[JuuliaS]

Auttakaa minua nyt siis tässä pohdinnassa; ollakko vaiko eikö olla? Aloittaako antabus? Olisin iloinen kokemuksistanne

Jos se tuntuu vastenmieliseltä niin älä aloita. Loppukädessä antabus ei ole este juomiselle, monen tekstistä sen on huomannut kuinka "unohtavat" ottaa juomista petatessaan. Jossain vaiheessa sinun on kuitenkin opittava olemaan ilman antabusta, saman tien voit opetella sen heti. Tahdonlujuutta se kaipaa, mutta sitä sinulla taitaa olla, tekstistäsi päätellen.
Tsemppiä matkaan. Ensimmäinen askel otettu.

[Magnesium]

saan antabuksella ehkä 1-2 selvää päivää, mutta koska tiedän vastalääkkeen (valitettavasti), on helppo pian jatkaa taas juomista..

[rairai]

Apuja tokin kaipaan mäkin ja otan todellakin nyt kiitoksena kaiken vastaan mitä vain saan.

Sain A-klinikan kautta oman hoitajan, jolle käydä juttelemassa ja mahdollisuuden tuohon avomylly kurssiin. Työterveyden kautta olen käynyt verikokeet ja käyn edelleen kontrollit ja menen huomenna psykologille jutteleen. Siellä mulla on aivan ihana lääkäri ja hoitsu ja se lääkäri onkin toistaiseksi ainoa, joka on saanut mut itkemään asian tiimoilta.

Itsellä ei oikein ole käsitystä antabuksesta enkä ole edes lueskellut aiheesta, niin sillä en siihen osaa ottaa kantaa.

[Magnesium]

tällä hetkellä venaamassa päivystykseen/katkasuun terveysasemalla. voi luoja mikä olo.

[lopussa (poistunut käyttäjä)]

Moro.
Tiedän kanssa, mutta kun näin pari kuukautta sitten päihdelääkärin ja tästäkin kerroin, tyyliin "eihän se antabus edes auta ja kerroin vastalääkkeestä", sillä nousi tukka kuvainnollisesti pystyyn. Väitti urbaanilegendaksi.
Kehotti välttelemään kaikenlaista kikkailua Antabuksen kanssa ja ainakin väitti, että tietää ihmisten tuhonneen maksansa näiden vastalääkkeiden/viinan ja Antabuksen yhdistelmällä. Voi tietytsti olla, että pelotteli.. Mutta pani minut miettimään.
Jos juoda aikoo, on turvallinen varoaika pari viikkoa lääkkeen lopettamisesta.

Sun pitäisi tehdä päätös haluatko lopettaa juomisen, olla kohtuukäyttäjä vai mitä.
En ole sun juttuja ihan tarkkaan lukenut, mutta apua saa, ainakin täällä missä asun. Päihdeterapeutin tukea vaikka useamman kerran viikossa. Yksin tästä ongelmasta ei oikein tahdo selvitä. Mulle sen myöntäminen oli iso "AHAA".
Eikä sitä tarvitse hävetä. Vastustaja on kova.
Jopa AA:ssa käyminenkin on parempi vaihtoehto. Itse en ole naulannut sitäkään ovea kiinni, jos mieli oikein kuperkeikkaa heittäisi. AA:ssakin voi käydä ja suodattaa mielessään sen itselleen sopimattoman tuuban pois. Ja sieltä saa kavereita, ihan tervepäisiä, joille voi soittaa vaikka yöllä, jois juomahimo on kova. Juttelu alan ihmisten (saman kokeneen) kanssa auttaa usein paremmin kuin huono lääkäri..
Toivon sulle voimia. Ei sen kännin jälkeen tule kuin vielä huonompi olo. Tiedät itsekin. Ja sitä masennusta pakenee uudella kännäämisellä.. ja taas mennään, kenties vuosia.
Aloita vaikka siitä, ettet juo tänään. Enempi ei tarvitse. Päähän syttyy valoja pimenneisiin kammareihin, kun selvyyttä kestää jonkin aikaa. Alkaa ajatella elämää ihan uudella tavalla.
Tsemppiä, ystävä.

[Kerttuli]

tällä hetkellä venaamassa päivystykseen/katkasuun terveysasemalla. voi luoja mikä olo.

Tsemppiä! Hienoa, että haet apua! Ei se niin kamalaa ole kun miltä ehkä nyt tuntuu. Itse kun ensikerran a-klinikalle menin niin naapurikaupungissa kävin kun en omalla paikkakunnalla kehdannut. Vieläkin kipitän portaat ylös aika vikkelään ja jätän auton "einiinnäkösälle" paikalle. Antabuksetkin hain isomman kaupungin apteekista kun ei ollut pokkaa mennä paikalliseen. Niin on suuri häpeä tästä taudista..... Tsemppiä! Siitä se lähtee

[lomapuisto]

lopussa kirjoitti

Yksin tästä ongelmasta ei oikein tahdo selvitä. Mulle sen myöntäminen oli iso "AHAA".
Eikä sitä tarvitse hävetä. Vastustaja on kova.
Jopa AA:ssa käyminenkin on parempi vaihtoehto. Itse en ole naulannut sitäkään ovea kiinni, jos mieli oikein kuperkeikkaa heittäisi. AA:ssakin voi käydä ja suodattaa mielessään sen itselleen sopimattoman tuuban pois. Ja sieltä saa kavereita, ihan tervepäisiä, joille voi soittaa vaikka yöllä, jois juomahimo on kova. Juttelu alan ihmisten (saman kokeneen) kanssa auttaa usein paremmin kuin huono lääkäri..

AA:n ovi on auki jokaiselle, joka haluaa lopettaa juomisensa, ja se aukeaa myös sille, joka haluaa lähteä sieltä pois.
Alkoholismi on etenevä sairaus, ja harvoin vain joitain vuosia juonut ongelmiin joutunut hakee sieltä apua. Mutta heitäkin on, siis reilut parikymppisiä. Säästyvät paljolta. On niitäkin raitistuneita, joiden juominen on ryöstäytynyt vasta eläkkeelle ja joutilaisuuteen päästyä. Ja on niitä, jotka ovat tulleet mukaan vasta oltuaan vuosia raittiina.

On hyvä harkita, haluaako raittiutta tänään vai vasta muutaman vuoden juomakurjuuden jälkeen. Jos tänään, se onnistuu jättämällä ottamatta eka ryyppy. Jos myöhemmin, voi asettaa ehtoja ja kriteereitä, mitä on valmis kestämään, menettämään: psyykkinen vai fyysinen terveys, vai riittääkö rattijuoppoustuomio, kuolemantuottamus, vankila, mielisairaala, lasten ja lastenlasten menetys, työstä potkut, sukupuolitauti, raiskaus, vai pelkkä häpeä juhlissa mokaamisesta, ihan tavallinen peruskrapula tai yksin juominen neljän seinän sisällä.
Ehkä jopa haluat alitajuisesti juuri noita em. asioita? Pohjan löytymiseen on näitten lisäksi monia muitakin mahdollisuuksia.

Raittiuden päästä sain kiinni avattuani ensimmäistä kertaa palaveripaikan oven. Ja niin kuin lopussa kirjoitti, olen minäkin saanut tukea monenlaisilta kavereilta, ystäviltä ja satunnaisesti kohtaamiltani alkoholiin nähden voimattomilta ihmisiltä. Heitä on hyvin laaja kirjo yhteiskunnastamme.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

[sinisilmä63 (poistunut käyttäjä)]

Aamulla tänne kirjoitin jotain ja eipä se näykään täällä.
No kirjoitan uudestaan tuosta häpeästä. Koska itsekin häpesin itseäni ja sehän se oli este mennä hakemaan apua. Ja menin AA-ryhmäänkin ensin kiertoteitä ja kuin varkain. Ihan oikein tein. Läheisten takia ei tarvi ihan kaikille näyttää mihin on menossa ettei lapset kiusaa lapsia sen takia. Vaikka kyllä meidän lapset sai kiusaamista tarpeekseen kun vanhemmat törttöili humalassa, huoahh. Siis olihan se hullua hommaa että avun hakeminen hävettä muttei hävettänyt istua julkisella paikalla kaatokännissä terassilla. Ihmetyttää näin jälkäteen se minun järjen juoksu. Mutta niinhän se on että viina on viekas vastustaja ja houkuttelee vaikka noin jatkamaan kierrettä.
Voimia raittiuteen kaikille!

[sinisilmä63 (poistunut käyttäjä)]

Nykyään olen sanonut lääkärille että olen entinen alkoholisti ja tupakoinut, niin eipähän tarvi selitellä ja tietävät. Se lukee minun papereissakin.
Alkoholismihan tietenkin on piilevänä koko loppuelämäni, se kun on aivoihin piirtänyt muistijäljen ja ei sitä tarvi kauaa aikaa ärsytellä, kun se siitä uudestaan paukahtaa päälle. Siihenhän kaikki perustuu että vain päivä kerrallaan, tai hetki kerrallaan olen ottamatta alkoholia niin se muistijälki pysyy pois. ja alussa se oli tärkeää ymmärtää, että mitä pidemmälle pääsin viimeisestä ryypystä sen heikompi se muistijälki on.
Elämässä vain sattuu kaikenlaista joka voi viedä elämän raiteiltaan raittiina ja silloin tarvitsen tukea muilta raittiilta alkoholisteilta.

[Magnesium]

kiitos paljon kaikille tuesta !!

lääkket nautittu, yritin nukkua mutta uni ei tullut. kohta töihin lähtö.

huomen aamulla hakemaan taas lääkkeet + a-klinikka taapaamiseen.

Kolmeksi päiväksi vieroitusläkkeitä lupasivat.

olen aina vältellyt terveyskeskusta, mutta täytyy nyt sanoa että palvelu oli tosi hyvää ja ymmärtäväistä. huh..

[sinisilmä63 (poistunut käyttäjä)]

Hyvä juttu että pääset alkuun.
Tuli mieleen sellainen asia että on aika tärkeää antaa itselle anteeksi ja hyväksyä asiat sellaisena kuin ne ovat, että pääsee alkuun eikä toivottomuuden tunne vetaise takaisin. Älä anna viinapirun kuiskutella olkapäällä mitään negatiivista nyt

[AamuMimosa (poistunut käyttäjä)]

HuHuu keski-ikäiset naiset

Mitä teille kaikille kuuluu tähän kesään, kesäkuu18 jne? Tämä on ollut paras ketju itselleni, olisi ihan super mahtavaa, jos se jatkuisi
Kijoitelkaa ihanat Naiset ja hyvää, raitista kesää kaikille plinkkiläisille

[sinisilmä63 (poistunut käyttäjä)]

Todellakin, ei anneta tämän ketjun unohtua vaan kirjoitellaan kukin kuulumisia. Minäkin saan kertoa mitä kuuluu vaikka olenkin ollut jo pitkään raittiina. Kun tuo mieli on ovela, välillä humpsahdan aallon pohjaan ja vihaan, syytän itseäni kuin marttyyri ikään. Onneksi jonkinlainen "ohjelma" minussa toimii, että tajuan hakea apua joko kirjoittamalla tai keskustelemalla. Paljon olen lukenut kirjoja, sekä Aa:n että psykologian ja hengellistäkin, eikä hukkaan ole mennyt, sieltä se muisti ottaa tarvittavan neuvon ja ohjeen käyttöön.
Niinkuin nytkin palasin alkujuurille, antamaan itselleni anteeksi. Se onkin kova asia. Mutta pakko jos meinaan elää edes siedettävää elämää. Opetella täytyy antamaan anteeksi muille ja itsellenikin.
Tsemppiä kaikille ja nauttikaa raittiista viikonlopusta sekä auringosta!

[Magnesium]

mulla on mennyt vaihtelevasti. suunnilleen 1 viikko hyvin, ja 2 viikkoa taas huonosti, dokaten enemmän tai vähemmän..

eli ei vielä raitistuttu. mutta asiaa olen työstänyt ja käynyt sentään a-klinikalla tuntoja purkamassa.

tämä viikonloppu mennyt ilman alkoa. huominen on koetinkivi kuten maanantait mulle aina. töitten jälkeen tulee vastustamaton himo palkita ittensä..

[sinisilmä63 (poistunut käyttäjä)]

Huomenta. Muistelen että minä palkitsin itseäni siten, että en juonut viinaa! ja olin tosi otettu ja innoissani aina kun sain päivän selätettyä ja pääsin nukkumaan selvänä.
ja joka aamu, joka ihana aamu kiitin luojaani että sain herätä aamuun selvänä. Ihana asia. kaikki tuoksui ja maistui aivan ihanalta.
Nyt kun tässä kirjoitan niin on kulunut pitkä aika raittiina, mutta silti yhä hengitän ihanaa raitista aamun tuoksua. selvänä.
vaikka minullakin oli henkisiä ja fyysisiäkin ongelmia alussa niin silti, raitis aamu oli paras palkinto. Ja varsinkin sunnuntai aamut, viikonloput kun minulle olivat ne pahimmat juopotteluajat.
Ihan maanantai aamu, raittiina!