Sunnuntai, vaivoin hereillä.
Ginger, mä kans kyl tykkään varsinkin kukkapenkeistä kovasti, en vaan millään jaksa enkä pysty pitää niitä kuosissa

Talon entisen asukkaan istutuksista nyt noin viiden kesän jälkeen ehkä kolmasosa hengissä, ehkä jopa vähemmän..
Eilisestä negailusta sen verran, että enhän mä itteäni vihaa, tai edes kovasti dissaa. Mutta tunnistan ja tunnustan sen, että olen vahingossa tai tahallani epäonnistunu kauhean monessa kauhean monelle tärkeässä asiassa. Itseasiassa kohtuulllinen alkoholinkäyttö mukaanluettuna.
Voisin sokerihuurruttaa asioita esiintymällä esmes kehopositiivisena lapsettomuusaktivistina ja suurena raivoraittiuden puolestapuhujana, mutta se olis pelkkää feikkiä. Ja mä tietäisin sen.
Mä en myöskään vihaa elämääni sillä tavalla, että mä siitä kauheasti haluaisin muuttaa, mutta mun elo ei myöskään kestä yhtään esmes eilen uhanneen tilanteen kaltaista kuulumisten vaihtoa. "Oi että pitkästä aikaa, mitä kuuluu?" Samasta syystä mulla ei juurikaan ole ystäväisteni keskusteluihin juuri lisäämistä, ei livenä, muttei oikein esmes somessa (tai siis whatsappissa). Viikonlopun teemoja olleet esmes #konferenssimatka #iltapäiväkännit #kalenteritäynnä #perheaikaa.
Sinne ei #saatanantyömaa sovi, vaikka mut toki ankeuttajana jo tunnetaan.