoitus. Onneksi pystyn tänään olemaan juomatta, koska jos nyt ottaisin yhden, en menisi huomenna töihin enkä kuntosalille ja koko viikko menisi epäonnistumisesta toipumiseen. Haluaisin juoda jatkossakin, mutta hallitusti. Tämän kuun tavoite on alle 40 annosta. Se toteutuu, koska tässä kuussa on ollut vain 2 juomakertaa (10+15,5 = 25,5, olen tosi ylpeä tästä luvusta) ja loppukuun olen juomatta. Lääkäri ehdotti viime tapaamisella Selincro-lääkettä. Olin juuri itse aikonut pyytää Naltreksonia. Olen marraskuussa kahdesti kokeillut juomista lääkkeen kanssa: ekalla kerralla onnistui ja eilen ei, kun otin tabletin vasta ekan juoman kanssa. Olen käynyt netissä Uusi alku -kurssin ja Päihdelinkin Selvä suunta -kurssin. Mielestäni olen yrittänyt täysillä, etsinyt ja saanut apua. En tiedä, mitä vielä voisin tehdä? Kohta olen vuoden yrittänyt vähentää. En edelleenkään tiedä, mikä on hyvä tavoite. Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon? Ja miten mä pääsen siihen tavoitteeseen ja pysyn siinä. Olenko tarpeeksi hyvä ihminen, jos pari kertaa kuussa vedän kunnon kännit ja muuten en juo? Tuleeko musta parempi ihminen, kun vain sitkeästi jatkan tätä. Näitä mietin itsekseni enkä saa vastauksia. Siksi kirjoitin nyt tämän.
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja juhanikari » 21.11.2021 21:14:29

Moikka!

Sulla on aika pitkä stoori ja osaan vain kommentoida noita maksa - arvoja, että esim. GT - arvossa vain neljä kymmenestä antaa oikean tuloksen. Mutta hienoa että olet päässyt hoidon piiriin. Paljon tsemppiä!

t. Juhani
Vähentäjä! Less alcohol is more life! :-)
juhanikari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1592
Liittynyt: 22.10.2015 16:22:46

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 22.11.2021 06:53:07

Kiitos Juhani! Olen lukenut jonkin verran kirjoituksiasi ja ymmärtänyt, että olet harvinainen ihminen, joka on onnistunut vähentämään ja muuttumaan kohtuukäyttäjäksi. Millaisista annosmääristä lähdit vähentämään ja kuinka kauan sitten? Onko täällä muita, jotka ovat onnistuneet? Kyllähän mäkin tavallaan olen onnistunut: vuosia join joka viikonloppu 3 päivää, nyt marraskuussa 2 x la ja lokakuussa 2 x pe+la. Onhan se tosi vähän aiempaan verrattuna eikä mua enää huvitakaan juoda joka viikonloppu, joten jatko näyttää samalta. Mutta kun lähes jokainen juomakerta lähtee lapasesta. Ennen ei lähtenyt näin pahasti eikä joka kerta.
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Lempeä kettu » 22.11.2021 08:25:05

Hei!

Tervetuloa palstalle!

Itselleni ongelma on juurikin se, että jos ostan esim. 2 pientä siideriä jääkaappiin spesiaalia hetkeä varten, kulautan ne -ja lähden hakemaan lisää. Olen siis menettänyt jonkinlaisen kohtuuden, jos sitä koskaan on ollutkaan. En pysty omaksumaan alkoholistin identiteettiä ja se edesauttaa ratkeamista kohtuusajatteluun tuudittautuen.
Lempeä kettu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 727
Liittynyt: 16.1.2020 16:45:17
Ollut juomatta

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 22.11.2021 09:44:36

Kiitos Lempeä kettu! Olen mielenkiinnolla lukenut sinunkin tarinaasi. Minäkään en pysty ottamaan alkoholistin identiteettiä enkä halua lopettaa kokonaan, vaikka se ulkopuolisen näkökulmasta varmaan olisi järkevää. Haluaisin haluta lopettaa, elämä olisi yksinkertaisempaa. Mutta ei halua voi pakottaa. Toisaalta en tiedä, voinko tämän 9 kk jatkuneen yrityksen ja loputtoman itsetutkiskelun jälkeen ikinä palata "normaaliin" hauskaan juomiseen. Jos en voi, niin miksi edes juon?
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Lempeä kettu » 22.11.2021 13:53:30

Siihen kun olisi vastaus, miksi juo. Olen tätä kysymystä pyöritellyt täällä, saamatta siihen itseltäni vastausta.

Nyt kun meinaan tässä taas raitistua vakaasti, lopetan tuon kysymyksen pohdinnan ja yritän työntää alkoholiteeman kokonaan elämästäni syrjään. Olen siihen tulokseen päätynyt. Tupakointia tai kahvin juontia lopettaessanikaan en käynyt asiaa samalla intohimolla läpi kuin alkoholin suhteen olen tehnyt täällä. Alkoholin jatkuva pohdinta ylläpitää itselläni halua juoda.
Lempeä kettu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 727
Liittynyt: 16.1.2020 16:45:17
Ollut juomatta

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 22.11.2021 18:21:33

Olen samaa mieltä, että oman alkoholin käytön jatkuva miettiminen saa himoitsemaan alkoholia ja välillä juomaan. Musta tuntuu, etten enää osaa olla koko ajan ajattelematta juomistani tai juomattomuuttani, kun olen niin monta kuukautta pohtinut tunnetilojani ja muita syitä juomiseeni, fiiliksiä juodessa tai kun en juo. Haluaisin jo lomaa näistä ajatuksista. Mutta ilmeisesti ei ole vielä kertynyt riittävästi lomapäiviä.
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja peruutuspeili » 22.11.2021 23:02:31

Hippuli73 kirjoitti:---
Haluaisin haluta lopettaa, elämä olisi yksinkertaisempaa. Mutta ei halua voi pakottaa. Toisaalta en tiedä, voinko tämän 9 kk jatkuneen yrityksen ja loputtoman itsetutkiskelun jälkeen ikinä palata "normaaliin" hauskaan juomiseen. Jos en voi, niin miksi edes juon?


Olet olennaisen äärellä sisko! Tuohon kysymykseen minäkin olen jumahtanut, haluamattomuuden haluamiseen; minun kohdallani se toteutui ja lakkasin haluamasta juoda. Lopetin juomisen suunnilleen siinä iässä jossa sinä olet nyt, yli kaksikymmentä vuotta sitten. Olin juonut enemmän tai vähemmän yli kolmekymmentä vuotta. En nyt käy läpi juoponvaiheitani - ei niissä ole mitään omaperäistä. Mutta pyrin vuosikaudet palaamaan - tai alkamaan - kohtuukäyttäjäksi. Päätin juoda vain seurassa, tai vain kotona, tai vain lomalla tai vain viikonloppuisin, tai vain kolme grogia viskiä/olutta/giniä, tai vain ulkomailla, tai vain Lapissa jne. Tai päätin lopettaa kokonaan; ne päätökset kestivät muutamasta tunnista kerran yli vuoteenkin. Sitten ajattelin voivani ottaa kohtuudella. En voinut. Sitten kerran Lapissa muutaman päivän putken jälkeen jotakin laukesi ja päättyi. Kolme-neljä päivää myöhemmin kotona otin viimeiset neljä VSOP-konjakkia oikein mittalasilla mitaten. Minulla oli vahva tunne, että minun ei enää tarvitse juoda - eikä ole tarvinnut. Tahdonvoimalla ei ollut sen kanssa mitään tekemistä, sillä sen kanssa tekemäni päätökset, koskivat ne vähentämistä tai lopettamista, olivat kerta toisensa jälkeen pettäneet. Ja olin ladannut niihin kaikki käytettävissä olevat resurssit!

Mistä se tuli, mistä se johtui, se haluamisen loppuminen? Sen kun tietäisin. Olen käyttänyt ilmaisua, että sain siitä päähäni allekirjoittamattoman viestin.
peruutuspeili
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 20
Liittynyt: 28.8.2020 10:20:48

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 23.11.2021 08:31:17

Kiitos vastauksestasi Peruutuspeili! Monet ovat kirjoittaneet samaa: yhtäkkiä vain tuli olo, että tämä oli tässä. Sitä odotellessa jatkan yritystä juoda tolkullisesti. Tuntui jotenkin helpottavalta lukea kommenttisi, ettei tahdonvoimalla ole asian kanssa mitään tekemistä. En siis ole heikko, vaikka usein epäonnistun. Toisaalta haluan vielä uskoa, että tahdonvoimalla selviän voittajaksi.
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja juhanikari » 23.11.2021 16:17:08

Hippuli73 kirjoitti:Kiitos Juhani! Olen lukenut jonkin verran kirjoituksiasi ja ymmärtänyt, että olet harvinainen ihminen, joka on onnistunut vähentämään ja muuttumaan kohtuukäyttäjäksi. Millaisista annosmääristä lähdit vähentämään ja kuinka kauan sitten? Onko täällä muita, jotka ovat onnistuneet? Kyllähän mäkin tavallaan olen onnistunut: vuosia join joka viikonloppu 3 päivää, nyt marraskuussa 2 x la ja lokakuussa 2 x pe+la. Onhan se tosi vähän aiempaan verrattuna eikä mua enää huvitakaan juoda joka viikonloppu, joten jatko näyttää samalta. Mutta kun lähes jokainen juomakerta lähtee lapasesta. Ennen ei lähtenyt näin pahasti eikä joka kerta.


Moikka!

Olemme vaimon kanssa kuuskymppinen lapseton pariskunta. Olemme olleet reilu 20 vuotta naimisissa vuoden seurustelun jälkeen. Ennen tapaamistamme olin todellinen suurkuluttaja mutten onnekseni alkoholisoitunut.

Koska vaimo käyttää äärimmäisen vähän alkoholia, aloin hitaasti vähentämään omaa kulutusta. Tuli kuitenkin ylilyöntejä ja välillä olimme avioeron partaalla.

Muutama vuosi sitten liityin tähän plinkkiin ja sain lisäpotkua kohtuukäyttöön. Kyllä suurin motivaattori kohtuukäyttöön on vaimoni. Kysyn välillä itseltäni olisinko valmis vaihtamaan avioliittoni takaisin suurkulutukseen? Ja kyllä tahdonvoimallakin on osuutensa. Paljon tsemppiä kaikille!

t. Juhani
Vähentäjä! Less alcohol is more life! :-)
juhanikari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1592
Liittynyt: 22.10.2015 16:22:46

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 23.11.2021 18:06:29

Olet Juhani onnellisessa asemassa, kun sinulla on vähän alkoholia käyttävä puoliso. Kyllä se varmasti motivoi vähentämään. Kun puoliso juo samalla tavalla tai enemmän, on vaikeaa. Yhdessä yritämme vähentää ja olemme kyllä onnistuneetkin, mutta usein se menee niin, että jompikumpi haluaa alkaa juoda tai jatkaa juomista ja toinen sitten tekee saman perässä, vaikka juuri siinä kohtaa pitäisi toppuutella. Itse tietysti pitää ottaa vastuu omasta juomisesta, mutta kyllä mulla paremmin menisi juomisen suhteen, jos puolisoni olisi erilainen. Toisaalta jos eroaisimme, olisin niin onneton, että joisin varmaan sen takia enemmän kuin nyt. Suo siellä, vetelä täällä. Mutta taistelu jatkuu!
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Rauzku » 24.11.2021 18:38:30

Mä näkisin et sopiva ois=käy baarissa vain viikonloppusin..

Arkena sitten selvänä tai juo jotain alkoholitonta..
Onhan päivä huomennakin
Rauzku
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 21
Liittynyt: 20.10.2021 17:45:26

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 26.11.2021 06:21:21

Moi Rauzsku, taidamme olla vähän eri ikäluokkaa tai muuten vain eri tilanteessa. Eipä ole tullut enää vuosiin roikuttua baareissa, vaan juominen keskittyy lähinnä kotisohvalle. Ja siellä onkin turvallista vetää homma täysin överiksi, kun ei tarvitse pakosti edes makuuhuoneeseen päästä könyämään. Eikä mulla muutenkaan ole arkijuominen ollut ongelmana vaan aivan liian suuret annosmäärät ja juomisen jatkaminen sunnuntaiaamusin, kun oikein on paha olo. Tällä hetkellä olen ilmeisesti rakastunut selvänä olemisen tunteeseen, koska juominen ei kiinnosta pätkääkään. Kaupassa melkein oksettaa kulkea lonkerohyllyn ohi. Odotan viikonloppua, jotta pääsen kuntoilemaan vapaasti koko päivän eikä tarvitse hassata aikaa olemalla töissä.
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja Hippuli73 » 6.12.2021 09:50:12

13 päivää meni mukavasti selvin päin. Nyt meni 2 päivää juodessa. Ei ainakaan toinen päivä ollut mitenkään mieleenpainuva tai varsinaisesti mukavakaan. Olipa vaan. Tänään en halua juoda, koska haluan jo palata uuteen kivaan selvään elämääni. Mutta pieni sisäinen ääni sanoo, että vähän voisi nytkin juoda, koska tämä päivä on joka tapauksessa pilalla. No ei voi! Sitten on taas huominenkin pilalla.
Hippuli73
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 180
Liittynyt: 1.8.2021 19:44:02

Re: Miten vähän on tarpeeksi vähän ja riittävän paljon?

ViestiKirjoittaja pippuri07 » 6.12.2021 12:58:29

Minäkin haluan vöhentää. Olen yrityänyt monet kerrat olla 1 kk juomatta, mutta onnistunut vain olemaan 2 vk juomatta. Juon 1-2 kertaa 2 viikossa. Se ei kuulosta hirveän paljolta, mutta ongelma on se, että kun alan ottamaan, en oikein pysty lopettamaan. Juon siis lähes aina lärvit. Sitten on kaamea morkkis 2 päivää. Niin kaamea, että haluaisin kuolla. Minulla on lievä maksan vajaatoiminta, joten senkään vuoksi ei olisi hyvä juoda. Olen pohtinut tarkasti alkoholinkäyttöäni. Tykkään olla selvinpäin. En varsinaisesti himoitse alkoholia. Miksi juon? Onko se vanha tapa ( joskus join enemmänkin). Miksi juon, vaikka en aina edes pidä humaltumisen tunteesta? Miksi juon, vaikka se sekoittaa unirytmini ja aiheuttaa masennusta ja ahdistusta? Miksi en voi lopettaa parin lasillisen jälkeen? Miksen onnistu olemaan 1 kk juomatta? Onko täällä muita vastaavanlaisessa tilanteessa olevia?
pippuri07
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 1
Liittynyt: 2.6.2015 16:45:05

Seuraava

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa