Olet täällä

AA vai ei?

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja helistin » 26.7.2022 12:18:09

AA vai ei? - Tarviikos olla näin mustavalkoinen asettelu?

Myös tällä palstalla olen ollut riitelemässä useidenkin kanssa tästä AA:sta. Itse olen kyllä AA:n avulla raitistunut ainaskin kolme kertaa pidempään raittiuteen.

Tällä raittiudella kävin AA:ssa muutamaan kertaan ja onnekseni löysin tämän Päihdelinkin. Täällä onneksi olen ikäänkuin vapautunut fraasittuneista AA:laisista ilmaisuista sekä pitkäpiimäisistä palavereista.

AA on ihan hyvä mesta, mikäli jaksaa kestää nää korkeampivoimajutut.

Kun alkoholisti tarvitsee todella apua akuutisti henkisellä tasolla, kannattaa ehdottomasti lähestyä AA:ta, sillä siellä ei noudateta virka-aikoja. Apua löytää kyllä vaikka heti eikä viikkojen kulttua, kuten se "viranpuolesta"-systeemeissä tapahtuu.

AA on yksi vertaistukimuoto alkoholisteille. Tarjolla on myös paljon muitakin mestoja sekä kirjallisuuttakin alkoholismista löytyy varmaan hyllytolkulla; asiantuntijatietoa sekä selviytymistarinoita.

Kannattaa kaikista konsteista ottaa "hillot" talteen.

Kaikille tuo raitistuminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, että laitetaan vain korkki kiinni ja sitten pysytään loppuelämä juomatta. Ikäväkseen sitä moni joutuu lopulta miettimään hieman tarkemmin elämäänsä pysyäkseen ilman alkoholia.
Avatar
helistin
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1115
Liittynyt: 23.3.2019 17:31:38
Ollut raittiina

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja Pjotr-77 » 27.7.2022 11:13:06

ETELÄPOHOJALAANE 50-luvulla syntynyt mies sanoisi " EI OLE NISKA VIELÄ TAIPUNUT tarpeeksi jos AA ei maistu!" tai toinen vaihtoehto on että oot sittenkin TAVIS!
KÄNNISSÄ olet PÄÄLLIKKÖ - NETISSÄ olet ÄÄLIÖ!
Avatar
Pjotr-77
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 279
Liittynyt: 9.7.2020 20:54:50
Ollut juomatta

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja helistin » 30.7.2022 15:03:34

EI VIINA JUOMALLA LOPU JA NIIN KAUAN ON JUOTAVA KUN ON JUOMATONTA VIINAA!
Avatar
helistin
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1115
Liittynyt: 23.3.2019 17:31:38
Ollut raittiina

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja lp1 (poistunut käyttäjä) » 31.7.2022 09:35:23

Mieluummin niin, että jos on vielä syy käyttää päihteitä on niitä käytettävä.
Joidenkin, itseni mukaan lukien, on keksittävä vastaus siihen kuuluisaan kysymykseen miksi Jeppe....
Varsin monimutkainen yhtälö vaan riittää kun pääsee alkuun.
Mikä on sitten tuossa usein välttämätöntä?
Jonku tai joidenkin tuki eli asioiden paljastaminen itselle.
Asiat eivät itse pähkäilemällä monelle avaudu.
Sitten muistettava mitä kenenkin on: vaikkapa mitä tapahtui kun käytti, mikä on tämän päivän tavoite,
mikä on ero selvänä ja sekaisin ollessa, missä tilanteissa on aiemmin aloittanut taas...
Tämän päivän valinnoilla on merkitystä.
Ja jos ei niin vielä välitä olla ilman, niin lisää kokemuksisa hakemaan.
Jossain vaiheessa on niin kutsutulla pohjalla. Silloin on valmis ja silloin on haettava apua.
Siis on haettava, selitykset voi unohtaa miksei hae...ne ovat täyttä paskaa.
lp1 (poistunut käyttäjä)
 

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja Vieraammaksi54 » 4.8.2022 08:51:29

Huomenta. En lukenut kaikkea mitä tässä ketjussa on kirjoitettu. Kirjoitan vain nyt sen mitä mieleen tulee otsikosta.
Tuota samaa asiaa mietin ennekuin menin ryhmään. Pelkäsin ja vapisin kun viimein menin. Jännitin niin etten uskaltanut liikahtaa saati puhua mitään. Mutta silti menin pelosta huolimatta. Ja peloitteluista huolimatta. Minua oli peloteltu sillä, että siellä ryhmässä on monenlaista ihmistä, on tosi kovia karskia miehiä. Ja minä pieni juoppo nainen sinne menin. Ja se on ollut elämäni paras päätös. Sitä en tiedä olisiko jokin muu laitos tai lääke minut raitistuttanut, eikä minun tarvi sitä edes tietää kun olen ollut siitä lähtien raittiina.
Ja mikä elämisen riemu oli alussa. Ja hyvin vaikea masennus, häpeä, syyllisyys, ahdistus. Kumpikin tunne vaihteli koko ajan. valtava onnen tunne ja kiitollisuus ja taas hurahdin alaspäin pohjamutiin, selvänä. Onneksi sain koko ajan tukea muilta, sain soittaa milloin vain, voin pyytää kävelyseuraa, juttuseuraa, apua ongelmiin. Kellonaikaan se ei ollut sidottu, milloin vain. En tosin öisin ketään häirinnyt.
Mutta helppoa ei ollut alku. Kun olen ujo, estoinen ja vaikka mitä pelkuruutta minussa on joka estää. Mutta menin silti. Harrastuksiin, kahvilaan kahville yksin joka oli ennen mahdottomuus, tanssimaan tanssilavalle, sekin oli aikamoinen koettelemus. Jokapaikkaan piti mennä että sain todeta että uskallanhan minä.
Mutta vaikka uskalsin mennä, niin silti minusta näki sen että olen ujo ja arka, se ei poistunut mihinkään, vaikka niin luulin. Oli alettava hyväksymään että olen erilainen. Eikä minun tarvi olla samanlainen. En ole huono. En epäonnistunut ihminen. En hullu. En idiootti. Olen vain ihminen, ihminen joka ei osaa samoja asioita kuin useimmat. En tiedä näistä tunteistakaan mistä ne tulee ja miksi. En ole jaksanut sinnitellä huonossa työpaikassa vaan olen lähtenyt pois, minulla ei ollut sellaista sisua että olisin jaksanut. Tätä avioliittoa yritin pitää kasassa mutta sekin meni. Yritän ajatella että kaikesta huolimatta olen ihan kelpo ihminen, tässä kohtaa tulee se pirulainen olkapäälle ilkkumaan että et ole, olet epäonnistunut. Joo.. olen epäonnistunut jossain mutta jossain onnistunut. Silti tuli mitä tuli pidän tiukasti kiinni siitä ajatuksesta että siltikin olen oikealla tiellä, rukoilen ja annan kaiken nyt mennä omalla painollaan. Jonaina päivänä ymmärrän että kaikki meni sittenkin hyvin.
Päivä kerrallaan, hetki kerrallaan ja ensimmäiset asiat ensiksi, sekä vain Jumalan armosta. Muille ihmisille en voi mitään, elä ja anna elää.
Vieraammaksi54
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 203
Liittynyt: 3.11.2018 08:24:24

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja Baabuska » 10.10.2022 11:29:58

AA vai ei?
Itselläni on kokemusta A-killoista, missä voi keskustella asioista, ystävystyä ja harrastaa yhdessä. AA ei ole minun juttuni ainakaan. Meitä alkoholiongelmaisia on monenlaisia eikä kaikille sovi isossa ryhmässä oleminen ja rankkojen tarinoiden kuunteleminen. Ainakin asuinpaikkakunnallani AA-ryhmät ovat isoja. Henkilökohtaisesti en pidä siitä, että pitää sanoa itseään painokkaasti alkoholistiksi jokaisella puheenvuorolla ja kiittää raittiista päivästä. Se kuulostaa vanhanaikaiselta. Ei muidenkaan sairaiden tarvitse loputtomiin syyllistää itseään, vaikka olisi tavallaan itse aiheuttanut sairautensa. Korkeampaa voimaa vastaan minulla ei ole mitään, mutta vastuu tekemisistään on kuitenkin ihmisellä itsellään. Olen lueskellut A-klinikan ohjeita ja artikkeleita ja havainnut, että saan niistä jotain, mistä tunnistan itseni. AA on toiminut monelle, mutta mielestäni sitä suositellaan vähän liian kevyesti. Alkoholiriippuvuutta on monen asteista. Kun ensimmäisen kerran menin AA-han lauantaisen kännäämisen morkkiksissani, petyin ja ajauduin pian jatkamaan harrastustani. En tunnistanut rankoista tarinoista itseäni. Minua nolotti ja ajattelin, ettei minulla ole mitään hätää. En ole tehnyt kenellekän mitään pahaa, olen hoitanut kaikki velvollisuuteni ja saanut elämäni aina sujumaan. Mielestäni pitäisi puhua vain alkoholiriippuvuudesta, joka on yksilöllistä. Olisi hyvä jos perustettaisiin uudenlaisia, erilaisia ryhmiä vanhojen rinnalle. Nuoretkin tarvitsisivat vertaistukiryhmänsä, jossa tapaisi muita raitistuneita nuoria ja ehkä vanhempiakin. Toipumiseen voi olla joku muukin, parempikin keino kuin 12 askelta. Jotain toimintaa, joka on ihan muuta kuin kahvinjuontia, samoja avautumisia ja alkoholisti-sanan hokemista. A-killassakin alkoi lopulta tökkiä ne teemapäivien ja seminaarien aivopesua ja hurmosta muistuttavat luennot. Ajauduin taas tissuttelemaan kun koin, etten saanut siitä enää mitään. Nyt on uusi alku menossa ja yritän raitistua omilla ehdoillani. Olen vuorotyössä enkä jaksaisi alkaa "harrastaa juomattomuutta" vapaa-aikanani, vaan ihan jotain muuta tai sitten tavallista elämää. Olen iloinen kaikkien niiden puolesta, jotka ovat raitistuneet näiden ryhmien avulla. Minulle se ei sovi varmaan senkään takia, koska en jaksa ihmisiä määräänsä enempää. En jaksa olla sosiaalinen niin paljon kuin tuo "ryhmässä toipuminen" vaatisi. Olen hiukan erakko ja enkä halua mennä lauman mukana.
Irti riippuvuudesta
Baabuska
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 18
Liittynyt: 6.11.2021 16:16:40

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja Baabuska » 10.10.2022 11:32:26

AA vai ei?
Itselläni on kokemusta A-killoista, missä voi keskustella asioista, ystävystyä ja harrastaa yhdessä. AA ei ole minun juttuni ainakaan. Meitä alkoholiongelmaisia on monenlaisia eikä kaikille sovi isossa ryhmässä oleminen ja rankkojen tarinoiden kuunteleminen. Ainakin asuinpaikkakunnallani AA-ryhmät ovat isoja. Henkilökohtaisesti en pidä siitä, että pitää sanoa itseään painokkaasti alkoholistiksi jokaisella puheenvuorolla ja kiittää raittiista päivästä. Se kuulostaa vanhanaikaiselta. Ei muidenkaan sairaiden tarvitse loputtomiin syyllistää itseään, vaikka olisi tavallaan itse aiheuttanut sairautensa. Korkeampaa voimaa vastaan minulla ei ole mitään, mutta vastuu tekemisistään on kuitenkin ihmisellä itsellään. Olen lueskellut A-klinikan ohjeita ja artikkeleita ja havainnut, että saan niistä jotain, mistä tunnistan itseni. AA on toiminut monelle, mutta mielestäni sitä suositellaan vähän liian kevyesti. Alkoholiriippuvuutta on monen asteista. Kun ensimmäisen kerran menin AA-han lauantaisen kännäämisen morkkiksissani, petyin ja ajauduin pian jatkamaan harrastustani. En tunnistanut rankoista tarinoista itseäni. Minua nolotti ja ajattelin, ettei minulla ole mitään hätää. En ole tehnyt kenellekän mitään pahaa, olen hoitanut kaikki velvollisuuteni ja saanut elämäni aina sujumaan. Mielestäni pitäisi puhua vain alkoholiriippuvuudesta, joka on yksilöllistä. Olisi hyvä jos perustettaisiin uudenlaisia, erilaisia ryhmiä vanhojen rinnalle. Nuoretkin tarvitsisivat vertaistukiryhmänsä, jossa tapaisi muita raitistuneita nuoria ja ehkä vanhempiakin. Toipumiseen voi olla joku muukin, parempikin keino kuin 12 askelta. Jotain toimintaa, joka on ihan muuta kuin kahvinjuontia, samoja avautumisia ja alkoholisti-sanan hokemista. A-killassakin alkoi lopulta tökkiä ne teemapäivien ja seminaarien aivopesua ja hurmosta muistuttavat luennot. Ajauduin taas tissuttelemaan kun koin, etten saanut siitä enää mitään. Nyt on uusi alku menossa ja yritän raitistua omilla ehdoillani. Olen vuorotyössä enkä jaksaisi alkaa "harrastaa juomattomuutta" vapaa-aikanani, vaan ihan jotain muuta tai sitten tavallista elämää. Olen iloinen kaikkien niiden puolesta, jotka ovat raitistuneet näiden ryhmien avulla. Minulle se ei sovi varmaan senkään takia, koska en jaksa ihmisiä määräänsä enempää. En jaksa olla sosiaalinen niin paljon kuin tuo "ryhmässä toipuminen" vaatisi. Olen hiukan erakko ja enkä halua mennä lauman mukana.
Irti riippuvuudesta
Baabuska
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 18
Liittynyt: 6.11.2021 16:16:40

Re: AA vai ei?

ViestiKirjoittaja Vieraammaksi54 » 11.10.2022 13:03:48

Hyvä idea Baabuska, siis ala ihmeessä perustamaan jotain ryhmää tms. jota kuvailit tuossa kirjoituksessasi.
Tosin onhan noita kaikenlaisia toimintaryhmiä, liikuntaryhmiä, on monenlaisten järjestöjen ryhmiä mihin voi liittyä, on vapaaehtoistoimintaa jne....
Vieraammaksi54
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 203
Liittynyt: 3.11.2018 08:24:24

Edellinen

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa