Olet täällä

Uuden edessä

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Kun mikään ei riitä » 6.8.2020 10:39:14

Jaa..., itse en itseäni kovin hengelliseksi ihmiseksi koe. Pippaloissa ei vaan jaksa kuunnella kännistä sönkötystä :D
Kun mikään ei riitä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 119
Liittynyt: 7.8.2013 07:18:26
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Jertta » 20.8.2020 20:55:43

Tässä on otsikkona "Uuden edessä". Olen "aikuinen nainen", jolla alkanut tämä oluen lipittäminen lähteä vähän lapasesta. Vaikuttavina tekijöinä vahvasti työttömyys => tekemisen puute, yksinäisyys, huono itsetunto jne jne. Jotenkin sitä vaan liian helposti on tullut mentyä tuohon lähikauppaan 100 m päähän ja sieltä sitten kaljasatsi mukaan, nykyisellään 2-3 x viikossa.

Olen yrittänyt monta kertaa lopettaa, tyyliin "kuun vaihteessa", "uuden työttömyyskorvauksen tullessa", "ens maanantaina" .... ei vaan tunnu jotenkin onnistuvan. Lukeudun sellaisiin ihmisiin, jotka eivät voi ottaa 1-2 kaljaa ja that's it vaan on otettava niin, että se aina sillä kerralla riittää eli käytännössä 10-12 kerralla. Minun ikäiselleni naisihmiselle liikaa tuo viikkotahti. Nyt taas tein sitten päätöksen, että nyt loppuu ja samaan syssyyn liityin tänne. Jospa täältä sais vertaistukea kun tulee se vaikea hetki tai sitten ei. Itsehän sitä viimeisen päätöksen asiasta aina tekee. Eli lähtötelineissä tässä jökötän ja pitkä suora edessä... maalia ei näy eikä tarvitsekkaan.
Jertta
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 1
Liittynyt: 20.8.2020 15:54:06
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja 0132 » 20.8.2020 23:10:34

Hei Jertta.
Ensinnäkin haluan onnitella laskurissa olevasta lukemasta..... 1....
Se on se tärkeä päivä, ehkä jopa tärkein.
Itse rakensin raittiutta monin tavoin. Rakensin ikään kuin muurin alkoholia vastaan. Muurissa minulla oli lähes kymmenen eri asiaa tukemassa raitistumista. Antabus oli yksi, päihdeklinikka toinen, liikunta ja luonnossa liikkuminen, jne.

Nyt yli kolmen vuoden raittiuden jälkeen olen ymmärtänyt toimineeni oikein. Olen onnistunut poistamaan elämästäni niitä asioita, jotka alkoholin käyttöön johdatteli. Jokaisella on omat etunsa ja vaikeutensa matkalla raitistumiseen. On ilmeisen tärkeää löytää ne pienetkin asiat jotka saavat juomaan. Kuten Sinulla työttömyys, tekemisen puute, jne.
Juurikin vastaavia asioita minä pyrin poistamaan elämästäni. Lisäksi kohtasin vihani ja katkeruuteni.


Syyt jotka saavat juomaan, tulee löytää ja poistaa elämästä. Mikäli nuo syyt katoavat tai menettävät merkityksen, menettää myös alkoholi kuningas asemansa.

Putkis
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2614
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Kun mikään ei riitä » 21.8.2020 13:11:36

Moi Jertta!
Kuulostaa tutulta. Itse en myöskään ollut mikään yhden tai kahden kaljan juoja, vaan vain ja ainoastaan humala oli päämääränä aina, kun alkoholia otin. Jos tarjolla oli vain kalja tai pari, niin olin mielummin ilman. Mikä sitten sai minut lopettamaan juomisen? Täydellinen kypsyminen itselleni ja muille valehteluun, Krapulan aiheuttamat syvät masennus- ja itseinhotilat ja halu olla turvallinen ihminen läheisilleni.
Olin saavuttanut oman pohjani. Tilan, jossa en pystynyt enää katsomaan itseäni peilistä. En halunnut enää vajota syvemmälle, pohjamutien läpi. Tajusin, että jos jatkan juomista, jotain peruuttamatonta
Tulee melko pian tapahtumaan. En halunnut kokea rattijuopumisesta kiinni jäämistä (pari kertaa oli jo lähellä), en halunnut tietää, miltä olisi tuntunut jos vaimo olisi pakannut lapset autoon ja jättänyt, en tahtonut ottaa selvää, mitä olisi tapahtunut kaikille työntekijöilleni, jos olisin kurlannut perustamani yrityksen nahan alleni. En myöskään halunnut ottaa selvää, miltä tuntuu, kun haima tulehtuu tai maksa poksahtaa. Päätin, että pohjani ei ole niin syvällä. Myönsin olevani valehteleva ja epäluotettava alkoholisti. Sen jälkeen on kaikki ollut helpompaa. Ongelmat eivät ole elämästäni mihinkään hävinneet, päin vastoin, nyt niitä vasta havaitsee olevan. Ennen millään ei loppujen lopuksi ollut mitään väliä, jos oli kaljaa, tai tiedossa lähitulevaisuudessa päiviä, jolloin pystyi dokaamaan usean päivän putkeen. Dokaaminen hallitsi elämääni niin kokonaisvaltaisesti, että edelleen elämässäni on paljon tyhjää, mitä en ole osannut juomisen lopetettua kokonaan täyttää, mikä on pelkästään hyvä asia. Nyt ei nimittäin ole kiire enää mihinkään.
Tsemppiä sulle koko sydämestäni. Olet elämäsi tärkeimmän päätöksen äärellä juuri nyt.
Kun mikään ei riitä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 119
Liittynyt: 7.8.2013 07:18:26
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Kun mikään ei riitä » 28.9.2020 20:55:53

No niin!! SEITSEMÄN VUOTTA TÄNÄÄN RAITTIINA! :)
Kun mikään ei riitä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 119
Liittynyt: 7.8.2013 07:18:26
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja lizzy (poistunut käyttäjä) » 28.9.2020 21:30:43

Jestas! Toisilta se vaan onnistuu kertapäätöksellä. ISOT ONNITTELUT :D Jatka samaa tarinaa<3
lizzy (poistunut käyttäjä)
 

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja JuuliaS » 29.9.2020 11:39:34

Onnittelut.
Hieno elämänmuutos.
Asioilla on tapana järjestyä
Avatar
JuuliaS
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1767
Liittynyt: 20.12.2015 17:47:07
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Nayris » 29.9.2020 14:06:42

Lämpimät onnittelut kmer!!
Paljon yhtäläisyyksiä matkassamme kun selasin muutaman ensimmäisen ja viimeisimmän sivun. Minä tosin olen vasta matkani alkupäässä. Luen ajatuksella ja ajan kanssa tarkemmin.
Olen siinä pisteessä että kahlaan läpi kirjallisuutta alkoholismista ja selvitän olenko vähentäjä vai lopettaja. Omat kokemukset ja lukemani puoltaa sitä että vähentäminen ei enää minultakaan onnistuisi koska riippuvuuden raja on ylitetty, muutama muuttuu silmänräpäyksessä taas isommaksi määräksi. Kiitos kun olet kirjoittanut tänne, minäkin saan siitä voimaa.
Nayris
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 96
Liittynyt: 24.5.2020 23:55:25
Ollut raittiina

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja 0132 » 29.9.2020 15:50:48

Seitsemän kertaa onnea.

Putkis
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2614
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Mummeli » 29.9.2020 18:31:01

Onnittelut myös minunkin puolesta. Pitää joskus lukea tarkemmin sun tarinoita, kun on aikaa. Hieman sieltä täältä nyt luin.
Mummeli
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 177
Liittynyt: 11.11.2019 09:51:11

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Kun mikään ei riitä » 29.9.2020 19:21:49

Kiitos kaikille onnitteluista ja kommenteista. Lämmitti mieltä :)
Kun mikään ei riitä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 119
Liittynyt: 7.8.2013 07:18:26
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Kun mikään ei riitä » 27.6.2021 09:19:17

Pitkästä aikaa täällä! Jostain syystä aina kesäisin muistuu tämän Plinkin olemassa olo ja tulee käytyä tsekkaamassa, että milloinkas sitä on viimeksi tänne tullut päiviteltyä kuulumisia. Kahdeksas perättäinen raitis juhannus on nyt takana ja kahdeksas päihteetön vuosi tulee syyskuussa täyteen. Perusjutut ovat siis oikein mallillaan ja elämä muutenkin on ihan hyvin. Monesti on tätä omaa raitistumisprosessiani tullut mietittyä
Ja edelleen vähän ihmetyttää, että miten kaikki sitten loppujen lopuksi kävikin tosi helposti. Mitö sillloin lopettamiskerralla oikein tein toisin kuin niinä kymmenenä aiempana raitistumisyrityskertana, jolloin viinanhimo sai aina minusta enemmin tai myöhemmin niskalenkin. Miksi silloin viimeisen ja toivottavasti lopullisen lopettamispäätökseni jälkeen ei ole kertaakaan edes tullut mielihaluja juoda? Pystyn juomaan alkoholittomia oluita, ilman että se oluen maku herättäisi minussa mitään vanhoja nousuhumalafiiliksiä. Jotenkin alkoholi vain muuttui minulle asiaksi, joka ei ole edes valittava vaihtoehto. Onko muilla lopettaneilla ollut samoja kokemuksia?
Kun mikään ei riitä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 119
Liittynyt: 7.8.2013 07:18:26
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja 0132 » 24.7.2022 20:06:50

Moi.

" Jotenkin alkoholi vain muuttui minulle asiaksi, joka ei ole edes valittava vaihtoehto."

Hyvä jos asia on noin.
En itse enää kaipaa alkoholia. Toki joskus ajattelen niitä hyviä hetkiä jolloin... ne ajatukset kuitenkin kaatuvat nykyisen elämän vapauteen.
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2614
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja Kun mikään ei riitä » 24.7.2022 22:10:10

Taas on vuosi vierähtänyt ja yhdeksän vuoden tipattomuuden merkkipaalu lähenee. Kaikki on hyvin just nyt! Oikein hyvää kesänjatkoa kaikille teille plinkkiläisille!! 8)
Kun mikään ei riitä
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 119
Liittynyt: 7.8.2013 07:18:26
Ollut juomatta

Re: Uuden edessä

ViestiKirjoittaja peruutuspeili » 25.7.2022 13:10:20

Kun mikään ei riitä kirjoitti: Monesti on tätä omaa raitistumisprosessiani tullut mietittyä
Ja edelleen vähän ihmetyttää, että miten kaikki sitten loppujen lopuksi kävikin tosi helposti. Mitö sillloin lopettamiskerralla oikein tein toisin kuin niinä kymmenenä aiempana raitistumisyrityskertana, jolloin viinanhimo sai aina minusta enemmin tai myöhemmin niskalenkin. Miksi silloin viimeisen ja toivottavasti lopullisen lopettamispäätökseni jälkeen ei ole kertaakaan edes tullut mielihaluja juoda? Pystyn juomaan alkoholittomia oluita, ilman että se oluen maku herättäisi minussa mitään vanhoja nousuhumalafiiliksiä. Jotenkin alkoholi vain muuttui minulle asiaksi, joka ei ole edes valittava vaihtoehto. Onko muilla lopettaneilla ollut samoja kokemuksia?


On sitä omaa kohtaloa tullut pähkityksi toinenkin kerta. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että se viimeinen lopettamisjuttu ei ollut yksittäinen tapahtuma, vaan kaikki aikaisemmat tapahtumat olivat samaa raitistumisen prosessia: ongelman tiedostaminen, päätös tehdä asialle jotakin, (epäonnistuneet) lukuisat vähentämisyritykset, (epäonnistuneet) lopettamisyritykset ja viimein se onnistunut. Se muodosti pyramidin huipun, mutta ilman aiempaa prosessia se ei olisi onnistunut; siinä kasvoi jotakin joka lopulta kypsyi. Siten se muodostui vaikka se tapahtui niin syvällä psyykessä että sitä ei voi sanoilla selittää. Kun voisikin!

Ajan kuluessa alko haihtui mielestä keskeisestä tekijästä kemialliseksi yhdisteeksi joka ei merkitse muuta kuin muistoja. Samalla haihtui se kohtalonomainen tunne, pelko, että elämässä on jotakin hirveän pahasti pielessä. Kävi mm. selväksi, että "kaikki" eivät otakaan ja että missään tilanteessa ei ole "pakko" ottaa.

Joskus mietityttää olenko sittenkin jotenkin sidoksissa alkoon, kun esimerkiksi käyn tällä palstalla silloin tällöin. Luulen kuitenkin, että se liittyy muistoihini, parhaaseen miehuuteeni, johon alko kuului keskeisenä osana; muistelenhan minä koulu- ja inttiaikojanikin ja muitakin vahvoja kokemuksia vaikka en niitä haluakaan uudelleen kokea.
peruutuspeili
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 20
Liittynyt: 28.8.2020 10:20:48

EdellinenSeuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa