Olet täällä

En raitistu

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja narkutunja » 4.3.2011 23:02:19

Kiitos ensimmäisen AA-kokemuksen jakamisesta. Itse vielä aihetta mietiskelen.
narkutunja
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Vinetto » 4.3.2011 23:07:01

Apila kirjoitti:Olen salaa ylpeä itsestäni, kun en jänistänyt, vaan uskalsin mennä kokoukseen.


Ja minäkin olen ylpeä sinusta ! :D

Älä ole liian vaativa itsesi suhteen vaan ole armollinen. Hemmottele itseäsi (mutta ei alkoholilla) , olet ansainnut sen.

Älä murehdi asioita, voit olla varma että kaikki järjestyy ja vielä paremmin kuin osaat kuvitellakaan kunhan annat vain aikaa.

Jos tupakoinnin lopettaminen tuntuu luontevalta niin lopeta. Pidä alkoholiongelma siellä listan ykkösenä ja jos menee tiukille niin tingi muista mutta älä suhteesta alkoholiin.

-Samuli Paronen-
Avatar
Vinetto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1124
Liittynyt: 25.7.2007 21:14:07

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Rahvas » 5.3.2011 05:24:36

Apila kirjoitti:Välillä tunsin olevani oikeassa paikassa, välillä taas tuntui kuin katsoisin itseäni ulkopuolelta ja mietin: tähänkö pisteeseen sitä on nyt tultu? Vastaus oli tietysti: kyllä, tässä pisteessä olen nyt, ja tästä voin lähteä ihan mihin suuntaan haluan.
Juurikin näin, sinulla on nyt elämässäsi eräs este vähemmän ja näinhän se on, että vain sinä itse olet luonut itsellesi esteitä avun hakemiselle ja nyt niitä ei enää ole, ellet kehitä niitä lisää tai uusia. Juomisen autuuteenkin meillä kaikilla on mahdollisuus vielä palata, jos sinne haluaa, mutta onko se järkevää, niin se on taas asia erikseen, joten se mihin itse asiassa ollaan tultu, kun AAssa tai missä vaan sitä aletaan miettimään, jos se juominen on ensiksi lähtenyt lapasesta, niin eihän sitä olla tultu mihinkään muuhun kuin käännöspaikkaan, jossa on vapautta enemmän kuin osataan edes ymmärtää.

Mikä se oikea paikka olisi, jos juominen ei pysy hanskassa? Katastroofin paikalta se tietysti voi tuntua, kun oma ongelma alkaa seljetä ja pääsee perille itsestään ja siitä miten ongelmaansa pitää suhtautua ja miten sitä hoitaa.

Minä en sano, että olisin jotenkin ylpeä siitä, että haet apua, vaan olen vain puolestasi onnellinen, kun teet sen mitä sydämesi sanoo, siis kohti pelkoja ja raitistumista. Toivottavasti sinäkin koet huojentuneisuutta siitä, että mikään ei enää estä sinua raitistumatta, kun ainakin itsellä raittiin elämän päivät ovat yksi toisensa jälkeen maistuneet paremmalta, kuin mikään siinä entisessä elämässä.

Tähän ollaan siis tultu ja jos se tuntuu hyvälle, niin jatketaan ja kehitetään sitä.
Rahvas
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1927
Liittynyt: 14.11.2009 12:24:36

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja tiny » 5.3.2011 05:30:21

x
Viimeksi muokannut tiny päivämäärä 10.3.2011 03:51:44, muokattu yhteensä 1 kerran
tiny
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Apila » 5.3.2011 07:45:15

Kiitos kommenteista!

Onpa mahtavaa herätä lauantaiaamuna ilman krapulaa!!! :D Nyt voin päättää, että tänään olen juomatta. Tämän päivän jälkeen olisi kasassa se "maaginen" viikko, jonka rajaa en ole selvin päin ylittänyt moneen vuoteen - ellei muutamia poikkeuksia oteta huomioon. En ole aivan varma, mutta luulenpa, että noin kymmenen vuoden ajan olen juonut viikottain, ja välillä parikin kertaa viikossa. Kyllä tuntuu pahalta tiedostaa se, mutta sitä en enää voi muuttaa.

Sisältä alkaa avautua kipeitä asioita, joita olen työntänyt pois juomalla. Vaikka olen ollut viikot juomatta, olen elänyt kuin zombie ilman minkäänlaista itsetutkiskelua tai omien tunteiden tunnistamista. Tunteisiin olen sitten muka saanut kosketuksen viikonloppuna, humalassa. Silloin olen saanut toteuttaa itseäni. Niin olen totta vie tehnyt oikein kaksin käsin ja lompakon pohjia myöten.

Niin monta kertaa olen todella [b]yrittänyt[b] raitistua tai olla juomatta, ja yhtä monta kertaa olen siinä epäonnistunut. Voisinko nyt kuitenkin ajatella, että nuokaan kerrat eivät ole menneet hukkaan? Olenhan silloinkin tietoisesti yrittänyt muuttua. Se sisäinen, tiedostamaton muutos on vain jäänyt uupumaan.

Kirjoitanpahan tähän ylös omin sanoin jotain, minkä kanssa olen ollut tekemisissä viime aikoina. Tämä vain siksi, että itselleni on mahdotonta uskoa mihinkään korkeampaan voimaan, mutta kaipaan silti jotain selitystä sille, miten itsetuhoisesta toiminnasta voi tulla "ainoa tapa pysyä hengissä".

Konstruktivistisen psykologian (tulikohan kirjoitusvirheitä :wink: ) mukaan ihminen voi tehdä tietoisella tasolla päätöksiä ja suunnitelmia, mutta syvätason muutokset, jotka vaikuttavat koko psyyken järjestelmään, tapahtuvat tiedostamatta. Tällaisia muutoksia ei voi tapahtua ennen kuin ihmiseen vaikuttaa niin valtava muutospaine, että hän on valmis luopumaan vanhoista ja tutuista toiminta- ja ajatusmalleistaan. Nämä tutut mallit voivat olla itsetuhoisia, mutta silti niistä on vaikea luopua, sillä kaikkein sisimmän muutos saattaa meidät haavoittuvaan tilaan, jossa joudumme kohtaamaan niitä asioita, jotka olemme pyrkineet sulkemaan mielestämme pois. Tätä tilaa voidaan kutsua heijasteluvaiheeksi, jossa ihmisen ns. hiljainen minä - se, jonka olemusta ja toimintaa ei voida sanoin kuvailla - joutuu muutoksen kohteeksi. Muutos kohdistuu usein juuri niihin asioihin, joiden kautta olemme tottuneet säilyttämään psyyken järjestelmämme vakauden, toisin sanoen mielenterveytemme. Muutospaineen tulee olla niin suuri, että olemme valmiita jopa riskeeraamaan tämän vakauden, muutoin palaamme takaisin vanhoihin, tuttuihin ajatus- ja toimintamalleihimme ( alkoholistilla: juomiseen).

Tällainen pitkä lätinä tähän väliin.

Nyt ulkoilemaan ja ajattelemaan jotain aivan muuta!
Apila
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 229
Liittynyt: 14.1.2010 11:23:27
Ollut juomatta

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Ukkometso » 5.3.2011 08:54:57

Hei
Olipa ilo lukea AA-kokemuksestasi. Samastuin siihen satasella kun itsekin eilen kävin AA:ssa eka kertaa. Aika extreme-laji ja vielä selvinpäin:) Vieläkin olen niin liikuttunut koko asiasta että en tiedä mitä sanoisin. Ei kai tarvitsekaan. Sen nyt sanon että oltiin me rohkeita eilen vai mitä ;)?
Totuus tekee vapaaksi
Avatar
Ukkometso
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 155
Liittynyt: 28.2.2011 21:22:13
Paikkakunta: Korpien kätkö, neljäs honka vasemmalta

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Vinetto » 5.3.2011 09:54:10

Ukkometso kirjoitti:Hei
Olipa ilo lukea AA-kokemuksestasi. Samastuin siihen satasella kun itsekin eilen kävin AA:ssa eka kertaa. Aika extreme-laji ja vielä selvinpäin:) Vieläkin olen niin liikuttunut koko asiasta että en tiedä mitä sanoisin. Ei kai tarvitsekaan. Sen nyt sanon että oltiin me rohkeita eilen vai mitä ;)?


Hieno homma !

-Samuli Paronen-
Avatar
Vinetto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1124
Liittynyt: 25.7.2007 21:14:07

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja runeh » 5.3.2011 10:26:50

Hienoa!! Siitä se lähtee pikkuhiljaa.

Tsemppiä!
runeh
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 7.1.2011 11:36:22

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja askel kerrallaan » 5.3.2011 11:44:08

Apila kirjoitti:Niin monta kertaa olen todella [b]yrittänyt[b] raitistua tai olla juomatta, ja yhtä monta kertaa olen siinä epäonnistunut. Voisinko nyt kuitenkin ajatella, että nuokaan kerrat eivät ole menneet hukkaan? Olenhan silloinkin tietoisesti yrittänyt muuttua. Se sisäinen, tiedostamaton muutos on vain jäänyt uupumaan.


Ei mikään aikaisempi pohdinta ole mennyt hukkaan. Minulla on päiväkirjamerkintöjä noin neljän vuoden ajalta, joissa pohdin juomistani. Lopetan NYT, sitten epäonnistumisen surkeilua, rukoilua, pohtimista. Kaikki ne tekivät tietä lopulliselle päätökselle. Yksi ystäväni sanoi, että Jumalan (joka minulle on feminiininen olento) ajoitus on aina oikea. Jospa sen aika olisi nyt.

Ukkometso kirjoitti:Hei Olipa ilo lukea AA-kokemuksestasi. Samastuin siihen satasella kun itsekin eilen kävin AA:ssa eka kertaa. Aika extreme-laji ja vielä selvinpäin:) Vieläkin olen niin liikuttunut koko asiasta että en tiedä mitä sanoisin. Ei kai tarvitsekaan. Sen nyt sanon että oltiin me rohkeita eilen vai mitä ;)?


Rohkeita olitte molemmat!

Yhteisöllisyys AA:ssa on sitä, että kaikki (lyhyemmän tai pidemmän aikaa raittiina olleet) saavat siitä tukea omalle raittiudelleen. Jaamme toivomme, kokemuksemme ja voimamme, yhdessä.
Jess kun tuli iloinen olo :D :D Täällä odotellaan tyttöä ensimmäiselle kotilomalle päiväksi. Siitäkin on hyvä olo.

Tsemppiä apila ja ukkometso sekä myös muille jotka pohtivat vertaistuen hakemista :)
"Usko minua. Tärkeintä ei ole onnellisuus vaan uskallus ja mahdollisuus olla tosi." -Martin Buber
askel kerrallaan
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 686
Liittynyt: 31.12.2010 10:31:19

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja tiny » 5.3.2011 11:44:13

´
Viimeksi muokannut tiny päivämäärä 10.3.2011 03:52:28, muokattu yhteensä 1 kerran
tiny
 

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Vinetto » 5.3.2011 13:17:27

Apila kirjoitti: Konstruktivistisen psykologian (tulikohan kirjoitusvirheitä :wink: ) mukaan ihminen voi tehdä tietoisella tasolla päätöksiä ja suunnitelmia, mutta syvätason muutokset, jotka vaikuttavat koko psyyken järjestelmään, tapahtuvat tiedostamatta. Tällaisia muutoksia ei voi tapahtua ennen kuin ihmiseen vaikuttaa niin valtava muutospaine, että hän on valmis luopumaan vanhoista ja tutuista toiminta- ja ajatusmalleistaan. Nämä tutut mallit voivat olla itsetuhoisia, mutta silti niistä on vaikea luopua, sillä kaikkein sisimmän muutos saattaa meidät haavoittuvaan tilaan, jossa joudumme kohtaamaan niitä asioita, jotka olemme pyrkineet sulkemaan mielestämme pois. Tätä tilaa voidaan kutsua heijasteluvaiheeksi, jossa ihmisen ns. hiljainen minä - se, jonka olemusta ja toimintaa ei voida sanoin kuvailla - joutuu muutoksen kohteeksi. Muutos kohdistuu usein juuri niihin asioihin, joiden kautta olemme tottuneet säilyttämään psyyken järjestelmämme vakauden, toisin sanoen mielenterveytemme. Muutospaineen tulee olla niin suuri, että olemme valmiita jopa riskeeraamaan tämän vakauden, muutoin palaamme takaisin vanhoihin, tuttuihin ajatus- ja toimintamalleihimme ( alkoholistilla: juomiseen).



Minulle tuli tämä tri Tieboutin näkemys mieleen.

http://www.juhakemppinen.fi/index.php?id=dcetcmxcoc8hk2

-Samuli Paronen-
Avatar
Vinetto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1124
Liittynyt: 25.7.2007 21:14:07

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Apila » 5.3.2011 17:40:08

Vanhat viikonlopun juomistavat istuvat tiukassa. Kun join pullollisen vissyvettä ajattelin välittömästi: nyt pullo on tyhjä, ei enää pitäisi ainakaan lähteä auton rattiin. Heh, olipa hyvä huomata, että vissyn voimalla voi autoilla melko vapaasti. :D Tänään sain myös viestin, jossa ilmoitettiin, että eräs huominen meno on aikaistunut. Taas ajattelin kuin automaattisesti että voi ei, toivunkohan krapulasta riittävän aikaisin - ja onneksi sain heti perään huomata, etten ollut krapulaa hankkimassakaan.

Voi kun nämä "automaattiajatukset" lakkaisivat pian. Toisaalta, voihan se olla hyväkin, että vähän väliä muistuu mieleen se, miten sairaalloisella tavalla alkoholi on kietoutunut elämääni. Välillä se vain pelottaa.
Apila
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 229
Liittynyt: 14.1.2010 11:23:27
Ollut juomatta

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Apila » 5.3.2011 19:58:49

Nyt sitten iski ahdistus. Katsoin netissä videota 90-luvulta ja yhtäkkiä tajusin, että piru vie, on jo vuosi 2011 eikä elämäni ole ollenkaan sellainen kuin kuvittelin sen olevan. :( Suren menetettyä aikaa ja kaikkia mokia, joita olen (juomisen takia) tehnyt. Hitto! Haluaisin palata ajassa taaksepäin. Monessakin vaiheessa olen ollut todella hyvässä jamassa elämäni aikana, mutta aina olen kaiken mokannut.

Aika yksinäiseltä tuntuu tämä ilta. Alkoholia ei sentään tee mieli. Ajatuskin baariin marssimisesta puolituttujen keskelle tuntuu suoraan sanottuna inhottavalta. Ajatus siitä, minkälainen olen humalassa on vielä inhottavampi. Täytynee siis tyytyä olemaan neljän seinän sisällä ja antaa ikävienkin ajatusten tulla.

AA:sta antoivat puhelinnumeroita, joihin voi soittaa, mutta eihän minun tee mieli juotavaa. On vaan muuten paha olla, kun itseinho aiemmista töppäilyistä pukkaa pintaan. :cry:
Apila
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 229
Liittynyt: 14.1.2010 11:23:27
Ollut juomatta

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja Lisey72 » 5.3.2011 20:08:03

Apila kirjoitti:Nyt sitten iski ahdistus. Katsoin netissä videota 90-luvulta ja yhtäkkiä tajusin, että piru vie, on jo vuosi 2011 eikä elämäni ole ollenkaan sellainen kuin kuvittelin sen olevan. :( Suren menetettyä aikaa ja kaikkia mokia, joita olen (juomisen takia) tehnyt. Hitto! Haluaisin palata ajassa taaksepäin. Monessakin vaiheessa olen ollut todella hyvässä jamassa elämäni aikana, mutta aina olen kaiken mokannut.

Mennyttä ei saa takaisin, mutta huomisen saa. Eli älä ajattele niitä "hukkaan heitettyjä" vuosia, vaan sitä kaikkea mitä on edessäsi. Älä kuitenkaan ahdistu siitä, että haikki uusi hieno pitäisi tehdä heti vaan ainakin se, että vaikka ilta on tylsä ja yksinäinen, niin ainakin muistat sen ja se on sinun iltasi.

Apila kirjoitti:Aika yksinäiseltä tuntuu tämä ilta. Alkoholia ei sentään tee mieli. Ajatuskin baariin marssimisesta puolituttujen keskelle tuntuu suoraan sanottuna inhottavalta. Ajatus siitä, minkälainen olen humalassa on vielä inhottavampi. Täytynee siis tyytyä olemaan neljän seinän sisällä ja antaa ikävienkin ajatusten tulla.

Itse pelkäsin juuri lauantai-iltojen yksinäisyyttä, mutta lauantainahan voi yksikseen tehdä kaikkea kivaa. Vaikka laitella itselleen jotain herkullista iltapalaa, katsoa telkkaria, kuunnella radiota tai vaikka kirjoitella tänne. Eihän nettikirjoittelu aitoa ihmiskontaktia tai edes puhelinta voita, mutta ompahan jotain. Ja (uskoisin vaikka en tiedä) että kyllä niihin annettuihin numeroihin saa tällaisessakin tilanteessa soittaa, jos ei ketään muuta ole. Joskus pelkkä toisen ihmisen äänen kuuleminen pienen hetken, auttaa oloa.
Ei alkoholia minulle kiitos, nautin elämäni mieluiten raakana.
Lisey72
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 100
Liittynyt: 20.2.2011 19:21:16

Re: En raitistu

ViestiKirjoittaja tiny » 5.3.2011 20:08:03

´
Viimeksi muokannut tiny päivämäärä 10.3.2011 03:53:14, muokattu yhteensä 1 kerran
tiny
 

EdellinenSeuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa