Olet täällä

Kortit lyöty pöytään

Valtti tarjoaa vertaistukea liikaa pelaaville. Katso myös pelihaittoja ehkäisevän ja vähentävän Peluurin palvelut. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Kortit lyöty pöytään

ViestiKirjoittaja adrenALLINe » 20.9.2022 01:10:30

Hyvän mielen päivitys, oli mukava lukea.

Ihan luonnollista, että kirjoittelu vähenee pikkuhiljaa, kun pelaaminen alkaa olla hallinnassa. Myöskin kun ne isoimmat faktat olet selvästi sisäistänyt, eli totaalikieltäytyminen rahapelaamisesta ja objektiivinen analyysi omaa toimintaa kohtaan. Pysyy hommat raiteillaan ja voi sitten jo fiilistellä elämää vapautuneesti :)
Avatar
adrenALLINe
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 17.7.2018 23:34:12

Re: Kortit lyöty pöytään

ViestiKirjoittaja Chicha » 16.11.2022 15:54:51

Hei taas kaikille!

Ensinnäkin adrenALLINelle kiitokset kommenteista ja onnittelut ulosoton selättämisestä 8) Muutenkin hyvää pohdintaa ollut sinulla, joten mielelläni niitä luen, vaikka laiskastin jaksan nykyisin kirjautua tänne ja osallistua keskusteluun :roll:

Itselläni on mennyt viime ajat varsin leppoisasti, eli pelit eivät pyöri mielessä ja elämä soljuu tasaisesti eteenpäin. Hieman on tullut etäisyyttä koko peliriippuvuusasiaan, sillä en ole kuukausiin käynyt edes GA-ryhmässä. Tarkoitus ei missään nimessä ole kokonaan jättää käymättä, koska peliriippuvainen olen hautaan asti, joten sitä ei pitäisi täysin unohtaa, jotta ei lipsahtaisi vanhoille pahoille tavoille. Täällä sentään olen aktiivisesti käynyt lukemassa muiden fiiliksiä, mutta valitettavan hiljainen on tämäkin palsta nyt ollut.

Itsellä on nyt se reilu pari vuotta siitä, kun pelit sain stopattua ja vähitellen sitä huomaa, miten omakin ajatusmaailma hiljalleen tervehtyy. Taloudellinen tilanne oli varmaan se ensimmäinen asia, joka alkoi vähemmän yllättäen kohentua, kun ei enää syytänyt suurinta osaa rahoista peleihin. Vasta näin ajan myötä on kuitenkin huomannut, että esimerkiksi suhtautuminen rahaan on normalisoitunut, kun on saanut pidemmän pätkän pelaamattomuutta alle. Ennen jokainen ostos tuntui tuskaiselta tehdä, kun se kaikki oli pois pelirahoista. Toisena ääripäänä sitten saattoi tuhlata huolettomasti, jos oli juuri voittanut tai ajatteli, että "kohta otan peleistä nuo takaisin".

Taloudellinen tilanne on omalla mittapuulla ihan ok, eli rahaa saan pikkaisen asuntotilille aina säästettyä ja lopuilla pärjäilen, kun suht normaalia ja säästäväistä elämää elän. Pitäisi itse asiassa käydä joku päivä katsomassa, että paljonko sitä rahaa nyt oikein on säästettynä. Veloista sentään olen jokseenkin kärryillä, eli "opintovelkaa" on karvan päälle yli 3 000 euroa ja kuunvaihteen automaattisen lyhennyksen jälkeen se painuu vihdoin alle kolmen tonnin :)

Jonkin verran tällä palstalla aina toisinaan keskustellaan siitä, että miten peleistä voisi päästä eroon tai mitkä hoitokeinot auttavat. Jos itse voisin jotain vinkata, niin kannattaa se pelaaminen tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Omalla kohdalla ehkä paras apu on ollut nettipankin salasanan anto vaimolle. Tästä olen kirjoittanut lukuisia kertoja aiemminkin, mutta se todella auttoi suunnattomasti varsinkin alkuaikoina, kun sitä pelaamattomuutta on vaan saatava keinolla millä hyvänsä alle, jotta pääkoppa alkaa vähän selkeytymään ja rauhoittumaan. Toki se voi tuntua välillä vähän nöyryyttävältä tai ärsyttävältä, kun toinen näkee rahankäytön, mutta pieni hinta siitä, jos saa pelit katki. Itselläni vaimo ei kauheasti kyllä kontrolloi muuten rahankäyttöä, mutta on se joskus innostunut tsekkaamaan tilitietoja ja kauhistelemaan, että "noinko monta olutta sinä silloin kaverisi kanssa baarissa joit" :lol: Toinen hybä keino varmasti on sulkea kaikki mahdolliset kasinosivut, mutta rehellisyyden nimissä olen itse sulkenut vain ne, joilla aikoinani pelasin, joten en nyt ehkä ole oikea henkilö sitä kehumaan. Muutenkin kannustan kyllä rohkeasti kokeilemaan eri vaihtoehtoja. Itselläni vertaistukiryhmä on myös ollut isona apuna ja myös psykologin koin tarpeellisena. Psykologi auttoi erityisesti oman menneisyyden ja tunteiden käsittelyn sekä itsetunnon kanssa, mikä auttoi pelaamattomuuteen, kun sai keinoja tunnistaa ja käsitellä omia fiiliksiä eikä ollut tarpeen enää paeta niitä peleihin.

Tässä nyt tältä erää tämä paasaaminen ja kerrotaan nyt loppuun, että täydellistä ihmistä ei minustakaan edelleenkään ole tullut. Hiljattain olin vanhempieni luona kylässä ja isä otti pitkästä aikaa pelaamisen esille. En ole koskaan onnistunut vanhempieni kanssa keskustelemaan vaikeista asioista luontevasti, enkä tuntenut oloani hyväksi nytkään. Kerroin kuten aina ennenkin, että pelannut en ole ja elämä kulkee iham hyvin. Totta se sinänsä olikin, mutta olen vastannut näin myös yli kaksi vuotta sitten, jolloin tilanne oli aivan toinen. Ehkäpä joku päivä saisin itsekehitykseni siihen pisteeseen, että voisin kertoa ja puhua avoimesti nämäkin asiat. Hommaa siis riittää, joten eikun tsemppiä meille ihan kaikille peliriippuvaisille!
Chicha
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 235
Liittynyt: 6.9.2020 07:51:30
Ollut pelaamatta

Re: Kortit lyöty pöytään

ViestiKirjoittaja adrenALLINe » 18.11.2022 23:29:58

Chicha kirjoitti:Hei taas kaikille!
Ensinnäkin adrenALLINelle kiitokset kommenteista ja onnittelut ulosoton selättämisestä 8) Muutenkin hyvää pohdintaa ollut sinulla, joten mielelläni niitä luen, vaikka laiskastin jaksan nykyisin kirjautua tänne ja osallistua keskusteluun :roll:

Kiitti palautteesta :) Ihan omaksi ilokseni kirjoittelen, mutta toki rohkaisevaa lukea silloin tällöin kommentteja, kun lukukertoja tuntuu päivyrit kuitenkin keräävän ihan hyvin. Kirjoittelen, kun näen aiheelliseksi kaivaa kynän taskusta. Ainakin sen verran yritän, ettei muste kuivu.

Chicha kirjoitti:Täällä sentään olen aktiivisesti käynyt lukemassa muiden fiiliksiä, mutta valitettavan hiljainen on tämäkin palsta nyt ollut.

Perinteinen foorumikeskustelu lienee katoavaa kansanperinnettä. Hiljentymistä on ihmetelty myös muissa osastoissa. Riippuvuudet ovat aiheena sellainen, että tietyssä vaiheessa keskustelulle on paljonkin tilausta. Erityisesti alussa, kun riippuvuus/ongelma on viimein itselle tunnustettu. Kun homma on saatu jokseenkin haltuun, keskustelu foorumilla ei ole suurimmalle osalle enää mielekästä. Lopputuloksena kun ongelma on täysin voitettu, niin ei jää tarvetta palata tänne anonyymien foorumille. Alussa on kiva keskustella keinoista mitä tehdä ongelman eteen, mutta sitten kun se on hallussa, niin ei siitä jaksa uudestaan ja uudestaan keskustella.

Chicha kirjoitti:Jonkin verran tällä palstalla aina toisinaan keskustellaan siitä, että miten peleistä voisi päästä eroon tai mitkä hoitokeinot auttavat. Jos itse voisin jotain vinkata, niin kannattaa se pelaaminen tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Omalla kohdalla ehkä paras apu on ollut nettipankin salasanan anto vaimolle.

Allekirjoitan täysin tämän, että pelaaminen on tehtävä niin vaikeaksi kuin mahdollista. Jos oikeasti haluaa, niin sen saa oikeasti todella vaikeaksi. Tämä on kuitenkin oireen eikä sairauden hoitamista. Lisätuhot vältetään estämällä pelaaminen ja rahasiirrot, että saa rauhan käsitellä omaa peliriippuvuuttaan. Vaikka se pahalta tuntuukin, niin vastuuta ei voi täysin koskaan ulkoistaa. Yksilö loppupeleissä tekee aina päätöksen, mitä tekee. Omasta vinkkelistä on jopa kannustavaa, että se on minä itse joka tekee päätöksen, että mitä elämälläni teen. Miksi antaisin vallan uhkapeleille, jotka ovat olemassa sen takia, että ihmiset häviää siihen rahaa? :)

Kannustan siis jokaista käymään dialogia itsensä kanssa ja löytämään niitä keinoja, että miten eläisin parempaa elämää? Pelkkä tahdonvoima jos riittäisi, ei kukaan tekisi koskaan huonoja päätöksiä elämässään. Alkupaniikissa sitä etsii nopeita ratkaisuja, joka kannustaa takaisin nopeatempoisiin uhkapeleihin. Elämä on inhimillistä, emme ole koneita, mutta risti jonka valitset, on mielestäni kannettava kunnialla.

Chicha kirjoitti:En ole koskaan onnistunut vanhempieni kanssa keskustelemaan vaikeista asioista luontevasti, enkä tuntenut oloani hyväksi nytkään. Kerroin kuten aina ennenkin, että pelannut en ole ja elämä kulkee ihan hyvin. Totta se sinänsä olikin, mutta olen vastannut näin myös yli kaksi vuotta sitten, jolloin tilanne oli aivan toinen. Ehkäpä joku päivä saisin itsekehitykseni siihen pisteeseen, että voisin kertoa ja puhua avoimesti nämäkin asiat.

Itse päätin asian niin, etten kerro omille vanhemmille mitään. Ainoastaan jos kysyvät aiheesta, niin vastaan rehellisesti, mutta aloitteellinen asian suhteen en ole. Kaikilla on erilaiset suhteet omiin vanhempiin, niin eihän tähän(kään) voi mitään yleispätevää neuvoa antaa, mutta näin vertaistukena jos kertomisen haitat ylittää hyödyt, niin mitäpäs sitä kaikkia asioita jakamaan :)
Avatar
adrenALLINe
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 17.7.2018 23:34:12

Edellinen

Paluu Valtti

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa