Ole saanut lopullisesti pelaamisesta tarpeekseni, tuntuu että ei vaan kiinnosta enää. Ihan hyvä alku oli pari vuotta sitten, olin whatsapp-ryhmässäkin, mutta siellä jengi repsahteli pelaamaan aina vaan, kyseltiin ensimmäisinä tulijoilta, että paljonko on velkaa? Se tuntuu kiinnostavan ja näytti, että joitakin jopa tympäisi, kun sitä velkaa (kiitos menetettyjen luottotietojen) ei juuri ole, mutta pelaaminen ei silloin loppunut. Jossain välissä sain sitten jopa hyviä voittojakin ja pelipää alkoi pajattaa, että ei tässä ongelmaa, rahaa tulee.
No nyt on menossa pari laskua ulosottoon taasen, lisätuloja joita sain eri keikoista, niin pelasin niistä valtaosan. Päivittäin tuli seurattua näitä pelitubettajia ajatellen, kyllä se vielä tuollainen mullekin napsahtaa. Se on eriskummallista, että nuorukaiset jotka asuvat yksiöissä ja joilla näyttää olevan miljoona pankkitilillä pelaavat työkseen uhkapelejä ja ottavat affit ja mainostulot, vaikka sitä rahaa muka on

Olen tullut siihen tulokseen, että näissä casinoissa on aivan varmasti monenlaista vilunkia ja dataa. Se voitto annetaan tai imetään kuiviin, kun huomataan että tää tuli taas eläkkeensä hakkamaan sisään. Ei jaksa enää olla kusetettavana.
Yksinkertainen ratkaisu minun kohdallani oli, että lopulta katsoin totuutta silmiin. Katsoin kahden vuoden ajalta paljonko rahaa on mennyt sisään ja tullut ulos. Kun kuitenkin pelaamisen ideana on ollut saa jotain lisäluksusta eläkeläisen arkeen. Hyvänä kuukautena oli tappiota jotain 50, isoimpana melkein 600. Oli hyvin herättävää. Siinä ne helevetin lisätulot!
Kaiken kukkuraksi olen maksanut vuosittain isot rahat lainailuistani, maksanut ihmisille korkoja. Näillä korko- ja pelirahoilla joka vuosi olisin tehnyt kuukauden luksusmatkan. Sen sijaan on tullut vitutusta ja ahdistusta, odottavia, hitaita viikkoja, että tulisi sitä rahaa. Ja taas maksat velkoja 350-450 e ja yrität parilla sadalla ja että kyllähän minä voin lainata jos huti menee...
Noissa pitkävedoissakin on ollut hyviä hajuja, mutta aina se jotenkin vaan meni maalin päähän se hyvä raha. Ei sieltä tule, ei minulle ei, se on nyt 32 vuoden aikana nähty. Ja monesti se ahneus on kasvanut, ei tämä riitä, lisää, dopamiinivyöry vienyt ne mahdolliset voitotkin. Ei mitään järkeä, mutta senhän te tiedätte.
Nöyränä ja varmana siitä, että nyt pitää tapahtua melkoinen ihme, että latiani noihin enää laitan. Ei kiinnosta laskea päiviä, ei kiinnosta gambanit ja pelitilien sulut. Kestän tämän lopupelämän ja oman pään sekoilut pelaamatta. Kännitkin. Hankin ne lisärahat lisätöillä, niin kuin nyt olen tehnyt. Olo on parantunut sen myötä. Elämä paranee pienillä askelilla, ei kertaheitolla, niin kuin morkkis huutaa tapahtuvaksi.
Kaikkilla ympärillä bonukset tilisevät ihmisillä kännyköissään. Kymmenen euron tienaamiseen saa huhkia. Pelata sen minuutin. Niin valtavasti kurjuutta ja kärsimystä nuo aiheuttavat. En yhtään ihmettele, että casinopelissä kertoimet napsahtavat monesti peräkkäin 666...