Olet täällä

En raitistu

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Vinetto » 27.2.2011 21:25:04

huiskis kirjoitti:
Apila kirjoitti:AA tuntuu jotenkin suoritukselta, jossa täytyy pärjätä mahdollisimman hyvin; tulisi osata eritellä omia ongelmiaan toisten edessä ja olla jotenkin fiksu. Se ei oikein onnistu nyt, kun koko pää on aivan pehmeä.


Itse pystyin alusta asti puhumaan AAssa eritellen ja järkevästi, koska olin käsitellyt juomistani jumalattoman pitkään omassa päässäni. Samoihin aikoihin raitistuneista yksi ei kuukausiin pystynyt puhumaan muuta kuin "mun on niin kauhea olo ja morkkis", ja sen jälkeen purskahtamaan itkuun.



Huiskikselta hyvä kirjoitus .

Tuossa vielä linkki (olen sen laittanut joskus aikaisemminkin) mielestäni hyvään tieteelliseen tutkielmaan AA:n toimintatavoista. On objektiivinen dokumentti. Itse kun vääjäämättä katselen asioita subjektiivisesti sisältä päin.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

-Samuli Paronen-
Avatar
Vinetto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1124
Liittynyt: 25.7.2007 21:14:07

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Apila » 28.2.2011 01:10:28

Keskiviikkona olisi AA:n kokous naapurikaupungissa. Sinne minun olisi nyt mentävä. Korjaus: sinne minun on mentävä.

Minnesota-hoito olisi aivan täydellinen vaihtoehto, mutta eivät rahat riitä jos omavastuu on 30 euroa päivässä, kuten jollakin nettisivulla kerrottiin. Mistä ihmeestä ne viinirahat aina löytyivät, kun ei vuokran ja laskujen jälkeen jää pariakaan sataa euroa kuukaudessa?

Positiivisyyteen alan pyrkimään. Koko ajan on kuitenkin sisällä pelko siitä, että joskus vielä juon. Selvästi en oikein luota itseeni. Juuri tähän ehkä auttaisi se paljon pelkäämäni AA.

Tekee mieli alkaa laskemaan raittiita päiviä, jotta mahdollinen muutos tuntuisi jotenkin konkreettisemmalta. Päivien laskeminen saattaa kai kuitenkin olla huonokin juttu, sillä eteen voi tulla kaikenlaisia rajapyyykkejä, joista voi tulla tekosyitä juomiselle tyyliin "Nyt, kun olen kestänyt näin pitkään ilman viinaa, osaan varmasti hallita juomistani." :shock: Kaiken tämän keskellä tiedän, että mieleni perukoilla elää vielä ajatus siitä, että voisin vielä juoda hallitusti. Siitä ajatuksesta on vaikea luopua.

Luulen, että aiemmin olen juomattomuudessa painanut epäluottamuksen itseen ja kuvitelmat hallitusta juomisesta yksinkertaisesti pois mielestäni, kunnes olen taas tarttunut pulloon. Jospa nyt ajattelisinkin myös näitä asioita. Mitäköhän siitä seuraisi? Positiivisyyttä saattaisi löytyä uteliaisuuden kautta: olen oma projektini, ja haluan nähdä, miten käy kun lopetan juomisen. Päiväkirjan kirjoittaminen voisi olla hyvä idea.

Nyt taitaa olla edessä uneton yö ja huomenna töitä yli 12h. No, tauolla voin käväistä täällä lukemassa fiksuja kommenttejanne. Kiitos niistä!
Apila
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 229
Liittynyt: 14.1.2010 11:23:27
Ollut juomatta

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja SoiKannel » 28.2.2011 08:26:15

Apila kirjoitti:Keskiviikkona olisi AA:n kokous naapurikaupungissa. Sinne minun olisi nyt mentävä. Korjaus: sinne minun on mentävä.

Minnesota-hoito olisi aivan täydellinen vaihtoehto, mutta eivät rahat riitä jos omavastuu on 30 euroa päivässä, kuten jollakin nettisivulla kerrottiin. Mistä ihmeestä ne viinirahat aina löytyivät, kun ei vuokran ja laskujen jälkeen jää pariakaan sataa euroa kuukaudessa?

Positiivisyyteen alan pyrkimään. Koko ajan on kuitenkin sisällä pelko siitä, että joskus vielä juon. Selvästi en oikein luota itseeni. Juuri tähän ehkä auttaisi se paljon pelkäämäni AA.

Tekee mieli alkaa laskemaan raittiita päiviä, jotta mahdollinen muutos tuntuisi jotenkin konkreettisemmalta. Päivien laskeminen saattaa kai kuitenkin olla huonokin juttu, sillä eteen voi tulla kaikenlaisia rajapyyykkejä, joista voi tulla tekosyitä juomiselle tyyliin "Nyt, kun olen kestänyt näin pitkään ilman viinaa, osaan varmasti hallita juomistani." :shock: Kaiken tämän keskellä tiedän, että mieleni perukoilla elää vielä ajatus siitä, että voisin vielä juoda hallitusti. Siitä ajatuksesta on vaikea luopua.

Luulen, että aiemmin olen juomattomuudessa painanut epäluottamuksen itseen ja kuvitelmat hallitusta juomisesta yksinkertaisesti pois mielestäni, kunnes olen taas tarttunut pulloon. Jospa nyt ajattelisinkin myös näitä asioita. Mitäköhän siitä seuraisi? Positiivisyyttä saattaisi löytyä uteliaisuuden kautta: olen oma projektini, ja haluan nähdä, miten käy kun lopetan juomisen. Päiväkirjan kirjoittaminen voisi olla hyvä idea.

Nyt taitaa olla edessä uneton yö ja huomenna töitä yli 12h. No, tauolla voin käväistä täällä lukemassa fiksuja kommenttejanne. Kiitos niistä!


Kannatan edottomasti tapauksessasi tuota AA:ta. Sinulla siis mielesi perukoilla elää vielä ajatus siittä, että voisit vielä juoda hallitusti. Tähän AA auttaa varmasti. Siellä sinulle selviää "alanmiesten/naisten" kertomuksista se, jotta se EI OLE mahdollista, koska olemme alkoholisteja hautaan saakka. Yritä voittaa pelkosi AA:ta kohtaan, se on vaan mesta missä on raittiita kunnon juoppoja. Olethan uskaltanut hankkia itsellesi hoitamattomana kuolemaan johtavan addiktiosairauden, kyl sie nyt juoppojen kanssa tuut toimeen. Tsemppiä!
SoiKannel
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 8609
Liittynyt: 10.5.2010 14:36:54
Paikkakunta: Eksosfääri

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Bea » 28.2.2011 09:12:43

Huiskiksen HALT-ohjelma kuulostaa hyvältä, hieno kirjoitus. Minä sorrun juomaan juurikin tylsistyneenä, yksinäisenä ja nälkäisenä. Ja kiukkuisena. Tai oikeastaan se ei ole kiukkua, vaan turhaantumista (jotain sisäistä, piilotettua kiukkua varmaan...) Mä teen kahta työtä ja se on käynyt pidemmän päälle tosi rankaksi. Vapaata ei ole juuri koskaan, aina on joku deadline niskassa ja se vähäkin vapaa-aika on mennyt pulloon, kun ei muuta ole jaksanut.

Toivoisin aikaa omaan toipumiseen ja vain *olemiseen* mutta aina on oltava menossa, menossa ja menossa ja tuntuu että ainoa keino "rentoutua" ja päästä POIS tästä todellisuudesta on ollut juoda vintti pimeäksi.

Mutta miten tuo HALT käytännössä toimii, jos ei ole ystäviä, joille soitella heikolla hetkellä? Mulla ei ole ketään. Mies on, mutta hän on paljon työmatkoilla (nytkin ollut pois jo 2kk) ja olen kotona tosi yksin.

Tällaisia tuli mieleen tätä ketjua lukiessa, aloittajalle tsemppiä jatkoon.
Bea
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 10
Liittynyt: 21.8.2009 20:00:35

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja jaana.muru » 28.2.2011 09:23:50

Apila kirjoitti:Tekee mieli alkaa laskemaan raittiita päiviä


Niiden päivien laskeminen on mukavaa ja kannustavaa. Kuin huomaamatta siirtyy laskemaan viikkoja ja sitten kuukausia :D Minä odottelen ensimmäisen vuoden täyttymistä.
Minä käytin alussa "kainalosauvanani" antabusta. Oletko sitä miettinyt avuksesi? Sen kun aamulla ottaa niin ratkaisu juomattomasta päivästä on tehty. Sitten kun olet sitä ottanut jo useampana päivänä niin vaikutuksen häviäminen kestää viikon jopa kaksikin. Minulla antabus toimi alussa erittäin hyvänä "peloitteena". Nyt en edes muista koska sitä viimeksi otin.

Voimahalit täältä... minäkin olen pystynyt aloittamaan raittiin tien kulkemisen, uskon että sinäkin siihen kykenet !
*Toisinaan vaikeat ratkaisut helpottavat elämää ja helpot ratkaisut vaikeuttavat sitä*
jaana.muru
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 780
Liittynyt: 14.7.2010 12:22:36

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja huiskis » 28.2.2011 11:38:59

Bea kirjoitti:Mutta miten tuo HALT käytännössä toimii, jos ei ole ystäviä, joille soitella heikolla hetkellä? Mulla ei ole ketään. Mies on, mutta hän on paljon työmatkoilla (nytkin ollut pois jo 2kk) ja olen kotona tosi yksin.


Jos ystäviä ei ole, kirjoita tänne päihdelinkkiin mieltä painavista asioista, tai soita AAn palvelevaan puhelimeen, tai mene palaveriin. Päiväkirjan kirjoittaminenkin auttaa. Tärkeintä on saada ne asiat purettua jollain keinolla. Kannattaa muuten erottaa toisistaan a) tuen hakeminen mieltä painaviin asioihin tuttavapiiriltä ja b) sosiaalisten kontaktien hakeminen. Molemmat ovat tärkeitä, mutta niillä on aivan eri tarkoitus. Ensimmäinen auttaa ratkomaan solmuja, toinen auttaa kokemaan että minä olen osa yhteisöä. Eli kannattaa myös vaikka väkisin koettaa ylläpitää ihmissuhteita (lapsuudenperhe, koulukaverit, työkaverit) - riittää, jos sopii alkuun vaikka vain kahvitreffejä tai koettaa puhua työkaverin/naapurin kanssa kymmenen minuuttia päivässä. Alkoholismi tekee ihmisen yksinäiseksi, koska häpeä saa varomaan ihmisiä ja eristäytymään, ja eristäytymisen kierteen rikkominen on myös alussa tosi tärkeää.
huiskis
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 933
Liittynyt: 23.8.2006 10:22:33

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Fräulein O » 28.2.2011 17:32:43

Voi olla aika hankala urakka edessä, jos torpedoit heti alkuun kaikki vaihtoehdot. Ei AA:ta, ei oman kunnan A-klinikkaa jne. Näkisin, että vaihtoehdoksi jää, että kaivat kuvetta (saisikohan pankista vähän lainaa...) ja hankkiudut Myllyhoitoon. Kun maksat kaiken itse, ei tarvitse asioida A-klinikalla ja odotella hoitoonpääsyä. A-klinikkakaan ei saa antaa tietoja esimerkiksi terveysasemalle ja työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, joten pelko leimautumisesta on aika turha. "Mitä nuokin ajattelevat" -tyyppiset ongelmat ovat usein vain oman mielikvuvituksen tuotosta.Jokaisella on luurankonsa. Enemmin häpeäisin, jos minua pidettäisiin kylillä juoppona ja huonona äitinä... :|

p.s Olen käsittänyt, että AA:ssa tärkeintä on ohjelma. Voit tutustua tuohon ohjelmaan ihan myös omissa oloissasi mm. tilaamalla itsellesi AA:n kirjallisuustta. (Eläminen raittiinaja 12 askelta & perinnettä). AA-kustannuksesta voi kai yhä tilata.Tiedät sitten, mistä on kyse. AA:han on mielestäni aika turha mennä sillä asenteella, että AA raitistaa tai että ylipäänsä joku ulkopuolinen taho raitistaa & auttaa. Loppujen lopuksi kaikki on kiinni omasta halusta toimia.Samanlaisia ohjeita löytyy AA:n opuksistakin.
Fräulein O
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Basilica » 28.2.2011 18:04:59

Minä raitistun.
Sinä raitistut.
Hän raitistuu.
Me raitistumme.
Te raitistutte.
He raitistuvat.
Kannattaa ehkä lähteä tästä liikkeelle :D
Basilica
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja narkutunja » 28.2.2011 20:02:52

Fräulein O kirjoitti:A-klinikkakaan ei saa antaa tietoja esimerkiksi terveysasemalle


Onko tosiaan noin, vaikka ainakin täällä päin A-klinikka on sosiaali- ja terveyspiirin alainen? Itselläni kun sattuu olemaan sellainen tilanne, etten voi ottaa mitään (päihde)ongelmamerkintää mihinkään papereihin työelämään liittyvistä syistä. Antabukset saattais kelvata kyllä.
narkutunja
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja tiny » 28.2.2011 21:30:09

8
Viimeksi muokannut tiny päivämäärä 10.3.2011 03:49:16, muokattu yhteensä 1 kerran
tiny
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja narkutunja » 28.2.2011 21:33:46

tiny: ajattelinkin, että voisi soittaa tuonne A-klinikalle ja kysäistä.
narkutunja
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Apila » 28.2.2011 21:57:10

Työkiireet ovat tosiaan vihoviimeisiä asioita tässä tilanteessa, kun tuntuu, että pitäisi "vain olla" ja pohtia näitä asioita. Tästäkin päivästä kuitenkin selvisin, joten kuten. Itku oli lähellä monestikin, mutta onnistuin hoitamaan velvollisuuteni.

Huomasin, että ajattelen tosiaan aivan liian usein juuri näin: mitä nuokin nyt ajattelevat. En siis vain A-klinikan tms. suhteen, vaan muutoinkin elämässä. Alkoholistille on kai aika tavallista se, että on hiukan vainoharhainen olo siitä, mitä toiset itsestä ajattelevat. OK, joillakin ihmisillä on varmasti syytäkin ajatella minusta kaikenlaista, mutta suurinta osaa ihmisistä ei loputtomasti kiinnosta minun asiani.

Työkiireiden lisäksi tänään mieltä painoi toinen asia: minuun otti yhteyttä aivan yhtäkkiä eräs ihminen, jonka luulin poistuneen elämästäni lopullisesti. Tekisi mieleni vastata viestiin, mutta mutta... Usein tapaamisemme olivat viininhuuruisia. Parasta lienee pysyä erossa koko ihmisestä ainakin toistaiseksi.

Viime yönä näin mukavan unen:
Olin uskaltautunut AA-kokoukseen, jossa minulle oli nimetty kummi tms. Tämä sitten pyysi minut kotiinsa käymään ja sanoi, että nyt pitäisi sitten tiskata nuo tiskit. Katsoin kauhuissani valtavaa tiskivuorta, mutta jostain syystä sanoin kuitenkin, ettei tuo haittaa mitään kun toinen pesee astiat ja toinen kuivaa ne. Saimme tiskit pestyä ja olo oli hyvä.

Tästä sitten tuli mieleeni jotain, minkä kirjoitin n. 15 vuotta sitten:

"Siivosin ahkerasti koko viikon.
Nyt omatuntoni on puhdas."

Tällaisia ajatuksia tänään. Vaikka olen vain nukkunut ja tehnyt töitä, taitaa alitajuntani työstää näitä asioita jatkuvasti. Aivan älyttömän tärkeitä ovat olleet nämä viestit täällä. Yhä vahvemmin uskon, että AA:ta on ainakin kokeiltava. Kunhan en joudu jonkun kotiin tiskaamaan :D .
Apila
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 229
Liittynyt: 14.1.2010 11:23:27
Ollut juomatta

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja cricket » 28.2.2011 22:05:42

Apila kirjoitti:Viime yönä näin mukavan unen:
Olin uskaltautunut AA-kokoukseen, jossa minulle oli nimetty kummi tms. Tämä sitten pyysi minut kotiinsa käymään ja sanoi, että nyt pitäisi sitten tiskata nuo tiskit. Katsoin kauhuissani valtavaa tiskivuorta, mutta jostain syystä sanoin kuitenkin, ettei tuo haittaa mitään kun toinen pesee astiat ja toinen kuivaa ne. Saimme tiskit pestyä ja olo oli hyvä.

Alitajunta työstää kaikenlaista ja tuo nyt on täysin selvä merkki (köh). Puhdistus tapahtuu yhteistyönä mutta oma osansa on kuitenkin tehtävä :) Jos kauhistuksesta huolimatta vielä selviydyit siitä ja olokin oli hyvä herätessä, niin mikäs siinä...
Lykkyä pyttyyn!
If you want others to be happy, practice compassion. If you want to be happy, practice compassion.
Dalai Lama
Avatar
cricket
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2361
Liittynyt: 30.5.2009 22:47:40

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja askel kerrallaan » 28.2.2011 22:16:00

Apila kirjoitti:Viime yönä näin mukavan unen:
Olin uskaltautunut AA-kokoukseen, jossa minulle oli nimetty kummi tms. Tämä sitten pyysi minut kotiinsa käymään ja sanoi, että nyt pitäisi sitten tiskata nuo tiskit. Katsoin kauhuissani valtavaa tiskivuorta, mutta jostain syystä sanoin kuitenkin, ettei tuo haittaa mitään kun toinen pesee astiat ja toinen kuivaa ne. Saimme tiskit pestyä ja olo oli hyvä.
Tästä sitten tuli mieleeni jotain, minkä kirjoitin n. 15 vuotta sitten:
"Siivosin ahkerasti koko viikon.
Nyt omatuntoni on puhdas."
Tällaisia ajatuksia tänään. Vaikka olen vain nukkunut ja tehnyt töitä, taitaa alitajuntani työstää näitä asioita jatkuvasti. Aivan älyttömän tärkeitä ovat olleet nämä viestit täällä. Yhä vahvemmin uskon, että AA:ta on ainakin kokeiltava. Kunhan en joudu jonkun kotiin tiskaamaan .


Tervetuloa raitistumaan apila :D AA:ssa ei joudu tiskaamaan muuta kuin omia tiskejään. Minä olen raitistunut ensin vajaa kahdeksan vuotta sitten AA:n avulla ja pääsin mukaan retkahtamisen jälkeen reilu kuukausi sitten. Kynnys AA:n menoon oli korkea eka kerralla, mutta ilman sitä en olisi tässä kirjoittamassa selvin päin. Rohkaisen sinua oikein sydämestäni menemään ryhmään.

narkutunja kirjoitti:Onko tosiaan noin, vaikka ainakin täällä päin A-klinikka on sosiaali- ja terveyspiirin alainen? Itselläni kun sattuu olemaan sellainen tilanne, etten voi ottaa mitään (päihde)ongelmamerkintää mihinkään papereihin työelämään liittyvistä syistä. Antabukset saattais kelvata kyllä.


Mietihän toisin päin - jos on alkoholisti, ennen pitkää niitä merkintöjä tulee papereihin ja niiden ulkopuolelle ihan kiitettävästi, tauti vain etenee siten. Poissaoloja milloin mistäkin syystä, juhlissa sekoiluja, huomautuksia. Silloin ainakin työelämä alkaa mennä katkolle. Ei minuakaan pahemmin hävettänyt kun konttasin kotiin isänmaata kynsien alla. AA:n meno hävetti aluksi niin, että ajoin ohitse noin kolme kertaa autolla. Nyt ei hävetä yhtään. Tosi hyvä palaveri takana, vaikka itse en jaksanut puhua.
"Usko minua. Tärkeintä ei ole onnellisuus vaan uskallus ja mahdollisuus olla tosi." -Martin Buber
askel kerrallaan
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 686
Liittynyt: 31.12.2010 10:31:19

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja narkutunja » 28.2.2011 22:45:50

askel: en nyt rupea sen enempää avaamaan, mutta ihan oikeasti kyseessä on työympäristö, johon on asiaa ainoastaan täysin puhtoisin paperein. Ja jos sairastut niin ulos.
narkutunja
 

EdellinenSeuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa