Olet täällä

Mitä toipumista tukevaa teit tänään ja mitä aiot huomenna?

Kuivaushuoneessa yhteisenä tavoitteena on huumeiden tai lääkkeiden käytön lopettaminen. Mukaan ovat tervetulleita myös korvaushoidossa olevat. Keskusteluissa mukana päihdetyön ammattilainen Tuomo Seppänen. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Mitä toipumista tukevaa teit tänään ja mitä aiot huomenna?

ViestiKirjoittaja jalmar » 14.7.2006 01:10:45

Aattelin tuollaisella kysymyksellä heittää kun toipuminen vaatii työtä. Onhan ajattelukin työtä, mutta tekoja tars kanssa.

Olin tänään pelaamassa rantalentopalloa toisten toipuvien kaa. Täälläkin seikkailu tukee toipumista (kuhan en lähde "kuivanappailuun" mukaan).
Huomenna aion mennä ryhmää. Toipuminenhan on elämän opettelua, käsittääkseni, jotenka aion siivoilla ja käyä peseen pyykkiä.
jalmar
 

ViestiKirjoittaja Holly 2 » 14.7.2006 08:13:54

Tavata ystäviä jotka eivät käytä, eivätkä ole ikinä mitään käyttäneet. Muistaa taas sitten hyvin etteivät toki kaikki käytä aineita ja viinaa. Ja keskustelu on sitten jotain aivan muuta kuin jotain sekoläppää
" Sometimes you have to pee in the sink" - Charles Bukowksi
Holly 2
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7145
Liittynyt: 1.12.2005 19:52:58
Paikkakunta: Peter Pan-maa mikä mikä?

ViestiKirjoittaja Notkea rotta » 14.7.2006 15:38:36

Tänään ei oo kyl tullu tehtyä yhtään mitään, vein mä kelalle päivärahalapun, oon vaan makoillu ja vähän lueskellu.
Huomenna jos sais pestyy pyykkiä, nyt ei oikeen jaksa...eilen tuli juotua jonkun verran, ja riideltyä kultsin kans :(
Ei kai mitään vakavaa, mut olo on tosi vetämätön. Ei oo krapula mut muuten saamaton fiilis, mikä kyllä on ollu jo ties kuin kauan.
Tekis mieli lopettaa toi masis-lääkitys kokonaan ja kattoo piristyiskö sit yhtään vai mitä tapahtus?!
Notkea rotta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 265
Liittynyt: 27.6.2006 23:17:22
Paikkakunta: Oulun lääni

ViestiKirjoittaja jalmar » 15.7.2006 21:29:31

Olin muorilassa yötä. Eilen olin ryhmässä ja sieltä sitten talsin bussipysäkille. Tammerfest ahdisti. Siihen liittyy raskas muisto. 2003 osallistuin viimeksi ja heräsin teholta. Pirikuuri katkes kun aloin tasottelemaan bubrella. Hengityskoneeseenhan tuo johti. Mutta sille reissulle jäi lirpakan veto.
Bussiin tuli vielä entinen käyttökaveri sekasena puhelemaan. Kerroin tulevani NA:sta ja hänkin joskus Helsingissä käynyt.
Yö menikin sitten valvoskellessa. Vartti kerrallaan piti tarpoa. Kaiken maailman turhat kelat pyörivät ja pyörivät ja pyö...
Huomenna menen pelaan palloa toisten toipuvien kanssa ja käymään, jälleen, muorilla.
jalmar
 

ViestiKirjoittaja Benzopää » 16.7.2006 21:21:42

Huomenna mää meen salille!!! Mä karjun niille painoille koko maailmantuskani, hih. Saa purkaa aggressioita.... Käyn pyöräilemässä, ehkä myös uimassa. (no ei mulla kyllä kovin huono fyysinen kunto voi olla.... :shock: )Tänään on ollut helvetin päättämätön olo, mikä yleensä voimistuu todella paljon, kun olen selvinnyt viimeisimmästä sekoilustani....

Koitan olla enemmän yksikseen selvinkin päin, alkaa joskus hermostuttamaan toiset ihmiset liikaa noin niinku livenä... :?
Benzopää
 

ViestiKirjoittaja jalmar » 17.7.2006 22:21:07

Ulokilutin muorin koiraa. Sit oonki vaan ollu rakkaani ja kuopuksemme kaa.
Huomenna tulee vanhemmat lapset mummulta. Ei suunnitelmia...
jalmar
 

ViestiKirjoittaja jalmar » 19.7.2006 10:04:05

Tässä viettänyt aikaa lasteni ja rakkaani kanssa. Eilen oltiin 18km:n kävelylenkillä. 4.5 tuntia ja jalkapohjat hellänä.
Tänään menossa, ehkä, ryhmään jos nuo lähtevät kotiinsa. Muuten tämä on sitä "laatuaikaa" ja ryhmäkäynti siirtyy.
Tökärissä pitäisi käyä uusimassa työnhaku kun en saata muistaa mihin asti se on tällä hetkellä voimassa.
jalmar
 

ViestiKirjoittaja Benzopää » 3.8.2006 19:21:56

Olen pidättynyt ottamasta lääkkeitä. Yritin päästä hoitoon. Pyydän apua, mutta kukaan ei usko, kun olen huutanu sitä turhaan niin vitun monta kerttaa. mää olen todella uupunut enkä jaksa paljon, mutta tanssinuthan mää olen joo. :D mää en sitä niin paljon enää ajattelekaan. AINA se helpotus, minkä mää jossain vaiheessa tulee siitä, että mää aukasen tietskan ja laitan musiikkia ja alan vähitellen liikkumaan. Ihan joka kerta. Ja siihen pitää takertua nyt. Se on joku hyvä asia, mikä mulla on ja mää olen tehnyt sitä aina. Mää en oikeestaan pysty mihkää muuhun mullon todella huono olo. Mutta tanssiin pystyy, ei mitään liian raskasta, huomioon ottaen tilan ja tilanteen, mutta semmosta ihan omaa heilumista. Mää rakastan hyvää jatsia, hyvää soulia, hyvää funkya, hyvää hip hoppia hyvää mitä vaan musaa. hyvää beatlesia, vaikka se sattuu pikkusen liikaa. Mul on kyllä aivan helvetin vähän levyjä, mutta mää kuuntelenkin puhki se mitä on. tanssi ja laulu on aivan helvetin tärkeitä asioita uskokaa poies.
Benzopää
 

ViestiKirjoittaja Benzopää » 3.8.2006 19:23:04

Ihan oikeesti mää olen melkosen sitkeä sissi. Mää oksentelin päivälllä välilllä ja jatkon tanssimista. Ja sit yrjölle ja sit jalalla koreasti.

seko pää :shock:
Benzopää
 

ViestiKirjoittaja malibu » 4.8.2006 03:00:25

Mä söin mun unilääkkeet se sen jälkee onkii ei-toipumista edistävää... Mut mä lopetan ne nyt. Jos mä perkele en osaa jättää sitä helvetin ruiskua pois, ni on se kumma! Kyllä ne vauvatkii vierottuu tuista :( Mä näin viimeks tänää, mitä taas mun piikkihimo mulle teki :evil:

No tän päivän puolel (Perjantai) mä katkon yhtiä vermejä lukuunottamatta kaikki! Suolaliuosta HÄTÄtilanteessa. Unilääkkeeksi Levozinia. Nyt loppu se unilääkkeiden pistely... :(
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

ViestiKirjoittaja malibu » 4.8.2006 07:15:46

Soitin heti klinikan auettua ja sanoin etten voi käyttää enää nukahtamislääkettä, koska pelkään että käytän niitä iv.sti. Nyt ne on peruttu, enkä saa niitä takaisin :D .... Päivä alkoi sittenkin hyvällä teolla tuon eilisen jälkeen...

Oon pohtinut asiaa koko yön ja olen sitä mieltä, että kun mulla ei ole enää lääkkeitä, joita voisin suoniini tyrkätä, en tyrkkää sitten mitään. Erittäin hätätapauksissa suolaliuosta, mutta uskon että otin eilisestä niin hyvin opikseni, että voin unohtaa iv-käytön. Eihän lopettamisesta tule mitään, jos on jotain piikittämässä. Olen tyytyväinen että tein sen heti, kun mahdollista.
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

ViestiKirjoittaja Benzopää » 4.8.2006 20:59:07

Raittiutta edistävää tänään: HALU lopettaa tämmönen sekoilu. Mä haluan käyttää ne mahikset, mitä mulla on elämässä, emmä tällai edisty mihinkään. Välillä todella masentunut ja huono olo, mut mää en vaadi nyt itseltäni liikaa, vaan odotan, että olo paranee vähitellen. En halua nyt kaiken kaatuvan kärsimättömyyteen. Mun pitää muistaa joka päivä, että minä en pysty käyttään lääkkeitä oikein. Eilen mulla oli hirveän pelokas olo, paniikkitiloja, mut mää hengittelin rauhalllisesti ja ajattelin, että tää on vain paniikkikohtaus, enkä mä nyt ole sekomassa enkä mä kuole tähän, tää on lääkekrapulaa...

Zopinox on kuulkaa paska pilleri.... :x
Benzopää
 

ViestiKirjoittaja kike » 16.8.2006 12:36:51

Tulin taas töihin, niinkuin jokaisena työpäivänä vaikkei se aina huvitakaan. Tänään kyllä tulin oikein mielelläni. Muutamalle muulle toipuvalle aion soittaa ja kysella heidän fiiliksiään. Ehkäpä teemmekin jotain yhdessä. :D
kike
 

ViestiKirjoittaja jalmar » 16.8.2006 13:40:13

Toisiin toipuviin yhteyttä pitäminen on ollut mulle tositärkeetä. Mun raitistunut lapsuuden ystävä on sitä mieltä ettei voisi eheytyä jos pitää aktiivisesti yhteyttä. Kun ne jutut kuulemma aina liittyy avalla tai toisella käyttämiseen. HUH-HUH! Sanoin ja sanon edelleen. Hän on vieläpä kristitty....Mut se on hänen mielipide ja pidämme edelleen myös hänen kanssaan yhteyttä ja pidän häntäkin myös toipuvana, sillä oireita on.

Tänään ryhmäkäynti jää väliin. Se tietäisi taas 1.5 tuntia linja-autoa + Tampereen pään härdelli. Kävin jo tänään siellä kerran ja se riittää. Koiran kans taas lähen illalla tutustumaan ympäristöön.

Huomenna Na-ryhmä ja vaari kattoon kun sairaalasta päässyt on. Sit toipuvalle kaverille kahvitteleen.
jalmar
 

ViestiKirjoittaja kike » 16.8.2006 15:40:30

Minä en voisi eheytyä jos minulla ei oisi muita entisiä käyttäjiä mukana elämässä. Ne kun tuppavat olemaan avovaimon lisäksi ainoita jotka puhuvat suoraan ja kaunistelematta asioista. Muita saa kusettaa kuinka paljon lystää ja vaikka kuinka jää kiinni niin hymistään vaan sitten takana (eipä sillä että olisi tarvetta ollut aikoihin :lol: ). Kyllä minulle on elintärkeää kuulla millainen oikeasti olen.
kike
 

Seuraava

Paluu Kuivaushuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa