Olet täällä

Pelaajan ajatusmaailma

Valtti tarjoaa vertaistukea liikaa pelaaville. Katso myös pelihaittoja ehkäisevän ja vähentävän Peluurin palvelut. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Pelaajan ajatusmaailma

ViestiKirjoittaja MINÄMINÄMINÄ » 15.9.2010 22:20:10

Hei kaikki lukijat!

Nyt oli aika kirjoittaa tänne. Paljon on tullut pelattua. Tuhansia tunteja on istuttu(tai seisty) joko pelikoneen äärellä, täyttämässä veikkakupongia Ärrän kovalla penkillä tai istuttu tietokoneen äärellä. Mitta on tullut täyteen nyt. :idea:

Mistä tämän nyt aloittaisi. Noh, tarinat on aina niin mukavia luettavia. Eli aloitin pelaamisen noin 12-vuotiaana. Nyt olen 25-vuotias mies, joten peliä, jos jonkinlaista on tullut väännettyä. Tappioiden määrää en pysty laskemaan, varmaan jotain 25k-30k€ koko elämäni aikana. Olen pelannut käytännössä kaikkia casinopelejä mitä planeetaltamme löytyy(jotkut slotit ovat saattaneet jäädä välistä:D Ja onhan tässä pelattu pokeriakin ammattilaisena ja se meni nipin napin koulun ohessa. Pokerista olen voitolla, mutta BJ ja rulla on vienyt sitäkin enemmän. En kuitenkaan puolustele mitään peliä tässä, että mitä pitäisi pelata tai ei pitäisi pelata. Veloissa en ole, vaikka useammin kuin kerran on käynyt viime metreillä pieni säkä pokeripöydässä. En ole ylpeä tästä, ja tämä ei tarkoita sitä että se tapahtuisi sinulle :lol:

Minkä takia kirjoitan tänne on se, että koen suurta mielihyvää pelaamisesta. Ja kaikesta tekemisestä tai ajattelusta johon liittyy voittamista ja riskin (välillä hullujenkin) ottamista. Se vain tuntuu niin hyvältä. Olen kahlannut koko tämän Valtti-foorumin läpi, ja täältä löytyy niin viihdyttäviä, sydäntä riipaisevia kuin myös säälittäviä tarinoita kuinka pelihimo on vienyt ihmiseltä järjen kokonaan pois. Olen noudattanut tämän foorumin ohjeita ja lukenut Jänne-Kosken ja Payntonin riippuvuuksi käsittelevät kirjat läpi(anteeksi henkilöille, joiden nimet saattavat olla väärin kirjoitettu). Ja meinaan lukenut lukenut. Nauratti kun molempien kirjojen ensimmäiset 50sivua oli nurtussa ja loput jälkeen 200 sivun olivat kuin juuri painosta tulleita. Noh, kuitenkin en löytänyt kirjoista mitään apua pelihimooni. Ne kertoivat lähinnä aivottomista narkeista ja sekäkäyttäjistä, jotka eivät muista puolta elämästään.

Lyhyesti sanottuna saan elämäni suurimmat kicksit uhkapeleistä, armottomasta juomisesta, sairaasta liikunnasta...ylipäätään kaikesta mikä on psyykkisesti jännittävää ja äärilaidalla. En kuitenkaan ihmisille esiintymisestä tai benji-hypystä(mitä jälkimmäistä en edes halua kokeilla). Kaikki mitä teen on jollain tapaa yliampuvaa; liikun kuin hullu jos teen jotain liikunnallista, nyt olen yrittänyt aloittaa osakesijoittamisen, mutta senkin teen yliampuvasti jolloin etsin kaiken maailman pikkufirmoja joista voi tulla seuraava Nokia tai Apple ym...Tuntuu etten pysty elämään yhtään normaaliaelämää, tai koen sen erittäin tylsänä.

Olen kuitenkin sen verran fiksu, että puitteet pidän kunnossa; tyttöystävän kanssa asun yhdessä ja duunissa luistaa. Kuitenkin iltaisin iskee armoton tylsyys ja halu päästä pelaamaan, naisiin, juomaan...tähän asti olen pidättänyt nuo himot varsin hyvin hallussa jo pari vuotta, mutta silti koen että minulta jää jotain saamatta elämältä jos en tee päähänpistojeni mukaisesti. Yksinkertaisesti haluan gämblätä! Se kuulostaa todella oudolta, jopa tietokoneen ruudulla, mutta minulla on järkyttävä halu päästä pelaamaan!! Kaikkea mahdollista Shellin pelikoneesta känniseen kolikonheittoon siitä kuka maksaa seuraavat tuopit.

Itse uskon kaiken sen kirjallisuuden perusteella mitä olen lukenut ihmisistä, ihmisluonteesta, psykologiasta ja rajatietohömpästä että joidenkin ihmisten tehtävä on saada elämisen oppitunnit uhkapelien kautta. Jotkut vaan pelaa. Piste. Joillekin ihmisille pelaaminen on vain niin syvällä pään sisällä että vaikka siitä pääsee irti niin elämä tuntuu tyhjältä. Tylsältä. Itselleni on juuri tapahtunut tuo, pääsin irti kasinopeleistä ja huoltamolla notkumisesta, ja elämästä on tullut sisällöllisesti tylsää. Ennalta-arvattavaa. Pelatessa oli aina jännitystä ja venatessa seuraavaa kertaa kun pääsee pelaamaan. Se tunne siitä jännityksestä ja mahdollisesta voitosta...

Toivotan jaksamista ja eteenpäin pääsemistä kaikille niille jotka ovat velkaantuneet uhkapelien takia. Meillä pelaajilla on joku leego väärässä paikassa tai se puuttuu kokonaan. Toivon että te kaikki pelurit saatte koottua täydellisesti ajatusmaailmanne ja pystytty suuntautumaan työntekoon, jolloin saatte velat maksettua. Jos työnteko ei ole mahdollista, niin sitten nauttimaan elämästä niin pitkään kuin se kestää.

Muistakaa ettei uuden BMW:n ikkunan läpi rusketu. Nauttikaa ulkoilmasta! Pysykää tiukkana, Veljet!
MINÄMINÄMINÄ
 

Re: Pelaajan ajatusmaailma

ViestiKirjoittaja Walker(Un.) » 16.9.2010 07:26:32

Lyhyesti sanottuna saan elämäni suurimmat kicksit uhkapeleistä, armottomasta juomisesta, sairaasta liikunnasta...ylipäätään kaikesta mikä on psyykkisesti jännittävää ja äärilaidalla. En kuitenkaan ihmisille esiintymisestä tai benji-hypystä(mitä jälkimmäistä en edes halua kokeilla). Kaikki mitä teen on jollain tapaa yliampuvaa; liikun kuin hullu jos teen jotain liikunnallista, nyt olen yrittänyt aloittaa osakesijoittamisen, mutta senkin teen yliampuvasti jolloin etsin kaiken maailman pikkufirmoja joista voi tulla seuraava Nokia tai Apple ym...Tuntuu etten pysty elämään yhtään normaaliaelämää, tai koen sen erittäin tylsänä.

Huomaatko mitään yhtenäisyyttä huumeiden käyttäjiin? Hekin hakevat sitä "äärimmäistä" kokemusta.

Voin sanoa, että kun lopetin pelaamisen, jotain myös kuoli minussa. Olen kuitenkin ollut pelaamatta jo yli kymmenen vuotta ja vieläkin mietin miten helvetissä ne pelit saivat vietyä niin kovasti mukana...
Walker(Un.)
 

Re: Pelaajan ajatusmaailma

ViestiKirjoittaja riuku » 16.9.2010 19:33:04

[quote Olen noudattanut tämän foorumin ohjeita ja lukenut Jänne-Kosken ja Payntonin riippuvuuksi käsittelevät kirjat läpi(anteeksi henkilöille, joiden nimet saattavat olla väärin kirjoitettu). Ja meinaan lukenut lukenut. [/quote]

Moi MINÄMINÄMINÄ,

Sanoisin nimimerkkisi kuvaavan "jotenkin" sinua. Sanoit lukeneesi ko kirjat, mutta oletko sisäistänyt messagen? Ne eivät anna valmiita ohjeita vaan tienviittoja. Siis suunnan, jota kulkemalla tai jota välttämällä voi välttää "suurimmat sudenkuopat elämässään".
riuku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 269
Liittynyt: 17.11.2009 23:54:35

Re: Pelaajan ajatusmaailma

ViestiKirjoittaja MINÄMINÄMINÄ » 18.9.2010 09:50:24

Kiitos neuvoista.
MINÄMINÄMINÄ
 

Re: Pelaajan ajatusmaailma

ViestiKirjoittaja Pohjamuta » 21.12.2010 22:21:32

Mun mielestä hieno kirjoitus MINÄMINÄMINÄltä. Löydän hyvinkin paljon samoja piirteitä itsestäni.. Äärilaidoista äärilaitoihin käy meikäläisenkin tie. Keskitie on vaan niin tylsää.. Olen aina etsinyt elämästäni jännitystä, jonkun kivan odottamista, riskien ottamista, mieltä kuohuttavia kokemuksia.. Onkohan koskaan paluuta (jos olen koskaan sellainen edes ollut) tavalliseen minään, pienistä asioista nautiskelevaan keskivertonaiseen.
Shit happens
Pohjamuta
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 41
Liittynyt: 29.11.2010 10:56:11
Ollut juomatta

Re: Pelaajan ajatusmaailma

ViestiKirjoittaja riuku » 22.12.2010 01:01:04

[quote="]Onkohan koskaan paluuta (jos olen koskaan sellainen edes ollut) tavalliseen minään, pienistä asioista nautiskelevaan keskivertonaiseen[/quote]

Moi Pohjamuta,

Kyllä se Sinustakin löytyy "se keskivertonainen"! Päästä se ulos ja hae jännitystä esim. liikunnasta (itse harrastan kympin juoksuja, neljännes- tai puolimaratoninkin joskus erilaisissa urheilutapahtumissa ja lisäksi huomattavasti ikäisiäni nuorempien sarjoissa) tai jonkun uuden harrastuksen opiskelusta (mieti ensin tarkasti, mikä olisi oikeasti Sinun juttusi!). Näin elämääsi tulee säpinää ja olosi on mahtava. Onko näissä ideaa? Kirjoittelen Pelipoikki-ohjelmaan nimimerkillä "Salla", jos haluat tutustua kuoppaiseen polkuuni läheten pikkuhiljaa tasaista maata (huomasin siellä nimimerkkisi). Joulurauhaa kaikille vertaisille ja nauttikaa kiireettömyydestä, hyvästä ruosta ja ennen kaikkea läheisten seurassa! :)
riuku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 269
Liittynyt: 17.11.2009 23:54:35

Re: Pelaajan ajatusmaailma

ViestiKirjoittaja MINÄMINÄMINÄ » 22.12.2010 03:22:55

Hyvä että joku nosti tämän postin ylös:D hehheh :lol: . Omista kuulumista sen verran että duunissa olen ja eteenpäin menen. Kaikki tuntuu vain niin tylsältä ilman pelejä. Olen nyt ymmärtänyt että uhkapelit ovat todella huono ratkaisu mihinkään, ja niillä saa itsensä entistä deepimpään pohjamutaan, eli elelen nyt peruselämää. Mutta mistä tähän elämään saa ne kicksit, sen voittamisen tunteen?

Olen ajanut duuniin 12km suuntaan pyörällä talvella, se tuntui tyhmältä ja ajanhaaskaukselta. En vain jotenkin saa elämää käyntiin millään. Saattaa olla masennustakin, mutta masennus on kai sitä että elimistö yrittää löytää uutta suuntaa eteenpäin tai sitten sisäänpäinkääntynyttä aggressiota, kuka tietää.

Omat koulut on käyty ja työelämä on alkanut, kuitenkin se ei ole tuonut eteeni paljoa uutta, vaan jokainen päivä tuntuu täysin samalta kuin edellinen. Aivan kuin eläisin Deja Vu:ta koko ajan, jossa samat asiat toistuvat koko ajan. Olen yrittänyt löytää uutta duunia ja näin, mutta ne kilpistyvät alkuunsa koska on kokemusta vain specificalta alalta ja jne. Hyvä tietysti että olen töissä ja on duuni, jolloin pystyn pitämään elämänkulissin pystyssä. En vain ymmärrä miksi ja minkä takia pitäisin kulissia pystyssä edes itselleni saati sitten lähipiirille, joka uskoo että olen tyytyväinen keskiluokkainen työssäkävijä.

Olen aina ainakin sisälläni vihannut keskiluokkaista elämää, jossa taaperretaan masentuneen duuniin, ja tehdään duunia vasemmalla kädellä saaden pieni palkka kerran kuussa, jonka sitten voi tuhlata perustarpeisiin kokien olevan hyvä-osainen. Koen etten ole luotu keskiluokkaiseen elämään, vaan enempään. Mutta kuka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa. Eli vaikka olen keski-älyinen kouluarvosanoiltani jotka ovat keskinkertaisia, niin aina kovia tavoitteita asettamalla(koulu,armeija, tavallaan raha-asiat) olen päässyt keskiluokkaiseen elämään, joka noh..ei maistu miltään. On ennalta-arvattavaa.

Unelmissani painan hyvännäköisiä muijia viikseen ja elän loisteliasta elämää johon kuuluu hienot autot, casino-pelailut ympäri maailmaa, hienot ravintolat - ökyrikas elämäntapa yleensäkin. Mutta olen saanut vain keskiluokkaisen elämän, joka pienikin vastoinkäyminen horjuttaa pahasti suuntaan ja toiseen. En vain saa elämästä minkäänlaista tyydytystä. Aivan kuin olisin elänyt tämän elämän jo aikapäivät sitten. Söin joskus masennuslääkkeitä, mutta ne olivat yhtä tyhjän kanssa. Tai sanotaan, että pahimmat alamäen laaksot jäivät tuolloin 6kk:n kokeilun aikana kokematta. Mutta niissä pahimmissa downswingeissä syntyy tämmöistä tekstiä. Peace! :arrow:
MINÄMINÄMINÄ
 


Paluu Valtti

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa