Olet täällä

En halua jatkaa tällaista elämää!

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja sinisilmä63 (poistunut käyttäjä) » 23.7.2018 18:44:01

hauras kirjoitti:Kiitos kaikille tsempeistä!
Väsyttää niin etten jaksa kirjoittaa, mutta selvisin. Pieni keskustelu piti käydä itseni kanssa, mutta halu olla juomatta voitti. Olen tyytyväinen.
Hyviä unia!

Hieno juttu! Minulle tulee tosi hieno fiilis kun kuulen tai luen että joku selättää viinapirun houkutukset. Sillä muistan kuinka minun taival juomattomuuteen alkoi ja ne ekat viikonloput ilman känniä olivat ihmeelliset, ei voi sanoin kuvata kuinka olin kiitollinen kun sain herätä aamuisin ilman krapulaa ja ahdistusta. Kiitän siitä vielä tänäänkin. yritän nyt tosiaan minäkin uudestaan palata siihen alkuaikojen kiitolliseen mieleen, kun ainoa hyvä asia päivässä oli se että laittoi illalla selvinpäin nukkumaan. Sitä samaa toivon muillekin jotka sitä haluavat!
sinisilmä63 (poistunut käyttäjä)
 

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja hauras » 23.7.2018 23:00:30

Huh. Tänäänkään en juonut. Oli kyllä taas muutaman kerran sellaisia olotiloja, jotka ovat otollisia juomiselle, mutta sitten selitin itselleni miten sitten vaan saan hävetä ja pakoilla muita ihmisiä ja onnistuin olemaan ostamatta mitään. Kyllä minä selkeesti pystyn olemaan juomatta kun sitä oikeasti haluan. Aina en halua, niin se vaan on.

Ai kauhee. Taas väsyttää niin hirveesti että pakko nukkua. Huomenna uusi päivä! Aloitan sen puistojumpalla. Jee!
hauras
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 403
Liittynyt: 21.1.2015 02:59:37

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja hauras » 30.8.2018 17:37:35

.
Viimeksi muokannut hauras päivämäärä 31.8.2018 16:06:36, muokattu yhteensä 1 kerran
hauras
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 403
Liittynyt: 21.1.2015 02:59:37

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 30.8.2018 20:42:50

hauras kirjoitti
Varasin itselle ajan päihdetyöntekijälle tänään, mutta sain sen vasta lokakuulle! Joku muukin kamppailee tämän ongelman kanssa vissiin.

Aika masentunut mieli sen suhteen, että onnistuuko tämä koskaan. Tuhoan itseäni myös mättämällä itseeni kamalasti roskaruokaa. Hidas itsemurha menossa minulla.

Ehkä sinua lohduttaa tieto, että et ole erikoistapaus etkä poikkeus alkoholistien sankassa joukossa. Tänään ja huomennakin, ihan jokaisena viikonpäivänä lukuisa joukko toipuvia alkoholisteja tapaa toisensa yhteisen ongelman ja yhteisen ratkaisun merkeissä. Sinä olet tervetullut niihin porukoihin. http://www.aa.fi/ Voit tulla omana itsenäsi ja nimenomaan oman raittiutesi vuoksi. Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä jonottaa.


Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3228
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja Kerttuli » 30.8.2018 21:01:09

hauras kirjoitti:....että onnistuuko tämä koskaan....

Tarpeeksi monta kertaa kun yrittää niin joku kerta on ihan pakko onnistua. Näin uskon. Itsellä tuli just kuukausi täyteen raittiutta, huomenna tulee neljä vuotta (4 vuotta !!) kun olen tänne plinkkiin rekisteröitynyt. Lipsunut oon, joo. Usein. Mutta periksi en anna!
Nyt koitan olla ajattelematta menneitä, niitä lukemattomia epäonnistumisia raitistelussa. Enkä edes huomista. Koitan vaan olla just nyt ja tänään selvinpäin. Hetki ja päivä kerrallaan!
Tsemppiä !!!
Viimeksi muokannut Kerttuli päivämäärä 31.8.2018 06:10:42, muokattu yhteensä 1 kerran
Kerttuli
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 278
Liittynyt: 31.8.2014 09:39:37

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja pullonhenki » 30.8.2018 21:08:08

AA on yksi toimiva ratkaisu. JOS haluaa toimivan ratkaisun. Mutta halun pitää tulla itsestään. Selitykset on selityksiä. Tässäkin ketjussa on paljon mahdollistajia, jotka yrittävät auttaa, mutta lähinnä vaikutus näyttää olevan päinvastainen, sympatia antaa alkoholistille mahdollisuuden toimia kuin alkoholistit toimivat. Aloittaja ei halua vielä ratkaisua.

Tässä mielenkiinnolla luin ketjua alusta puoleenväliin ja sitten hyppäsin viimeisimpään sivuun. Odotin josko aloittaja olisi jo löytänyt pohjansa mutta ei näköjään. Joillakin menee sen löytämisessä pidempään, toisilla taas se tulee helposti vastaan. Joskus se vaatii sen että menettää kaiken, mielenterveyden, duunin, perheen, sosiaaliset suhteet. Jotkut eivät löydä pohjaa ennen kuin montun pohja löytää heidät. Toivon sydämestäni, että mittasi juomisen kanssa tulee täyteen ennen niitä pahimpia mankelointeja.

Miehestäsi voin todeta tuntematta sen verran, että kannattaa miettiä omaa osaansa asioihin ennen kuin kaataa toisen niskaan hirveästi. Toisen dissaus tietenkin tiedostamattomalla tasolla helpottaa omaa oloasi. Selviytymiskeinoja on kullakin. Mutta usko pois, elämä alkoholistin kanssa on aivan täyttä helvettiä. Itse olen toipuva alkoholisti ja päässyt nyt näkemään myös toisen ihmisen alkoholismia. Ei mitään helppoa seurattavaa.

Tsemppiä kai sitten sinne. Todellisen tarpeen tullessa saat kyllä juomisen lopetettua.
pullonhenki
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 2
Liittynyt: 28.5.2018 22:11:42
Ollut juomatta

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja hauras » 9.9.2018 16:46:49

Niin se varmaan on, että pohja ei ole tullut vastaan kun en tosissaan koita selvitä ilman alkoholia.

Koitan kuitenkin opetella sietämään tunnevyöryjä ilman sitä ja tutkia, mitä nämä kaikki tunteet ovat. Ja kait täällä on jonkun epäonnistujankin kirjoitettava :oops:

Ja näin on, oma moka tämä juopottelu. Ei voi syyttää ketään toista. Oma vika, että on elänyt silleen että ei ole tietoisesti tehnyt päätöksiä, jotka tekevät hyvää itselle. Jos vaikka koittais opetella sellaista ennen kuin kuolee.

Olen ryhtynyt pitkästä aikaa kirjoittamaan ihan paperista päiväkirjaa. Siinä kirjoittaa ihan tyystin itselleen ja on toivottavasti rehellisimmillään.

Retkahtamisen ehkäisyoppaassa puhuttiin monesti siitä että voimakkaat tunteet ja toisten asioiden kuuntelu kohottaa riskiä retkahtaa. Tässäpä meikäläiselle pohdittavaa. Tunnen niin täysillä ja työkseni kuuntelen toisten huolia, joten noita on aika vaikea välttää. Jotenkin niitä hetkiä vaan pitäis sietää. :roll: Töiden välttelykään ei oikein tunnu rehdiltä. No, en saa syyttää sitäkään. Itse minä teen sen päätöksen että juonko vai enkö.
hauras
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 403
Liittynyt: 21.1.2015 02:59:37

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 9.9.2018 17:46:48

hauras kirjoitti
Retkahtamisen ehkäisyoppaassa puhuttiin monesti siitä että voimakkaat tunteet ja toisten asioiden kuuntelu kohottaa riskiä retkahtaa. Tässäpä meikäläiselle pohdittavaa. Tunnen niin täysillä ja työkseni kuuntelen toisten huolia, joten noita on aika vaikea välttää. Jotenkin niitä hetkiä vaan pitäis sietää. :roll: Töiden välttelykään ei oikein tunnu rehdiltä. No, en saa syyttää sitäkään. Itse minä teen sen päätöksen että juonko vai enkö.

AA-palaverissa toisten kuuntelu, voimakkaat tunteet ja oma puhuminen antavat tukea raittiudelle. Siellä kukaan ei ole ammattilainen, kaikki ovat vertaistukea toisilleen antavia ja toisiltaan saavia ei-ammattilaisia. Olipa ns siviiliammatti ja asema mikä tahansa.

Ryhmään on vapaa pääsy, kun haluaa lopettaa juomisen. Sinäkin voit niin halutessasi ottaa vastaan sen tarjoaman tuen.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3228
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 9.9.2018 19:16:49

hauras kirjoitti:Niin se varmaan on, että pohja ei ole tullut vastaan kun en tosissaan koita selvitä ilman alkoholia.

Koitan kuitenkin opetella sietämään tunnevyöryjä ilman sitä ja tutkia, mitä nämä kaikki tunteet ovat. Ja kait täällä on jonkun epäonnistujankin kirjoitettava :oops:

Ja näin on, oma moka tämä juopottelu. Ei voi syyttää ketään toista. Oma vika, että on elänyt silleen että ei ole tietoisesti tehnyt päätöksiä, jotka tekevät hyvää itselle. Jos vaikka koittais opetella sellaista ennen kuin kuolee.

Olen ryhtynyt pitkästä aikaa kirjoittamaan ihan paperista päiväkirjaa. Siinä kirjoittaa ihan tyystin itselleen ja on toivottavasti rehellisimmillään.

Retkahtamisen ehkäisyoppaassa puhuttiin monesti siitä että voimakkaat tunteet ja toisten asioiden kuuntelu kohottaa riskiä retkahtaa. Tässäpä meikäläiselle pohdittavaa. Tunnen niin täysillä ja työkseni kuuntelen toisten huolia, joten noita on aika vaikea välttää. Jotenkin niitä hetkiä vaan pitäis sietää. :roll: Töiden välttelykään ei oikein tunnu rehdiltä. No, en saa syyttää sitäkään. Itse minä teen sen päätöksen että juonko vai enkö.


Ei pohjalle ainakaan haikailla kannata. Jos joku asia on varmaa, niin se että mikä tahansa piste ennen totaalista pohjasakkaan vajoamista on tulevaisuuden ja elämäntapojen muutoksen kannalta helpompi kuin se viimeinen pohja jossa kaikki voimat ja mahdollisuudet on menetetty. Silloin on jäljellä henki, vihanneksena, jos sitäkään. Mitä aikaisemmin ennen pohjaa aloittaa muutoksen, sitä helpompaa se on. "Enhän minä vielä ole edes pohjalla" on kovin petollinen ajattelutapa. Pohjalla kun voi olla moneen asiaan liian myöhäistä.

Toisten asioiden, huolien ja murheiden kuuntelu on aika rankkaa hommaa. Parempi olisi, jos sitä tehdessä olisi oma päänuppi jo kunnossa, muuten voi alkaa rassaamaan liikaa. Jos sitä on tehtävä työkseen, olisi kai ainakin vapaa-aika otettava aivan eri kannalta, vapaana muiden ihmisten asioista. Ihminen tarvitsee myös palautumista. Ehkä parasta olisi harrastaa jotain sellaista missä saa tehdä jotain ihan itseään varten, oman itsensä kanssa, ilman paineita huomioida muiden ongelmia.


Sekin on mahdollista tehdä silti eristäytymättä muista ihmisistä. On paljon ihmisten välistä toimintaa, jossa ihmiset kohtaavat toisensa yhteisten mielenkiinnon kohteiden parissa, itsekukin lomalla ongelmistaankin, kohdaten toisensa ihmisinä, samankaltaisista asioista kiinnostuneina, keskittyern ihan muuhun kuin niihin itsekunkin ongelmiin (kyllä niitäkin melkein kaikke riittää, vaikka kaikki eivät niitä niin mainosta!)


Itsenaä ja omien asioidensa kanssakin oppii tulemaan toimeen, hallitsemaankin asioitaan, ei se niin vaikeaa ole.

Sinulla on aivan järkevää ajattelua, huomaan, ja osaat suhtautua realistisesti asioihin.


Usko ihan rauhassa itseesi ja selviytymiseesi niin kyllähän sinä selviydyt.

Tsemppi sinulle, ja tosiaan, kirjoittaminen, päiväkirjamuodossa tai mnuina mietelminä, se voi olla hyvinkin hyödyllistä.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7415
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 9.9.2018 20:23:04

Hauras hei,
se kun aa-laisittain puhutaan pohjasta, on kyseessä se henkinen hetki tai tila, jossa juova ihminen käsittää ja hyväksyy olevansa voimaton alkoholiin nähden. Silloin hänessä syntyy halu lopettaa ja on valmis ottamaan vastaan tukea saadakseen raittiuden. Alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus, ja alkoholista riippuvainen ei itse tilaansa aina ymmärrä, vaikka ympäristö näkee tilanteen kohtalokkuuden.
Tällainen henkinen pohja ei vaadi ulkoisia tunnusmerkkejä, joita useimmiten toki on havaittavissa, riittää kun ihminen sisimmässään tietää totuuden.
Toivon, että olet jo pohjalla ja että sinun ei tarvitse enää juoda. Raittius ja tuki odottaa kulman takana, sinun on vain kierrettävä sinne.

Tänään et ole yksin
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3228
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja hauras » 22.9.2018 21:49:06

Sain sanottua työterveyslääkärille alkoholiongelmastani ja hän tarttui siihen heti. Laittoi lähetteen laboratoriokokeisiin, työpsykologille ja kehotti tulemaan viikon päästä takaisin. Jotenkin tajuttoman huojentunut olo tuli, kun sai kerrottua ja asia otettiin tosissaan. Jospa tämä yksin räpistely loppuisi nyt.

Kokeiden tulokset tuli jo ja kaikki arvot olivat rajojen sisällä. Joku mikä kielii alkoholin käytöstä, oli korkeampi kuin v 2009 kun se oli edellisen kerran mitattu, joten ihan hyvä hetki paljastaa ongelmansa.

Suuri yksinäisyyden tunne vallitsee. En oikein halua kertoa tästä kellekään kaverille ainakaan vielä. Mies tietää ja oli tyytyväinen kun kerroin lääkärille, mutta koska meidän välit ei ole ihan kamalan läheiset nyt, en oikein osaa puhua hänelle mitään.

Niin, mitähän sanoisin jos sanoisin... Vai osaanko sanoa mitään. Pyytäisinkö anteeksi? Hämmentävää, kun ei keksi mitään mitä sanoisi.

Tällaista tänään.
hauras
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 403
Liittynyt: 21.1.2015 02:59:37

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 22.9.2018 22:17:03

hauras kirjoitti
Suuri yksinäisyyden tunne vallitsee. En oikein halua kertoa tästä kellekään kaverille ainakaan vielä. Mies tietää ja oli tyytyväinen kun kerroin lääkärille, mutta koska meidän välit ei ole ihan kamalan läheiset nyt, en oikein osaa puhua hänelle mitään

Kun aikoinaan menin AA-palaveriin, en kertonut siitä ja lopettamisesta aluksi kuin vaimolle. Muutaman kuukauden sisällä kerroin sitten kahdelle entiselle kaljakaverille ja yhdelle sukulaismiehelle, jonka kanssa olin juonut.
Sulla on kuitenkin nyt luottamussuhde lääkäriisi, pyri tapaamaan häntä jollain aikavälillä useampiakain kertoja, ja ehkä pintaan nousee myös kysymys tulevaisuudesta eli raittiuden ylläpitämisestä.
Hätäillä ei kannata, aika on puolellasi.

Tänään et ole yksin
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3228
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja Savon Hitain » 22.9.2018 22:46:10

Onkohan pohja kokeminen-käsite aasta peräisin? No sama se, senkin kuten kaiken voi
käsittää joko kannustavana tai epäonnistumisen kautta.
Mikään käsite, aate tai ismi..slogani, ei ole tarpeen, ellei siitä ole jotenkin hyötyä eli sen
kautta voi oivaltaa ja sisäistää jotain. Jos noin ei ole koko käsite joutaa romukoppaan.

Tavallaan voisi ajatella niinkin, että on aiemmin havahtunut ongelman olemassaoloon ja
sehän on pelkästään hyvä asia. tuolloin retkahtamiset ovat ymmärrettävämpiä ja niitä
ei kannata jäädä liikaa murehtimaan. Jos osaisi olla vertaamatta muihin, se olisi useimmiten paras
tapa nähdä asiat omalta kannalta ja omalla kohdalla. Vaikeaa tuo tietty on ja mahdotontakin..
toisinaan kokemusten vertailu voi auttaakkin.

Tuo ajatus taas, että olisi ainoa, joka retkahtelee ja ei onnistu kerralla ja helposti on aivan
väärä. Monet, arvaan puolet täällä kirjoittavista, raittiutta yrittävistä, eivät onnistu kerralla.
Oli mitkä tahansa keinot käytössä. Ja vaikka useimmat muut onnistuisivat jotenkin 'helpommin', ei sekään
tee toisenlaisesta yhtään huonompaa.

Tuo on oman kokemuksen mukaan kai tärkein, että alkaa puhua asioista jollekulle, sama alkuun kenelle.
Kirjoittamalla esim. täällä voi saada paljonkin tukea, mutta se on askel eteenpäin, että käsittelee
asioita ihan oikean ihmisen kanssa. Siinä syntyy tai ainakin voi syntyä erilainen vuorovaikutus ja se
saattaa kannustaa muutakin apua ja tukea ihan livenä.

Jonkinlaisena elämäntaparetkahtelijana koetan ainakin itse muistutella iyselleni, että olen ihan yhtä hyvä
kuin kuka tahansa. Tsemppiä..
Savon Hitain
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 189
Liittynyt: 14.8.2018 23:43:44

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja hauras » 28.9.2018 15:18:28

Kiitos tsempeistä!

Kahdeksas päivä menossa nyt ilman alkoholia ja mieliala super surullinen. Varmaan eniten siitä, miten etäisiä ollaan miehen kanssa.

Ei ole ollut kyllä yhtään sellainen olo että pitäis saada alkoholia.
hauras
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 403
Liittynyt: 21.1.2015 02:59:37

Re: En halua jatkaa tällaista elämää!

ViestiKirjoittaja hopeapeili21 » 28.9.2018 20:14:33

Tervehdys sinulle Hauras.

Luin ketjuasi ja tilanteesi kosketti minua syvästi.

Niin monta asiaa, joihin samaistun. Kirjoitat sivun 10 paikkeilla ”kierros-olosta”. Heti taujan mitä tarkoitat. Ainakin luulen niin. Pään sisällä kierrokset käyvät ja ajatukset poukkoilevat sinne tänne, eikä pysty saamaan niitä pysähtymään, vaikka haluaisi rauhoittua ja levätä.

Ajatukset piinaavat mieltä, moni ajatus on itsesyytöstä, vaatimuksia itseä kohtaan, oman huonouden erittelyä. Tätäkään en osannut, tätäkään en hallitse, tähänkään en pystynyt jne. Jne. Jne. Tuhoisa ajatuskierre pyörii ja pyörii....

Masentunut olo, jota kuvaat, on myös minun piinani. Itse asiassa moni kirjoituksesi olisi voinut olla suoraan omasta kynästäni. Elämä tuntuu lipuvan ohi ja onneton olo senkun jatkuu vaan....

Olen samanlainen sarjasortuja, kuin sinäkin. Tuntuu mahdottomalta asialta, että oikeasti voisi raitistua. Pettymys yhä uudelleen, kun onkin jälleen sortunut juomaan, on sen sijaan tuttuakin tutumpi tunne. Ja joka kerta se yhtä musertava. Jopa jokaisella kerralla aina vaan hivenen vaikeampi kestää ja tuo kokemus yhä uudelleen ja uudelleen koettuna syövyttää itsetunnon viimeisetkin rippeet. Jäljellä on itsesäälissä pyörivä juoppo ja surkimus, josta ei ole mihinkään. Tämä on oma fiilikseni.

Eihän se koko totuus ole, mutta alkoholistisilla aivoilla ajateltuna kyllä. Juuri tänään ajattelin, että olen ikäänkuin ”juonut hermoni riekaleiksi”. Taitaa olla kahdeksas päivä tätä raittiutta ja hermostunut olo vaivaa koko ajan. Ehkä hermostokin voi vielä tointua kun vaan saisi raittiita päiviä peräkkäin lisää.

Tsempit sinulle Hauras. Et ole yksin.

Lohdullista on huomata, että muilla alkoholin kanssa kamppailevilla on vaikeaa. Ja samantapaisia tuntemuksia.

Toivotaan, että ikävä tuntemukset menevät ajastaan ohi. Oho, mikä latteus tuli tähän loppuun.
Eteenpäin. Vaikka hitaasti. Minun ei tarvitse häpeillen paeta todellisuutta, vaan voin olla sovussa ja rauhassa maailman kanssa omana itsenäni.

We cannot deal with life until we deal with ourselves. - Jean Kirkpatrick
hopeapeili21
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 76
Liittynyt: 24.9.2018 10:27:14
Ollut raittiina

EdellinenSeuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa