Olet täällä

Loppuelämän alussa

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 28.3.2018 14:34:44

Niin,
minusta ei ole tarpeellista selittää edes että "olen oman järveni juonut"
Kiitos ei, sekin riittää.
Mitä se muille kuulluu, olenko joskus juonut ja kuinka paljon ja miksi en just nyt sitten käytä alkoholia.
Minulla on oikeus olla juomatta, vähintään yhtä suuri oikeus kuin juovilla juomiseen.

No, joskus käy minullekin niin, että kun porukassa joku alkaa retostelemaan miten lpaljon on tullut juotua ja mitä kaikkea siinä kurkusta alas meni ja miten katuojassa oli ja miten sitten siitä on päästy jne... helposti siihen leikkiin tulee lähdettyä ja kerrottua omia juttuja. Mutta ei siinä mitään järkeä ole.

Sitten taas se selitteleminen, sama juttu se on, jos alat puhelinmyyjälle kohteliaasti ja arasti selittämään miksi et nyt sit just tänään halua ostaa hänen tuotettaan, niin lopputulos voi hyvinkin olla se että sinut on puhuttu ympäri. Olet uuden puhelinliittymän, savupiipun, peltikaton, lomaosakkeen tai alushousukerhon jäsenyyden omistaja. Parempi kun pysyy siinä yksinkertaisuudessa: ei kiitos.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7504
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Metsien mies » 28.3.2018 19:17:17

Juu ....aivan pöljää ja turhaa tehdä yksinkertaisista asioista rakettitiedettä.
Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan!!!
Metsien mies
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2329
Liittynyt: 8.4.2017 14:04:26
Ollut raittiina

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Metsien mies » 28.3.2018 20:08:32

Moguli kirjoitti:Onko antabusta syötävä jatkuvana kuurina, vai voiko sen ottaa vain tarpeen vaatiessa?


Itse käytin tarpeen vaatiessa...loistava apu ja tuki jos ei pysty ihan täysin itseensä luottamaan... yksi tabu vaikutti elimistössäni n. Viikon ajan.... omalta osaltani voin sanoa, että noi oli aika ratkaisevassa roolissa raittiuteni alkuun saamisessa ja alun hankalien tilanteiden ylipääsyssä.
Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan!!!
Metsien mies
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2329
Liittynyt: 8.4.2017 14:04:26
Ollut raittiina

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja 0132 » 29.3.2018 03:11:36

Itse käytän Antabusta ( 200mg ) joka aamu . Yksi poretapletti vesilasiin ja hetken odottelu. Nautitaan. Ei maistu eikä haise. Joskus kun vieraita joille ei viitti selitellä sanon ottavani c-vitamiinia. :wink:
Normielämään ei vaikuta millään tavalla. Ei ainakaan minulla väsymystä tms.
Antabus aiheuttaa ikävän ja jopa vaarallisen coktailin alkoholin kanssa. Tulee järjettömän huono olotila. Sydän paukuttaa ja oksettaa. Naama tulipunainen.
Teho perustuu siis tietoon ettei viinasta saa hyvänolon tunnetta.
Jos Antabusta käyttää säännöllisesti ei tule niitä ahaa-elämyksiä. Ei tarvitse miettiä ottaisko tänään vai huomenna? Jos minulle tulisi kiusallinen tilanne ( sosiaalinenpaine ) jossa olis pakko ottaa se yksi, eipä onnistuis. Haaveeksi jäisi hyvänolon tunne.
Estää siis tehokkaasti sen yhden harkitsemattoman ottamisen. Harkinta-aikaa jää viikon verran.
Antabus maksaa 58e 100kpl. Niin onhan se 58 centtiä päivä.
Reseptilääke.
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1537
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja lopussa (poistunut käyttäjä) » 29.3.2018 10:28:01

Mulla ei ole mitään vaikeuksia sanoa, etten juo esim. juhlissa. Yksissä häissä joku kysyi, sanoin etten viitsi juoda, kun minusta tulee kännissä niin ikävä ihminen. Se siitä. Loppuilta oli kiva katsella selvänä, kun juovat ihmiset toikkaroi humalassa.
Oon kanssa käyttänyt Antabusta tukikeppinä, oon niin alussa.
Joka toinen päivä otan.
Maksa-arvot katottiin äskettäin, Alat 27 ja GT 15, eli ei tuo lääke minun maksalleni näytä mitään ongelmia tuottavan.
Hyvä niin. Täällä apteekissa oli 39€ 100kpl purkki. Halpa henkivakuutus. 8)
lopussa (poistunut käyttäjä)
 

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Magnesium » 30.3.2018 18:41:38

antabusta voi syödä koko ajan tai ottaa vain silloin tällöin tarpeen mukaan.

eli jos sulla on huomenna juhlat niin otat vaikka heti aamulla (ennenkuin tuut toisiin aatoksiin ;)).näin kyseinen päivä on jo pelastettu.

ja vaikutushan kestää siis useita päiviä. enkä suosittele testaamaan vaikutusta alkoholilla..!

(kokeiltu on ja sen seurauksena soitin itelleni ambulanssin..)


lääkärit kirjoittavat kyllä mielellään reseptin. eikä sen pyytämistä tarvitse jännittää tai arkailla yhtään. se on heille ihan arkipäivää.

osa haluaa labrakokeet maksa-arvojen seuraamista varten. mikä ehdottomasti kannattaa, varsinkin jos pidempään lääkettä käyttää.
Magnesium
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 44
Liittynyt: 18.1.2015 10:19:51

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Moguli » 12.4.2018 17:03:03

Kuukausi mennyt selvitepäin! Hyvä minä!

Mutta on se jännä, miten sitä alkaa mieli tekemään alkoholia. Kummasti jo ajattelee, että no voihan sitä ottaa vaikka ihan vaan pari, jos ei nyt muuten, niin seuran vuoksi...
Moguli
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 19
Liittynyt: 22.3.2018 14:29:34
Ollut raittiina

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 12.4.2018 17:09:14

Onnittelut, Moguli!
Kuukausi on hyvä saavutus, nimenomaan se ensimmäinen!
On ne muutkin, mutta ehkä jo pikkuisen helpompia.

Tai joo, on ne tärkeitä jokainen päivä. Taisin itse laskea tuossa vaiheessa ihan vaan vuorokausina, kukausi oli kovin iso mittayksikkö.

Siitä vaan eteenpäin!
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7504
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Moguli » 23.4.2018 22:40:19

Ensimmäinen business -reissu selvitty selvinpäin! Saa antaa aploodit!

Muut alkoivat ottamaan jo päivällä. Täytyy kyllä sanoa, että hitokseen teki itselläkin alkuun mieli ottaa, mutta mitä pidemmälle ilta eteni, sen vähemmän houkutti ajatus juomisesta. Asiaa varmaan helpotti se, että kävin välillä vetämässä kympin lenkin, joka kivasti laski ylivirittyneisyyttä. Lisäksi oma puolisoni tsemppasi viesteillä pitkin päivää, joten sekin auttoi paljon. Kaverit kyllä kyselivät miksi en juo, tuputtivat viinaa n. 20 kertaa, piruilivat ja vittuilivat. Vähän väsytti kuunnella, mutta toisaalta, itse olen maineeni viinamäen miehenä vuosien saatossa hommannut.

On muuten outoa miettiä, että mitä sitä huomenna voikaan aamulla tehdä, kun ei tarvitse hotellissa vapista krapulassa ja oksentaa. Ajattelin itse asiassa skipata hotellin aamupalan ja käydä jossakin kaupungilla aamupalalla. Samalla saa raikasta ilmaa ja liikuntaa. Lentomatka kotiinkaan ei pelota, kun ei tarvitse jännittää minkälaiset olot on kentällä tai koneessa...

Välissä pari päivää kotona ja sitten kolmen päivän reissulle. Siitä tuleekin sitten haastavaa, mutta pitää yrittää muistella tämän reissun hyviä ja raittiita hetkiä.

Raitista alkavaa kesää tovereille!
Moguli
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 19
Liittynyt: 22.3.2018 14:29:34
Ollut raittiina

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 24.4.2018 06:12:18

Lentomatka kotiinkaan ei pelota, kun ei tarvitse jännittää minkälaiset olot on kentällä tai koneessa...

Tervetuloa kotimaahan, ja kiva kuulla, että hyvin on mennyt! Alkoholistillehan hyvin menemisen vastakohta on juominen.

Päivä kerrallaan
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3383
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Vilma1966 » 24.4.2018 12:48:43

Hienosti tehty!
Nuo ei ole helppoja paikkoja kun monesti tuntuu, että matkoilla on ihan eri säännöt kuin kotona. Vähän kyllä ihmettelen millaisellä TYÖmatkalla voi alkaa dokaamaan jo keskellä päivää.

Mutta on sinulla niin paljon parempi fiilis kuin työkavereillasi. Sillä ratsasta seuraavalla kerralla. Jossain kohtaa huomaat, että he saattavat alkaa katselemaan sinua kateellisena.
Vilma1966
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1593
Liittynyt: 17.10.2016 08:01:52

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja maaliskuu17 (poistunut käyttäjä) » 24.4.2018 13:40:22

Olen iloinen Moguli puolestasi!
Hienosti selvitty. Omassa työssänikin on alkoa tarjolla, mutta ihmettelen minä näitä fiksuja ihmisiä, kun kerrasta ymmärtävät, jos sanon "kiitos ei"- otan vettä, eivät onneksi tyrkytä tai ääneen ihmettele,... toista on sitten kaveri tai sukulaisuuspiireissäni, mutta selvitty on niistä tilanteista...
Hyvää jatkoa.... :)
maaliskuu17 (poistunut käyttäjä)
 

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Moguli » 26.4.2018 12:18:05

Vilma1966 kirjoitti: Vähän kyllä ihmettelen millaisellä TYÖmatkalla voi alkaa dokaamaan jo keskellä päivää.


Aiemmin en ole tiennyt, että TYÖmatkoja voi vetää selvinkin päin. Näköjään voi, vaikka omat haasteensa siinä olikin :D

Tänään kolmen päivän reissulle. Ei tule olemaan helppo rasti.
Moguli
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 19
Liittynyt: 22.3.2018 14:29:34
Ollut raittiina

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja lutunen » 26.4.2018 12:30:16

Moguli kirjoitti:
Vilma1966 kirjoitti: Vähän kyllä ihmettelen millaisellä TYÖmatkalla voi alkaa dokaamaan jo keskellä päivää.


Aiemmin en ole tiennyt, että TYÖmatkoja voi vetää selvinkin päin. Näköjään voi, vaikka omat haasteensa siinä olikin :D

Tänään kolmen päivän reissulle. Ei tule olemaan helppo rasti.


:lol: :lol: :lol:
Juopottelukielto työssä koskee ruumiillista työtä tekeviä. Heidän juopottelunsa oli rumaa. Sivistynyt skoolaaminen on sopivaa.
Katso amerikkalaisia elokuvia.
lutunen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 177
Liittynyt: 14.12.2014 14:01:47

Re: Loppuelämän alussa

ViestiKirjoittaja Moguli » 13.12.2018 14:44:36

Pientä päivitystä tilanteeseeni. Niinhän siinä keväällä kävi, että alkon käyttö lähti vauhtiin hiljakseen ja kiihtyi syksyä kohti. Kesällä meni keppanaa todella paljon.

Lokakuun alussa vetäsin vajaan viikon putken ja yllättäen olikin putken lopettaminen suhteellisen vaikeaa. Säikähdin tätä ja myös jatkuvasti lisääntyvää alkoholin käyttöäni. Selvittelin pääni ja menin elämäni ensimmäistä kertaa AA -kokoukseen. Oli mukava ja lämmin tunnelma, sekä koin oikeasti saavani sillä hetkellä apua kanssaolijoilta tuskaani. Mitenkään vaikeaksi en kokenut sanoa ääneen muille olevani alkoholisti. Voin kokemuksesta suositella AA:ta, jos ja kun apua kaipaatte. En ole käynyt sen jälkeen kokouksissa, mutta ajattelin lähiaikoina mennä piipahtamaan.

Nyt yhdeksän viikkoa takana selvinpäin, eikä ole ollut oikeastaan lainkaan juomahaluja. Entiseen tapaan reissuja tulossa ja niissä pitää vaan pitää pää kylmänä. Yhtään tilannetta ei helpota se, että joululahjapulloja on alkanut ilmaantua. Pitäisi keksiä kenelle ne antaisi :D

Tsemppiä kaikille lopettajille!
Moguli
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 19
Liittynyt: 22.3.2018 14:29:34
Ollut raittiina

EdellinenSeuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa