[elämänlaina]

Olen kyllästynyt. Olen ollut jo pitkään, mutta silti pitää joka viikonloppu syytää rahaa Maltalle. On tää niin perseestä ku olla ja voi. Ikää vasta 29v, joten ei maailma tähän kaadu. Tienaan ihan ok ja käyn töissä, joten selviän jos vain lopetan.

Nyt pitäis ottaa itseä niskasta kiinni, että sais joskus velat hoidettua. Opintolaina ei ressaa juurikaan, mutta harmittaa tuo Norwegianin laina, joka on täysin pelaamalla hankittu. Taustoja ehkä myöhemmin miten tähän on jouduttu, nyt ei vaan jaksa..

Velat:
Norwegian 14 400 e
Luotto 500 e
Opintolaina 14 000 e

Siinä on tämän hetkinen tilanne. Olis taas kirveelle töitä. Öitä tältä erää.

[elämänlaina]

Nyt olen ollut pelaamatta aloituksesta lähtien. Ihan jees fiilis. Viikonloput ovat pahimpia, mutta toivon mukaan pitäisi tällä kertaa. Ei vaan jaksa enää tätä..

Ihan käsittämätöntä, että tää pelaaminen lähti käsistä pari vuotta sit tällä tavalla. Ennen sitä olin 7 vuotta pelaamatta täysin mitään. Olin siis riippuvainen 18-20v ajan, mutta velaksi en silloin pelannut. Järkeä oli ilmeisesti enemmän päässä. Hoidin opiskelun kunnialla maaliin ja pääsin työelämään kiinni. Rahaa oli liikaa tilillä ja jotain piti keksiä. Päätin kokeilla ja koukkuun jäin jälleen. Siinäpä se tiivistettynä.

Olen paljon itsepohdiskelua tehnyt ja muuta syytä en ole keksinyt, koska elämässä käytännössä on kaikki ollut hyvin ja on edelleen. Kukaan ei siis tiedä tästä hairahduksesta, eikä veloistani. Olisi mukava jos löytäisi jonkun jolle puhua, koska perhettäni en tällä halua rasittaa. Tienaan sen verran "hyvin", että kulissit pysyy yllä ja saan velat hoidettua yksin. Tällä hetkellä 3v maksamista edessä ja sit on tuo Norwegian hoidettu.

Pieni päivitys tähän yöhön ja nyt unta palloon. Pitää vain koittaa unohtaa nuo velat ja maksella kiltisti joka kuukausi, muu ei auta.

[KylmäKalkkuna]

Tervehdys elämänlaina!

Ja tsemppiä pelaamattomuuteen! Olet hyvällä polulla.

Kirjoittelin muutama vuosi sitten omaa tarinaani tuonne "Selviytymistarinat" ketjuun (löydät sen profiilini kautta) ja siinä on ehkä jonkin verran samaa kuin sun pohdinnoissa.

Melko samankaltaisesta tilanteesta ja samanlaisista pohdinnoista lähdin liikkeelle n. 9 vuotta sitten. Yksi repsahdus tuli matkalla (siitä myös kirjoituksessani), mutta nyt taas jo yli 3v täysin pelitöntä elämää takana.

Omalla kohdallani nimenomaan kulissien kaataminen auttoi paljon, mutta siihen pisteeseen pääseminen oli pitkä ja kivulias. Pala kerrallaan - se että kirjoitat ongelmastasi täällä on jo iso askel ja jos / kun haluat puhua asiasta jollekin muulle on myös hienoa! Nämä on hyviä askelia!

Itsekin kuljin askel kerrallaan, pikkuhiljaa raottaen verhoa enemmän ja enemmän. Näin jälkeenpäin katsoen voi toki spekuloida, jos olisin uskaltanut raottaa verhoa aiemmin ja enemmän, olisin ehkä välttänyt repsahduksen - tai sitten en. Pelaamisen piilottelusta ja pelaamiseen liittyvästä häpeästä (vaikken enää pelannutkaan) rakentamani kulissi tuntui kuitenkin olevan yksi merkittävimmistä esteistä pelaamattomuudelleni.

Kun uskalsin sanoa mm. ystävilleni että olen peliriippuvainen, alkoi olo oman pään sisällä helpottaa. Sanon yhä olevani peliriippuvainen, en vain enää pelaa. Tämä on osa identiteettiäni ja olen hyväksynyt sen.

Voimia! Peliriippuvaisenakin voi elää pelaamatta.

[elämänlaina]

Kiitoksia viestistä, oli mukava lukea mietteitäsi. Nyt on ollut hieman heikompi hetki jälleen. Olen pari kertaa pelannut ja olo on säälittävä, mutta en onneksi velaksi. Pitäisi vaan jotenkin päästää näistä irti, mutta en vaan tiedä miten. Viikonloput ovat pahimpia. Jotenkin jäänyt tapa, että saan rentoutua pelien ääressä työviikon jälkeen. Rentoutumista seuraa vitutus ja viikonloppu on pilalla. Mahtava kierre...

Taidan päättää nyt tällä sanomalla, että en enää pelaa. Pakko se on vaan henkisesti tehdä se päätös ja taistella kynsin ja hampain vastaan ensi viikonloppuna. Päivittelen jälleen, kun on kerrottavaa tämän tiimoilta.

[Nousevatähti]

Moikka,

Mukava kuulla ajatuksias ja kuulosti niin tutulta, että piti liittyä tänne kommentoimaan.

Ois itelekki mukava vaihtaa jonku kohtalokaverin kans tunnelmia ja ehkäpä näin helpottaa oloa.

Se on varmaa matkan pahin paikka, muuttaa niitä tottumuksia ja saaha ajatukset johonki muualle. Koita keksiä etukäteen mallit, millä toimit niissä tai mitä alat tekemään, ettei tarvi alkaa pelata ja saa aina edes hetkeksi ajatukset pois. Oot kuitenki hyvillä jäljillä, ku haet täältä tietoa.

Ite oli pakko lähtä terapiaan noin 15 vuoden pelaamisen jälkeen. Ny oon 33. Kohta 3 vuotta käyty ja pari vuotta kokonaan pelaamatta. Vaikeinta se oli aluksi olla pelaamatta, totuin siihen äkkiä, ettei ne täytä koko ajan ajatuksia. Nyt oon jo paljo viisaampi ja löytäny syitä miksi se oli semmosta paskaa, vaikka kaikki oli "hyvin".

Se häpeä on tuskallista siinä vaiheessa, kun "ei ole normaali". Ajan kans oon tajunnu, että oon tämmönen ja voin vaikka kulkia lappu otsasa kirjotus "peliriippuvainen", ei se mua kiinnosta, eikä ees hävetä.

Tsemppiä sulle ja kirjotteleppa ajatuksias!

[elämänlaina]

Täällä taas ja viikonloppu edessä. Viikkoon ei ole mieli tehnyt pelata ja jostain kumman syystä ei nytkään

Aloitin kuukausi sitten työtehtävät uudessa firmassa. Uutta on paljon, mutta myös vanhaa eli aika sopiva suhde. Palkkaakin sai vähän hilattua ylemmäs vaihdon myötä. Otin myös salikortin takaisin käyttöön ja koitan pari kertaa viikossa käydä. Tähän mennessä onnistunut. Positiivisia asioita tapahtunut viimeaikoina jos tuota viime viikonlopun kuoppausta ei lasketa.

Tällä hetkellä ainakin on positiivinen fiilis ja tuntuu, että tämä voisi onnistua. En jaksa vielä kuitenkaan juhlia, koska relapseja on tapahtunut lukemattomia kertoja. Tuo liikunnan takaisin tuominen arkeen on varmasti auttanut, että ei pelit ole edes mielessä pyörineet. Velatkaan ei oikein ole painaneet mielessä.

Hyvä fiilis nyt. Jatketaan tällä. Mukavaa viikonloppua kaikille!

[elämänlaina]

Pelaamaton elämä jatkuu. Pisin aika 2 vuoteen, jonka olen ollut pelaamatta. Aika huikeaa.

Ei suurempia ongelmia ole ollut ja viime vklp meni yllättävän helposti. Kiirettä on pitänyt arkena ja viikonloppuna, joka on auttanut. Olen myös pyrkinyt olemaan miettimättä pelaamista ja täyttämään kaiken luppoajan jollain muulla. Mitään maailmaa mullistavaa kerrottavaa ei tällä kertaa ole eli päivitellään ens kerralla enemmän. Tsemppiä harmaaseen syksyyn kaikille, jotka kamppailee saman asian kanssa.

[elämänlaina]

Päivä 33 ja pelit ovat pysyneet säpissä..

Eivät kyllä enää pyöri edes mielessä kuten ennen. Ennen sitä odotti perjantaita, että saa työviikon jälkeen ottaa pari olutta ja rullailla nettikasinoa koko illan. En haluaisi liian aikaisin juhlia, mutta fiilis on hyvä. Hieman masentaa nuo velat aika-ajoin, mutta koitan jotenkin olla miettimättä asiaa. Tekisi mieli lyhentää tuota isompaa velkaa vieläkin enemmän, mutta ei vaan perse kestä eli hieman alle kolmisen vuotta niin se olisi maksettu.

Pitänee vaan koittaa etsiä positiivista tästäkin. Ainakin rahat tilillä nyt riittää pikkasen paremmin kuukausitasolla kuin aikaisemmin. Talvirenkaitakin pitäisi jaksaa vaihtaa viikonlopun aikana ja käydä morjestamassa vanhempia pitkästä aikaa. Olisi muuten ensimmäinen isänpäiväkin edessä, aika hurjaa.

[elämänlaina]

Päivitelläänpä tilannetta. Juu eipä ne pelit täysin pysyneet säpissä vaikka hyvin menikin lähes vuoden loppuun asti. Pääsin päivänumeroon 56 muistaakseni. Pääasia kuitenkin on, että velkaa ei ole tullut lisää ja pelaaminen vähentynyt todella paljon. Tavoite on edelleen lopettaa kokonaan. Aloitin sijoittamaan rahaa pitkän tauon jälkeen n. kuukausi sitten. Olenkin nyt työntänyt lähes kaiken ylimääräisen sinne, joka on myös auttanut huomattavasti. Summat hyvin maltillisia, mutta kuitenkin.

Henkisesti ollut helpompaa, kun ei pelit ihan jatkuvasti pyöri mielessä ja tällä hetkellä odotan vain päivää, että pääsen tuosta Norwegianin lainasta eroon. Siinä on tämän hetkinen päätavoite ja motivaatio. On siihen matkaa vielä, mutta joka kuukausi kun 500e lyhentää niin muistaa kuinka idioottimaisesti tuli toimittua viime vuonna ja hankittua tuollainen määrä velkaa pelkästään pelaamalla. Vaikuttaa aika paljon kuukausitasolla, koska tuonkin rahan voisi käyttää harrastuksiin/laittaa säästöön. Älkää pelatko velaksi koskaan ja pitäkää järki mukana, oikeasti.

Velat:
Norwegian 11 500 e
Luotto 1100 e
Opintolaina 13 800 e

[elämänlaina]

Näin joulun alla hyvä päivitellä omaa tilannetta pidemmän hiljaiselon jälkeen. Tällä hetkellä pelaamattomuutta takana 81 päivää edellisestä retkahduksesta. Uusi ennätys näin 3-4 vuoden ajalla. Käytännössä rullat eivät pyöri enää mielessä ollenkaan. Aloitin uudet työt syksyllä, joka on pitänyt kiireisenä ja ajatukset muualla.

Onnistuin kuitenkin hölmöilemään lisää velkaa itselle kesäloman aikana (viimeisin isoin retkahdus), joten eipä tämä ihan nappiin mennyt tälläkään kertaa. Hommat lähti suuresti käsistä, mutta sain järjesteltyä asiat niin että lyhennyssumma kuukaudessa ei noussut mahdottomasti, mutta maksuaikaa velalle tuli hieman yli vuosi lisää. Mahtavaa, mutta ei voi kuin peiliin katsoa. Verrattuna muihin täällä velkani on suhteellisen pieni, mutta silti se silloin tällöin harmittaa. Iso summa palkasta menee joka kuukausi kankkulan kaivoon. Aina välillä haaveilen siitä, että joku kuittaisi tämän ison velan pois ja voisin aloittaa puhtaalta pöydältä.

Velkaa tällä hetkellä: n. 20 000 e (pitäisi olla maksettuna hieman alle 4v päästä). Opintolainaa lyhennän hyvin maltillisesti 50e/kk ja en siitä suuremmin stressaa vaikka siinäkin on yli 10 000e maksettavana. Henk.koht luottokortilla/muissa osamaksuissa ei älyttömiä summia ole onneksi kiinni.

Hyvää uutta vuotta 2023 kaikille, jotka tämän pelisairauden sekä velkojen kanssa kamppailevat. Ei ole helppo rasti henkisesti.