Olet täällä

Olen peliongelmainen

Valtti tarjoaa vertaistukea liikaa pelaaville. Keskustelualue tuotetaan yhteistyössä pelihaittoja ehkäisevän ja vähentävän Peluurin kanssa. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja Vieras » 26.6.2011 18:55:58

Nykyisen tilanteeni voi tarkistaa nikin "timovee" takaa, jossa kerroin kuinka joka ilta lasken päässäni, että kuinka paljon olenkaan taas "voittanut" :lol:
Elikkäs minulla tuo kalenteriin ympyröity merkki oli ensimmäinen etappi. Kun päätös lopettamisesta tulee, niin monilla on heti mielessä täysi pelaamattomuus. ( Nyt kun osaisi selittää :D ) Tarkoitushan on tietysti nollatoleranssi kun lopettaa pelaamisen. Minusta ei mitään muuta vaihtoehtoa ongelmaan ole olemassakaan. Peliriippuvainen EI pysty pelaamaan hallitusti. Se, että miten siihen pyrkii on sitten se toinen juttu. Jos kykenee vähentämään pelaamista ja kontrolloimaan sitä, niin se on tosi hieno keino edetä eteenpäin, mutta se lopullinen tavoite on asetettava nolla toleranssiin. Peluri ei hallitse pelaamista ja siitä ei mihinkään pääse.
Kun minun ensimmäinen merkki oli "vain" kuukauden päässä, niin siihen pääseminen oli päivä päivältä lähempänä ja kun siihen pääsi, niin oli voittaja fiilis kuin maratonilla maaliin pääsy, vaikka en maratonia olekkaan juossut.
Jos joku kokee, että asettaa itselleen kuukausi rajan pelaamiseen ja käy täällä siitä kertomassa, niin mikään ei oo niin mukavaa luettavaa, kun joku on pysynyt tavoitteessaan ja lupauksessa itselleen.
Vieras
 

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 26.6.2011 19:42:45

Tuota itsekin haen. Askel kerrallaan kohti parempaa pelaamatonta elämää. Itse vain teen pienen vauvan askeleen kerrallaan. Tapoja lopettaa haitallinen käyttäytyminen on lukemattomia, jokaisen tulee kokeilla niitä omia tapojaan.

Käyn lukaisemassa sinun juttujasi, kiva kun kerroit! :)
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 30.6.2011 08:48:02

No niin, tulin tänne taas avautumaan pelaamisesta.

Omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on kai kaikkien tärkeintä myös pelaamisen lopettamisen ja vähentämisen kannalta. Tietenkin myös konkreettinen toiminta. Mutta kyllä se on tuo henkinen työskentely, joka auttaa eniten.

Itse olen asettanut selkeitä tavoitteita joka viikolle viimeisten neljän viikon aikana. Pelaaminen on vähentynyt joka viikko. Tällä viikolla ei ole mennyt senttiäkään ja ei menekään.

Olen paljon miettinyt sitä, miksi pelaan. Ei siihen ole yksiselitteistä vastausta, joskus iloon ja joskus suruun, mutta yhteistä on ollut se, etten ole kyseenalaistanut tuon toiminnan vaikutusta hyvinvoinnilleni. Siis sama asia kuin, että juoda voi hyvinä kuin huonoina hetkinä, mutta yhteistä tälle on se, että joka tapauksessa juo. Riippuvuuden kannalta on tärkeä ymmärtää, ettei kyseessä ole asia, joka tuottaa mitään hyvää itsessään, se on vain rakenne, joka tuntuu turvalliselta, mutta kuitenkin aiheuttaa pahoivointia. Siis pelaaminenkin on jonkinlainen asia, jonka pariin on ollut turvallista palata uudestaan ja uudestaan. Mutta sitten kun siitä tulee pakonomaista niin ollaan ongelmissa.

Mielestäni hyvä kysymys, jonka vai kaikille esittää, on, että mitä oikeasti tunnet tällä hetkellä?

Kun useasti sitä valehtelee itselleen ja sanoo, että kaikki on hyvin, vaikka näin ei todellisuudessa olisi. Joskus sitä tekee vaan asioita päivästä toiseen epämääräisen pahan olon vallassa eikä siihen tunteeseen pääse käsiksi. Olen itse koittanut haastaa itseäni pohtimaan näitä tunteita ja niiden merkitystä itselleni. Tärkeää on ollut myös häpeän työstäminen, joka itselläni liittyy näihin pelkoihin. Mitä pelko todellisuudessa merkitsee minulle? Millainen osa se on minun elämääni?

Usein sitä etsii pikaratkaisuja elämän ongelmiin. Ikävä kyllä pikaratkaisuja harvoin löytyy. Etenkin jos kyseessä on pinttyneet ajatusmallit ja elämäntavat, niitä on usein todella vaikeaa ja raskasta muuttaa. Mutta muuttuminen merkitsee aina luopumista ja olemassaolevien asioiden pitkäjänteistä pohtimista. Samoin pelaamisen lopettaminen merkitsee pelaamisen tuottamasta "hyvästä" luopumista. On unohdettava se turvasatama, joka tämä pelaaminen on. On kyseenalaistettava tämän sataman merkitys. Tarvitsenko pelejä jaksatakseni eteenpäin? Voisiko olla jotain muuta, mistä saisin vastaavaa mielihyvää?

No joo, ei kovin älyllistä avautumista, mutta kirjoitinpahan kuitenkin! :)
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja vieras1 » 30.6.2011 12:45:47

Tunnen hyvää oloa, jo pelkästään siitä että lopetin pelaamisen viime syksynä
Muutenkin asiat luistavat hyvin, tämäkin johtuu pelaamattomuudesta, niin ja tietysti ihanasta kesästä

Sun tavoite on aikamoinen, hivuttautua eroon pelimaailmasta. ennuste huono, mutta ei mahdoton!

Kyllä elämässä on mahdollisuus uusiin "turvasatamiin", mutta se vaatii uskallusta; urheilussa sinne kerhoihin pyrkiminen, yliopistolle iltakouluun lukemaan jotain eksoottista kieltä, tai marttoihin opiskelemaan miten ruokaa jne oikeasti tehdään viisaasti. Kaikki vaatii uskallusta, ja aika montaa ihmistä pelottaa uusi ja tuntematon

Mutta kannattaa kokeilla, muuten sitä ei voi koskaan tietää

heippa hei vaan kaikille :D
vieras1
 

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 12.7.2011 17:02:27

Mitäköhän tässä ihmeempiä, tulin vähän päivittelemään tänne Valtin puolelle tilannettani. En ole pelaillut nyt varmaan 10 päivään yhtään mitään. En ole ajatellut pelejä lainkaan, paitsi tänään hetken puntaroin päässäni josko olisin laittanut 2 euroa pokeriin ajanvietteenä. Mutta aika nopeasti lyttäsin ajatuksen ja lähdin pyörällä kotiin.

Tässä pelaamista ja juomista vähentäessä olen joutunut aika paljon ajattelemaan sitä, miten voisin saada elämääni lisää sisältöä. Tänäänkin salilta ja kirjastosta kotiin tultuani nousi taas sellainen ajatus päähän, että tämä elämähän on loppujen lopuksi aika tylsää taapertamista. Se on kai sitä niin sanottua arkea pääosin. Miten tähän kaikkeen suhtautuu on kai avain tässä kaikessa. Tai siis avain on lähestyä tätä tosiasiaa rakentavasti ja hyväksyen sen, että elämä on sellaista kuin se nyt on, mutta samalla luodaten sitä uuteen suuntaan. Sitä tässä ollaan tehty.

Vaikka tuskin tällä viikolla pelaan senttiäkään, tämän viikon tavoite oli max 6 euroa. Se on siellä takaraivossa taustalla, jos jostain syystä erehtyisi pelaamaan. Mutta tuskin tosiaan menee mitään.

Btw en ole varmaan ollut pelaamatta näin pitkää aikaa moneen vuoteen. Aina on mennyt jokunen vitonen tai kymppi vähintään viikossa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tsemppiä kaikille pelaamisenhallintaan!
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja cilla » 12.7.2011 19:13:47

Abdi kirjoitti:Moi
mita sinulle kuuluu. Aika mielenkiintoista tarina. Et ole paha ihminen. Ehka RIIPPUVAINEN PERSONAALISUUS sinulle vahan kummittelee.ala syytta ittensa. kylla sina selviat.kaivaa jostakin rohkeutta .ajattelee hyvia aikoja jolloin sina olet onnistunut. ajattele sinun edessa on musta verho ja sina repi se paksu verho ja menee takaisin se aika jolloin sina onnistunut
olen samalainen ainakin 15000e minakin havinnut peleissa viime 9v aikana.sama juttu hain lohdutusta eponnistumissen kaaoottissen elaman vasynyt olohin.
nyt olen 620paivaa pelamatta. haluan olla tukena. myontaa ja puhututuille ja laheisille avoimesti sun peliongelma sano olet voimaton taalla hetkille. kayhan AKlinikkalla pyytaa apua. jospa sattuisi kaunis terapeutti.
me halutaan riippuvaisuudella KONTROLOIDA ELAMA. joskus se onnistuu joskus ei.

ET OLE AINUT.
WE ARE WITH YOU
LIKE TO HELP YOU
ABDI
mielestäni todella hyvin sanottu. ajattele niitä onnistumisia, tähtää niihin ja pyri pitämään lippu korkealla. ja a-klinikkaa suosittelen myös, vaikken itse peliriippuvuudesta kärsikään, vaan olen läheisen roolissa. tuo elämän kontrollointi riippuvaisuudella oli suoraan naulankantaan. eikö tätä samaa ole sanottu esimerkiksi anoreksiasta, että kun ei mene putkeen niin pyritään hallitsemaan niitä asioita, joihin voidaan vaikuttaa. yllättävän monella se osoittautuu oman kehon ja syömisen kyttäämiseksi.

luin tämän aiheen läpi ja se todellakin herätti minussa toivoa. olet edistynyt huimasti ja päättäväisyydelläsi olet päässyt pitkälle. mainitsit terapeuttisi, mitä kautta olet päässyt hänen juttusilleen? entä oletko löytänyt mitään harrastusta, millä olet saanut korvattua sen pelien jättämän aukon?
tsemppiä jatkossakin!
cilla
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 20
Liittynyt: 9.7.2011 18:55:52

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 25.7.2011 21:46:12

En ole pelejä ajatellut moneen viikkoon. Pelaamattomia päiviä on tässä kuitenkin kertynyt tasan 30.

Eli hyvin menee! :) nyt vaan jatketaan samaan malliin, ehkä jätän pelit kokonaan tämän vähentämisen myötä. Nyt siis kaksi kuukautta tarkkailua. Ensimmäisenä kuukautena vähensin pelaamista ja saldo oli 42 euroa mikä oli sekin liikaa. Nyt siis viime kuukausi tasan 0.

Tästä jatketaan samaan malliin eteenpäin.

Tsemppiä kaikille pelaamisen hallintaan!
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 10.9.2011 19:17:42

Toukokuussa aloitin pelaamisen kontrollin ja hyvin pitänyt. Ei ole paljoa tullut pelailtua, muutama euro silloin tällöin. Enää en aseta itselleni viikkorajoja, nyt vaan elellään mukavaa lähes pelaamatonta elämää.

Tsemppiä kaikille pelaamisen hallintaan!
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 5.2.2012 01:44:27

Noniin. Tein yhden ihmisen kanssa sopimuksen. Lopetamme pelaamisen kokonaan yhdessä. Tämä ihminen on minulle hyvin tärkeä. Olemme pelanneet yhdessä paljon, voittaneet ja hävinneet. Pääasiassa hävinneet. Aloitimme pelaamisen kahdestaan nuorempana. Minusta tuntuu, että vain yhdessä voimme onnistua.

Niinpä sovimme, ettemme pelaa enää. En oikein tiedä, mitä se oikein tarkoittaa, mutta päätös on tehty. Olen paljon pelannut hänen kanssaan, myös juonut paljon. Tuntuu siltä, että emme tee yhdessä juuri muuta. Tai että kun näemme toisiamme, pelaamme ja juomme. Tämä ihminen on kuitenkin minulle niin läheinen ja tärkeä. En haluakaan, että satutamme enää toisiamme ja itseämme.

5.2.2012 olkoon lopettamispäivä.
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 5.2.2012 10:38:00

Heippa!

Karmea morkkis päällä. Menetetty raha, se kirpaisee. Vielä enemmän kirpaisee se ajatus, että on peliongelmainen. Kyllä siinä taustalla on ahdistusta, paniikkia ja masennusta, mikä saa pelaamaan.

Takana siis noin kolmen viikon pelijakso, jolloin tullut pelattua varmasti yhteensä 300 euroa. Toinen ongelma on alkoholi, joka salakavalasti nostaa kulutusmääriään.

Puoli vuotta sitten aloitin pelaamisen hallinnan, mutta nyt vuodenvaihteen jälkeen aika lailla kussut tämä. Lisääntynyt stressi työ- ja opiskelukuvioista johtanut tähän. On myös ollut voimakasta sosiaalista pelkoa, mikä tuottanut häpeää. Sitten on tehnyt mieli mennä parille oluelle ja pelata samalla. Tämä sama kuvio nähty monta kertaa aiemmin. Enkä ole nähnyt siinä itsessään mitään pahaa, että menee pari kertaa viikossa parille ja pelaa siinä samalla.

En tiedä onko peliriippuvuus sairaus. Enemmänkin näen sen käyttäytymisenä, joka kertoo jotakin yleisestä elämänhallinnasta ja ns. coping keinojen toimivuudesta. Se kertoo myös yksinäisyydestä ja yleisemmästä pahasta olosta.

Näen alkoholin myös yhtenä suurena ongelmana. Viime aikoina olen juonut liian usein ja liian paljon. Siitä pitää myös päästä eroon. Olenkin nyt alkuun viikon juomatta täysin.

En nyt jaksa enempää avautua tänään. Kirjoitan uudestaan vaikka huomenna tai tänään illalla.
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 11.2.2012 15:47:56

Tulin kattelemaan viime viikon tunnelmia ja laitan nyt ihan vaan lyhyesti.

Pikkusen tekisi mieli pelata, mutta antaa olla. En pelaa. Turhaa rahanmenoa ja tiedän sen, ettei ole varaa. Joten en pelaa. Jonkun prosentin tuloista voisi pelata, mutta tiedän, ettei se mulla siihen jäisi. Esim. jos saisi 2000 e kuussa niin voisi pelata siitä sen 20e hyvällä omalla tunnolla. Mutta tiedän sen, ettei jäisi siihen. Ja kun tulot eivät ole noin korkeat opiskelijalla, niin parempi jättää väliin.

Viime kuussa meni joku 300 euroa peleihin, mikä siis noin tonnin tuloista on 30 prosenttia. Sitä ennen pelailin ehkä 100 euroa kuussa. Ja edelleenkin, keskimäärin suomalaiset pelaavat sen 300 euroa vuodessa, joten liiallisuuksissa mennään. Kai se on jotain todellisuudentajun ja suhteellisuuden hämärtymistä, kun ei näe enää omassa toiminnassaan ongelmaa. Esim. se että nostaa 20 e ja menee kahdelle oluelle ja pelaa loput. Onko mitään järkeä? Onko normaalia? Onko vastuullista? Ei.

No joo, viikkoon en ole pelannut euron jeniä. Tästä vaan eteenpäin. Tsemppiä muille!
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja 88flak » 15.2.2012 21:39:21

Oikeesti pelaamisessa ei ole mitään järkeä. Mutta kuitenkin se on kivaa tai edes jollain tavalla nautinnollista. Oikeastaan sama pätee vähän mihin tahansa muuhun. Juominen on kivaa, kun siitä saa rentoutusta. Suklaa on hyvää, siitä tulee hyvä mieli. Seksi on kivaa. Raha on kivaa, kun sitä voi käyttää. Mutta rahallakaan ei ole väliä, jos on sellainen tunne, että mitä varten ylipäätänsä elää tai vaikkapa säästäisi. Miksi säästäisin esim?

Jos on yksinäinen mies ja tuntuu siltä, ettei elämässä ole mitään suuntaa, on helppoa hukuttautua peleihin ja alkoholiin. Etenkin jos käy töissä. Rahaa löytyy. Mutta se ei ole kovin rakentavaa. Haluaisin elää säännöllistä ja säntillistä elämää, mutta se tuntuu mahdottomalta. Miten voisin keksiä rakentavampia tapoja purkaa ahdistusta, kun lähtökohtaisesti ahdistaa jo ajatus siitä, että muilla ei ole välttämättä pelkoja sosiaalisesta kanssakäymisestä jne. Sitä alkaa ajattelemaan, että muilla on oikeasti helppoa tai tyyliin "jos en pelkäisi muita ihmisiä, minulla ei olisi tarvetta tarttua itseäni haittaaviin toimintamalleihin." Toinen juttu mikä muuten oikeasti vituttaa on se, että yksineläminen on mielettömän kallista, ilman näitä pelejäkin. Ja sitten tulee myös se tunne, että minkä takia siivoisin, säästäisin, tiskaisin jne.

Emmä tiiä. Mua ei tahdo oikein terapiat auttaa. Lääkkeitäkin annetaan nihkeästi, ei oikein SSRI:t auta mitään. Tuntuu vaan, että pää hajoaa. Että kuolee tähän hiljaisuuteen kotona. Sitten on helppoa mennä tohon lähikuppilaan juomaan olutta ja pelaamaan. Päivät on helvetin pitkiä ja vailla merkitystä. Aamulla (iltapäivällä) kun herää on helvetin väsynyt, ei saa tehtyä juuri mitään. Sitten kun yrittää tsempata ja tehdä hommia, kaikki menee hetken taas kivasti, mutta sitten kun taas kaikki romahtaa ihmispelkojen takia.

Eipä taida mikään ongelma, niin peliongelmat kuin liika alkoholin käyttö, alkaa tyhjästä, vaan kyllä siellä on aina taustalla pienen ihmisen ahdistus ja hätä. Ei se ole kenenkään ihmisen tai yhteiskunnan syy. Se on vaan asia, mikä vaan on. Ei mun mielestä voi ketään näistä asioista syyttää, joa jos jotain niin silloin itseä. Mutta kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia.

Mun mielestä kaikki syyllistäminen ja patologisointi on ei-rakentavaa. Enemmänkin pitäisi löytää jotain itsetuntoa vahvistavaa toimintaa. Mutta ei kukaan niitä asioita tuo eteen, ne pitää itse löytää. Pitäisi olla vahava, mutta heikolle se on vaikeaa. Kaikissa on voimaa, mutta välillä tuntuu, että maailma on vahvojen ja etttä heikkoudelle ei ole tilaa. Näitä ajatuksia tänään.

M
88flak
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 108
Liittynyt: 4.8.2010 21:14:08

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja puuh » 15.2.2012 22:37:04

Tuttuja fiiliksiä. Tsemppiä perkeleesti, pitää vaan koittaa jotenkin kasvattaa itteensä ja taistella pelkoja vastaan vaikka vaikeetahan se on.
puuh
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 506
Liittynyt: 26.12.2011 00:55:02

Re: Olen peliongelmainen

ViestiKirjoittaja pelipoikki2012 » 20.2.2012 21:25:13

Moi 88flak,

Niin se on kuten kirjoitit, että syyllistäminen ei auta mitään. Itsetunnosta kaikki lähtee ja itsensä arvostamisesta. Kun arvostaa itseään, ei juo eikä pelaa. Mutta kun millään ei ole väliä tai haetaan pakoa todellisuudesta, napataan pari ja pelataan pari tonnia. Itselleni ainakin tuttua juuri näin.

Liikuntaa, kehoitan aloittamaan pitkillä kävelylenkeillä - siinä saa raikasta ilmaa, tulee ajateltua paljon ja saa sitä fyysistä tekemistä. Jos sitten innostaa jatkossa niin voi ottaa juoksemisen tuon lisäksi ohjelmaan. Esim. kokeilemalla uusia liikuntamuotoja tyyliin uusi kokeilu joka kuukausi, voi saada aika kivoja positiivisia kiksejä ja tavata uusia ihmisiä. Tarkoitan sellaisia lajeja, joita ylipäätään on mukava kokeilla vaikka kerrankin, kuten seinäkiipeily, kuntosali, sukellus, jokin kiva laji uuden ystävän kanssa tms.

Voimaa lopettamiseen, toivon sitä itsellenikin.
pelipoikki2012
 

Edellinen

Paluu Valtti

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa