[JuuliaS]

Teenkö sinulle jälkiruokaa?

[0132]

Arvasin että muistat. Kiitos tarjouksesta, mutta olen tiukalla dieetillä.
Oikeasti siis laihdutan!
En ole vielä tähän ikään mennessä laihduttanut kertaakaan, ainakaan tosissani.
Pidän ruokapäiväkirjaa ja syön lähes kaikkea mahdollista normaalia ruokaa. Ainoastaan salmiakki ja lakritsi ovat ehdottomassa kiellossa. Ne eivät ole hyväksi verenpaineesta kärsivälle keholleni. Toinen rajoitus koskee sokerin käyttöä kahvissa, sen myös jätin pois.
Parsakaalia, salaattia, porkkanaa, omenaa, banaania, veriappelsiinia, yms. Niitä olen lisännyt ruokavalioon paljon.
Paljon on ehkä väärä ilmaisu, koska syön päivittäin hyvin vähän kaloreita. Laihdutukseni perustuu niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin energian saantiin ja kulutukseen. Koko homman idea on syödä 1000 kcal päivässä vähemmän kuin kulutan. Yksinkertaista.
Mutta mutta... On kuitenkin seurattava omaa vointia (joka on kyllä hyvä) ja erityisesti vitamiinien ja kivennäis- ja hivenaineiden saantia.
Koska syön vähän, on vaarana että kärsin helposti puutosta. Onneksi on ohjelmisto apuna jolla voin ainakin arvioida saamiani määriä. Ei ihan helppoa.
Jottei homma olisi liian helppoa, täytyy vielä huomioida rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien tasapainoinen saanti.
Jos siis energian tarpeeni on 2700kcal/ vrk, syön vain 1700kcal/vrk. Mikäli käyn lenkillä, kuten tänäänkin, syön vastaavan määrän enemmän. Prosentteina tuo energiavaje on kyllä suuri. Voisikin ajatella että kärsin nälkää. Ei! Tunnen kyllä nälän tunteen, mutta ei se juurikaan haittaa.
Mahdankohan laihtua haluamani määrän vappuun mennessä???
Minullapa on yksi apu tässä tavoitteessa. Se liittyy alkoholiin. Irtaantuessani alkoholista jouduin käymään suuren henkisen taistelun. Selvisin voittajana. Sain suuren voiman taistella ylivoimaiselta näyttäviä haasteita vastaan. Lopetin myös tupakoinnin kolmenkymmenen vuoden jälkeen...
En siis usko että 16kg läskiä voi olla se joka minut voittaa.
Haaste on kyllä kova.

Putkis, ugh olen puhunut!

[Nezyra Noedar]

Alkoi naurattamaan tuo kissankuva ja jälkiruokakysymys...
Kissapiirasta

Sama tavoite täällä, tuli joulun tienoilla pyöristyttyä. Nyt koetetaan auttaako, jos jättää pullat ja muut herkut pois.
Jos ei, pitää ryhtyä ruokaa puntaroimaan myös

[0132]

Ainiin, joo..
Kissapiiras.
Juu sisäpiirijuttu parin vuoden takaa.

[JuuliaS]

Heiii'ii!
Olet ottanut minun Assin reppuun!!!!

[0132]

Päivät kirkastuu, askel kulkee.


Putkis

[0132]

Työtä tarjolla!
Mahtavaa, hyvällä palkallakin kuulemma. Lupailtiin 20e tunnille. Työ yksinkertaista mutta kylmää ulkotyötä. Pitäisi jäätie rakentaa saareen. Pumpataan vettä kolmisen tuntia ja sitten odotellaan jäätymistä. Pumpataan toiset kolmetuntia ja sama juttu. Kahdessa vuorossa hommaa tehdään. Oletettavasti työsuhde päättyy ennen kesää.
Työsuhde?
Tarkkana ja rehellisenä pyysin tietysti sopimuksen kirjallisena. Alkoi vastapuoli hieman köhimään. Kertoi vielä että voidaan maksaa kyllä osa pimeänäkin. Lisäsi vielä että katsotaan sitten milloin maksetaan... vaikka sitten kun urakka on tehty...
Urakka? Minähän tuntihommina työtä tekisin...
Sinänsä 20e tunnissa ihan järkevä korvaus koska työtä joutuu tekemään pätkissä ja odotusaikaa joutuu kuluttelemaan työmaan lähistöllä. Tosin sekään ei ongelma ole, ainahan voi lähteä lenkille tunniksi pariksi päivässä.
Ihanaa kun on noin reiluja työnantajia, voivat maksaa palkkaakin ihan milloin parhaaksi katsovat. 😁

Putkis, työtön.

[JuuliaS]

[0132]

Mainiota Juulia!
Mietinkin että sopiva kuva olisi lisättävä.
Ei muuten puhelin soinut homman suhteen.
Hieman kyllä aavistinkin.

Jatkan työttömänä.

😁

[0132]

Yksi vuosi raittiina omilla jaloilla, siis ilman Antabusta.

[apent66]

Onnittelen!

[JuuliaS]

Joko siitäkin on vuosi? Maapallo taitaa nykyisin pyöriä puolta nopeammin kuin vielä viisi vuotta sitten
Onnittelut omin jaloin pärjäämisestä. Hyvin on mennyt, vaikka taisit pelätä aikalailla.

[0132]

Kiitos Apent66 ja JuuliaS.
On siitä tosiaan vuosi. Itsekin sitä hieman hämmästelin. Ei ole tullut yhtään hetkeä jolloin olisi enää tehnyt mieli juoda. Siis niin kuin oikein tosissaan. Käyhän asia vielä joskus mielessä.
Laihdutus jatkuu ja siitä kirjoittelen illemmalla. Auto pitää nyt siivota ja ruisleivät paistaa.
Putkis

[apent66]

Terve vielä, Putkis!

Kehaisen Sinua vielä - perustamatta mitään keskinäisen kehumisen kerhoa. Raitistuithan antabuksen avulla niin kuin minäkin. Käytit antabusta tuhat päivää, minä vuoden.
Se taitekohta muuten, pillereiden käytön lopettaminen ja jatkaminen omin voimin ilman niitä, jäi mieleeni lopulta melko huomaamattomana tapahtumana. Ainakin minulla. Ei ole mitään sellaista mielikuvaa, että olisi yhtäkkiä heitetty lastenaltaasta käsipohjaa polskimasta ison altaan syvään päähän.
Sitä melkein odotti, että pääsisipä jo näistä pillereistä pelimannitaitonsa näyttämään. Itseään ei enää tarvinnut valmistella siihen pillerien lopettamiseen sen kummemmin, vaikka se sitten tapahtuikin kuin veitsellä leikaten. Edessä ei ollut rotko, vaan valmis vankka silta, joka suuntautui kohti tulevaisuutta. En tarkalleen tiedä, kuinka kauan tuota siltaa kävelin, mutta takana sekin on. Nyt alla on kovalta tuntuva kamara.
Käsitin, että tuota siltaa tarvitaan, ja sen pystyttävät henkisen valmistautumisen (tarvittaessa muun avun, vaikkapa klinikkakeskustelujen) lisäksi esimerkiksi harrastukset, jotka antabusaikana aloitti. Sinullahan harrastuksena oli vaellus. Liikunta itselläni myös, yhtenä.
Aika neuvon tuo.
Jokainen kohdallaan voi päättää, minkä mittainen antabuskuuri hänelle sopii, milloin on antabusta "maha täynnä".

Itseään Aleksis Kiveä pitää tähän siteerata, Nummisuutareista palauttaa mieleen ne kuuluisat Karrin häät, joissa isäntä tiedustelee vieraiden vointia ja tyytyväisyyttä pöydän antimiin.

Karri: Oletteko jo ravitut?
- - -
II häämies: Koskas sitten, jos ei jo!

[0132]

Antabus on hyvä, kunhan kuuri on riittävän pitkä. Ehkä sen olisi kestettävä niin kauan että elämään muodostuisi uusi näkökanta. Vanha rutinoitunut juomatapa kaikkine rituaaleineen täytyy saada riittävän etäälle. Omalta kannaltani ajateltuna, kolmenkymmenen vuoden alkoholin käyttö ei voi unohtua 100 päivässä. Tuhat päivää on jo jotain, jos aktiivisesti pyrkii muutokseen.
Olen ollut monella tapaa onnekas matkallani raitistumiseen. Muutos on ollut suuri ja se onkin nyt suurin voimavara.