Olet täällä

Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Cinnamon » 5.9.2018 12:56:13

Olen miettinyt monta päivää, aloitanko tänne omaa ketjua vai en. Tein joskus vuosi sitten vähentäjiin ketjun, mutta poistin sen. Tuli jotenkin typerä olo. Nyt ei ole enää typerä olo, vaan erittäin motivoitunut olo! Tänne rekisteröitymisestäkin on ihan muutaman päivän päästä vuosi aikaa. Omaa alkohoholinkäyttöäni olen nyt pohtinut ja mietiskellyt vakavasti noin 1,5 vuoden verran. Nyt haluaisin vihdoin ja viimein onnistua, ja minusta ihan todella tuntuu siltä, että tällä kertaa se on mahdollista.

Olen nuori nainen, alle 30-vuotias. Tulen perheestä ja suvusta, missä on hyvin runsasta alkoholinkäyttöä ollut aina. Olin itse täysin raitis melkein 18-vuotiaaksi saakka, jolloin eksyin ns. väärään seuraan ja siitä se alkoi: muistan niin monesti miettineeni, että tämähän se vasta on elämää, kun heiluin kännipäissäni kotibileissä tai baarissa. Ja kieltämättä se oli hauskaa, mulla on lukemattomia hauskoja muistoja eri bileilloilta. Se vaan ei ole hauskaa enää: krapulat ovat aivan hirveitä, ei niinkään fyysiset vaan henkiset. Alakuloinen olo seuraa minua monta päivää varsinaisen krapulan jälkeen ja hermot on kireällä. Ahdistaa, masentaa, kaikki tuntuu merkityksettömältä. Tämän tajusin noin vuosi sitten tänne rekisteröityessäni, ja sen jälkeen olenkin vähentänyt. Viime keväänä tuli totaalinen muutos minun alkoholinkäyttööni, kun yksi ilta meni niin yli, että olin varma että kuolen seuraavana päivänä. Hävetti ja itketti. Sen jälkeen olen ollut ihan muutamia kertoja humalassa, mutta sitäkin useammin hiprakassa. Se hiprakkakaan ei enää sovi mulle, siitäkin tulee ahdistunut olo seuraaviksi päiviksi. Tästä lähtien haluan olla täysin selvä ja elämäniloinen ihminen. En halua turruttaa päätäni alkoholilla, se asia on ällöttänyt minua jo pidemmän aikaa, mutta nyt tuli aivan oikeasti sellainen ajatus, että enää EN aio juoda. Edes sitä yhtä lasillista. Siitä tulee sumea ja väsynyt olo, haluan olla kokonaan ilman ja kokea ylpeyttä siitä, että voin tässä suvussa kasvaneena sanoa olevani absolutisti. Nykyään. Sitten joskus, kun olen oikeasti ollut pidemmän aikaa juomatta. Tässä vaiheessa sitä ollaan vasta tyvessä eikä latvassa, niin kuin isäni saattaisi sanoa. :lol:

Tiedostan kuitenkin sen, että mielitekoja voi tulla ja retkahtaminen on helppoa. Niin mulle kävi viime viikonloppunakin. Olin päättänyt olla yksissä juhlissa selvinpäin ja jotenkin sitä sitten vain ajatui juomaan. Sen sijaan aiempi viikonloppu eräissä toisissa juhlissa meni oikein hyvin ja selvinpäin. Kaipa sitä oli ehtinyt unohtaa jo sen krapulan kamaluuden ja siksi joi lauantaina..? Ei mulla edes oikeastaan tehnyt mieli juoda, jotenkin se vain tuntui luontevalta. Tyhmä minä, olen sättinyt tästä itseäni, mutta mitäpä se enää auttaa. Menee varmaan aikaa totutella siihen, että erinäisissä juhlissa ja illanistujaisissa se alkoholi ei enää kuulu kuvioihin. Onneksi osaan olla sosiaalinen ilmankin, joku vanha tapa se varmaan ajoi sitten sinne viinitonkan luokse? Aluksi jopa mietin, että kylläpä ihmiset sitten on hassuja nousuhumalassa ja kohta olin itse samassa veneessä. :roll:

Helpotti kun sai jonnekin purkaa näitä ajatuksia. Päätin alkaa päivittelemään tänne mietteitäni, jos se jotenkin selkeyttäisi tätä prosessia. Voisin mennä konkreettisestikin johonkin ryhmään, mutta en ole vielä oikein ottanut selvää oman kaupunkini tarjonnasta. Tämä on nyt ainakin hyvä alku ja tästä eteenpäin. Kiva jos joku eksyi tämän tarinani täältä lukemaan, saa kommentoida jos tulee jotain mieleen, se olisi mukavaa. :D
Avatar
Cinnamon
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 35
Liittynyt: 11.9.2017 13:36:25
Ollut juomatta

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja 0132 » 5.9.2018 13:13:34

Tervetuloa vaan kirjoitteleen. Aikansa hauskaa on kännäilykin. Jossain vaiheessa iskee sitten noi ahdistukset ja ikävä kyllä tulee silti juotua vaikka ei haluais.
Rauhallisesti ja päättäväisesti näitä asioita on käsiteltävä. Oikealla tiellä olet, hyvä niin. Siis kun olet alkoholin käyttöösi kiinnittänyt huomiota.
Riittävän ajoissa jos osaa lopettaa säästyy monelta kolhulta.
Sori mää vähän sekava kun burana sotkee ajatusta.
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1376
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja kapteenikoukku » 6.9.2018 06:16:38

Moi Cinnamon.

Ollaan vähän niin kuin samalla viivalla, tai lähtöruudussa molemmat.
Minä vaan olen parikymmentä vuotta sinua vanhempi mies. Niin kauan olen päätäni petäjään hakannut tämän yhteisen ongelman takia.
On tosi kiva, että jo noin nuorena olet päättänyt sonoa heipat alkolle.

Toivon, että me molemmat onnistumme. Ole rohkea ja kirjoitit pitkän kertomuksen taustastasi. Minulla ei ole juovaa sukua, eikä perhettä historiassa. Olen se musta lammas itse.
Paljon kerkisin asioitani sotkea juomisella. Paljon olen menettänyt. Enää ei ole oikeastaan kuin henki, jonka voisin menettää. Sekin menee varmasti, jos jatkaa pämppäämistä. Terveys ainakin.

Tsemppiä kovasti sinulle.
Avatar
kapteenikoukku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 208
Liittynyt: 5.9.2018 07:11:14

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja omppunen » 6.9.2018 06:41:47

Huomenta ekaluokkalaiselle,

Minulle kanssa on paras tai oikeastaan ainoa vaihtoehto tuo totaalikieltäytyminen alkoholista. Tuo on tullut testattua jo useampaan otteeseen. Tätä raitista menoa on tällä kertaa tähän mennessä kertynyt 4 vuotta 2 kuukautta ja 6 päivää.

Mut mää oon jo ikäimmeisiä ja raitistuminenkin on silloin varmaan helpompaa vaan nuorena se on vitsa väänettävä!

Nuorena raitistuminen on kyllä parasta mihin ihminen voi pyrkiä!
Avatar
omppunen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 103
Liittynyt: 5.10.2017 09:45:57

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Kerttuli » 6.9.2018 07:08:53

Huomenta Cinnamon!
Hyvä kun heräät alkonkäytöön jo nuorena. Se on oikeesti sun onni, että tulee ne pahat krapulat niin tulee tehtyä asialle jotain.
Minun elämä 20+ ikäisenä oli just biletystä aina kun oli pienikin syy. KAvereiden kanssa viikonloput bileissä tai baareissa. Ja aina juovuksissa. Vähitellen tissuttelua kotonakin. Ja pikkuhiljaa kunnon kännäystäki yksin kotona jos oikeen v*utti. Koulut kävi, töissäkin etenin, on autot, talot ja harrastukset. Alko siinä rinnalla koko ajan. Vuosituhannen vaihteessa jo ymmärsin että käytän alkoa liikaa. Mutta koska pahatkin krapulat oli "siedettäviä" ja kulissit pysy pystyssä niin juominen jatkui. Vasta kun ikää tuli 55+ )nyt olin 57) niin alkoi pahat henkiset olot. Ne ahdistukset, pelot, unettomuus, stressi yms. Eikä vaan krapulassa vaan päivittäin. Tiedostin että jatkuva (jo päivittäistä) alkoholinkäyttö sitä aiheuttaa. Eikä juomisen lopettaminen tostavaan todellakaan onnistunut. Viime keväänä oli reilu 3kk juomatta antabuksen, tämän plinkin ja a-klinikan avulla. Antabus ei sopinut se piti lopettaa. Virheellisesti kuvittelin että koitan unohtaa joko juomisasian. Ja sen että olen alkoholisti. Ja taas kerran kun tuli isompi vastoinkäyminen niin tulin kaljakaupan kautta kotio. Eikä kauaakaan kun taas kittasin kaljaa päivittäin. Että päätä on hakattu seinään. Pitkään ja hartaasti. Nyt apuna myös aa-ryhmät(t) ja kädet ristissä (vaikken uskovainen ole enkä usko jumalaan) toivon että tällä kertaa onnistun jättämään alkon lopullisesti.
Tsemppiä sulle!
Kerttuli
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 278
Liittynyt: 31.8.2014 09:39:37

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Cinnamon » 14.9.2018 19:39:32

Täällä taas näin reilun viikon jälkeen. Perjantainahan tänne onkin hyvä tulla kirjoittelemaan, normaalistihan istuisin se viinilasi kourassa. :roll: Kiva kun ootte kommentoineet tähän ketjuun, oon käynyt jo aiemminkin lukemassa näitä vastauksia, mutta nyt päätin kunnolla istahtaa alas ja kirjoittaa itsekin.

Huomenna olisi luvassa yhdet illanistujaiset ja on tässä ollut muutenkin aihetta juhlaan, ja on myös tulossa aihetta juhlaan lähiviikkoina... Sellaista aihetta, mihin kuuluu kuplivalla kilistely. Mulla ei ole edes tehnyt mieli alkoa tänä aikana, tänään käväisi mielessä yhden hyvin menneen työjutun jälkeen, että jospa palkitsisin itseni... se ajatus kyllä haihtui mielestä yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Aloitin tämän ketjun 5.9, keskiviikkona, ja silloin olin edelleen hermoraunio edellisen viikon lauantain juomingeista. Viime viikonloppuna oltiin reissussa ja olipa ihana herätä viikonloppunakin virkeänä ja hyväntuulisena ilman krapulaa. Samaa mietin tänään päikkäreiltä herättyäni: mulla on sellainen ns. ongelma, että mullahan tulee krapulassa ja sen jälkeen aika pahojakin sydämentykytyksiä. Aina kun herään, ne on pahimmillaan. Krapulassa tulee myös nukuttua päikkäreitä ja niiltä herääminen on aivan kamalaa, sydän hakkaa heti herätessä tuhatta ja sataa. Tänään kun heräsin päikkäreiltä, niin heti jotenkin oikein odotin, että noniin sieltä ne tykytykset tulee. Mutta eipä tulleetkaan. Kauanhan menee, että en enää herää päikkäreiltä näissä tunnelmissa... Jos siis oletetaan, että onnistun tavoitteesani olla juomatta. Samoin käy joskus viikonloppuaamuina, kun on tottunut heräämään edes pienessä krapulassa tai jossain pöhnässä. Sitä jotenkin herää siihen tunteeseen, että nyt pitäisi ahdistaa, hei miksi ei ahdistakaan, ai niin en juonutkaan eilen! :lol:

Vähän alkoi nyt jännittää se huominen. Toissa viikonloppuna kun en pysynytkään päätöksessäni olla juomatta, vaikka sitä edellisenä viikonloppuna pysyin. Olen tallentanut täältä sivulta hyviä vinkkejä miten ajatella, kun alkaa viinahammasta niin sanotusti kolottaa. Täytyy jo tänään vilkaista niitä. Noista illanistujaisista en halua kuitenkaan jäädä pois, se on varmaa. Itse olen myös saanut motivaatiota lukemalla muiden lopetustarinoita, joten täytyypä tankata niitäkin. :lol: Juodahan mulla ei tälläkään hetkellä oikeasti haluta, en edelleenkään tiedä mikä minuun silloin toissa viikonloppuna meni, sillä kun saavuin paikan päälle selvinpäin ja muut olivat nousuhumalassa, niin ensimmäinen ajatukseni oli että onpas vain tyhmän kuuloista sakkia... masokisti sitä kai on kun halusi itsensäkin hankkia osaksi sitä nousuhumalaista sakkia? :lol: Vähempi voisi olla enempi, mutta kun on kuitenkin niin paljon helpompi päättää olla ottamatta edes sitä yhtä, kuin pohtia päänsä puhki, että juonko nyt yhden vai kaksi. Tuleekohan kolmannesta jo ahdistus. Eeih, en todellakaan halua sitä enää!
Avatar
Cinnamon
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 35
Liittynyt: 11.9.2017 13:36:25
Ollut juomatta

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Pieni-lintu (poistunut käyttäjä) » 14.9.2018 22:11:57

Tsemppiä Cinnamon! Lopettelin kesän ajan käyttää. Kalenteri täyttyi merkinnöistä 1. raitis päivä jne. ja ainahan ne loppuivat lyhyeen. Päätökset raittiudesta kumoutuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin tilanteissa, jossa viinaa oli saatavilla esim. festareilla, illallisella ja kun sitä ainetta oli jääkaapissa. Minun aivoni eivät kykene vastustamaan näin alussa juomista. Opin sen itsestäni. Olenkin välttänyt näitä tilanteita, enkä mene enää lähellekään, koska on helppoa palauttaa mieleensä, kuinka vakavasta asiasta puhutaan kuin humalasta omalla kohdallani.

Tänään a-klinikalla kertoivat mulle, että mahd. repsahdukset tapahtuvat siksi ettei aivoihin ole vielä syntynyt riittävän vahvat uudet radat raittiutta ylläpitämään vaan ajatukset menee vanhaa tietä. Muutokseen menee pitkään ja silti todellinen koetinpaikka voi iskeä vasta viiden vuoden kohdalla (kuuluu sairauden luonteeseen.) Siihen on valmistauduttava. Pidettävä huolta omasta elämästä ja prioriteeteista.

Hyvää ja raitista viikonloppua Cinnamon ja kaikki!
Pieni-lintu (poistunut käyttäjä)
 

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Cinnamon » 15.9.2018 13:44:32

Kiitos sullekin Pieni-lintu viestistäsi. :) Olen lukenut, ja myös aivan järjellä ajatellut, että varmin tapa pysytellä juomatta olisi toki vältellä tilanteita missä juodaan. Se nyt sitten tarkottaisi sitä, että en tapaisi näitä ystäviäni ollenkaan, joten ei auta kuin tsempata itseään että onnistun tässä kyllä! He kyllä tietävätkin, etten aio juoda, joten kukaan ei tuputa juomaa tms. mikä helpottaa tätä huomattavasti.

Ihanaa raitista viikonloppua tosiaan kaikille, jotka sattuvat tämän näkemään! <3
Avatar
Cinnamon
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 35
Liittynyt: 11.9.2017 13:36:25
Ollut juomatta

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Pieni-lintu (poistunut käyttäjä) » 15.9.2018 19:30:13

Hieno homma Cinnamon! Lujuutta matkaan! Onnistut kyllä kun niin päätät, että alkoholittomat on sinun juttusi. :) En itsekään aio loputtomiin vältellä bileitä mutta jos totta puhutaan niin ei mulla kyllä ole hinkuakaan lähteä juovien ihmisten seuraan. Se on kuitenkin sitä juomaseuraa, jossa humaltuminen on väistämättä yksi päämääristä tietoisesti tai tiedostamatta ainakin useimmiten ja jos on juhlat niin nehän ovat yleensä päivemmällä jolloin juomiseen ei ole ryhmäpainetta.
Pieni-lintu (poistunut käyttäjä)
 

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja kapteenikoukku » 19.9.2018 07:37:56

Cinnamon kirjoitti:Olen lukenut, ja myös aivan järjellä ajatellut, että varmin tapa pysytellä juomatta olisi toki vältellä tilanteita missä juodaan. Se nyt sitten tarkottaisi sitä, että en tapaisi näitä ystäviäni ollenkaan, joten ei auta kuin tsempata itseään että onnistun tässä kyllä! He kyllä tietävätkin, etten aio juoda, joten kukaan ei tuputa juomaa tms. mikä helpottaa tätä huomattavasti.


Moi Cinnamon.
Tuo oma asenne, että ei juo vaikka toiset joisivatkin on tärkeä. Itse olen pitkän alkoholihuuruisen elämäni aikana kyennyt menemään omalla autolla vastaaviin paikkoihin, kieltäytynyt alkoholista, eikä se mitään painostusta aiheuttanut.
Tuli käytyä joskus jopa yökerhossa ja juotua siellä vain vettä ja tuoremehua. Tein siksi, että halusin todistaa itselleni siihen pystyväni. Se oli muuten hyvä tapa siinäkin mielessä, että naiset tulivat jutuille, koska ihmettelivät. Mutta positiivisesti.
Ei ystäviä ja vanhoja juttuja, joissa on käynyt tarvitse jättää. Pitää vain tehdä itselleen selväksi, että ei itse juo.
Jos joku vanha kaveri sinun alkottomuuden takia kääntää selkänsä, sellainen saa mennäkin. Sellainen ei ole oikea ystävä ollutkaan.

Voimia, toivottavasti olet pärjäillyt :)
Avatar
kapteenikoukku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 208
Liittynyt: 5.9.2018 07:11:14

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Pieni-lintu (poistunut käyttäjä) » 19.9.2018 19:46:38

kapteenikoukku kirjoitti:Itse olen pitkän alkoholihuuruisen elämäni aikana kyennyt menemään omalla autolla vastaaviin paikkoihin, kieltäytynyt alkoholista, eikä se mitään painostusta aiheuttanut.
Tuli käytyä joskus jopa yökerhossa ja juotua siellä vain vettä ja tuoremehua. Tein siksi, että halusin todistaa itselleni siihen pystyväni.


En usko tuohon testi-juttuun pätkääkään raittiuden alkuvaiheessa, myöhemmin kyllä. Alussa kun tulee sopiva hetki saattaa korkki otollisissa tilanteissa aueta vaikka hyvän fiiliksen "painostuksesta" tai puolihuolimattomista kehoituksista "mitä yks haittaa." Alkoholistin aivot elävät vielä sitä vanhaa aikaa.

En suosittele kenellekään toipumisvaiheessa olevalle alkoholistille tahdonvoimatestejä paikassa, jossa käyttö näyttäytyy hyvin positiivisessa ja sallivassa ilmapiirissä. Se on turhaa oman terveyden riskeeraamista minun mielestäni.

Asia on tietysti eri sen jälkeen, kun ajatukset alkaa terveytyä ja alkoholin täyttämä aukko on korjaantunut terveellä elämällä, jolloin kieltäytyminen on selviö.
Pieni-lintu (poistunut käyttäjä)
 

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja kapteenikoukku » 20.9.2018 07:13:31

Pieni-lintu kirjoitti:


En usko tuohon testi-juttuun pätkääkään raittiuden alkuvaiheessa, myöhemmin kyllä. Alussa kun tulee sopiva hetki saattaa korkki otollisissa tilanteissa aueta vaikka hyvän fiiliksen "painostuksesta" tai puolihuolimattomista kehoituksista "mitä yks haittaa." Alkoholistin aivot elävät vielä sitä vanhaa aikaa.

En suosittele kenellekään toipumisvaiheessa olevalle alkoholistille tahdonvoimatestejä paikassa, jossa käyttö näyttäytyy hyvin positiivisessa ja sallivassa ilmapiirissä. Se on turhaa oman terveyden riskeeraamista minun mielestäni.

Asia on tietysti eri sen jälkeen, kun ajatukset alkaa terveytyä ja alkoholin täyttämä aukko on korjaantunut terveellä elämällä, jolloin kieltäytyminen on selviö.[/quote]

En minäkään sitä missään nimessä suosittele tyyliin, että tehkää näin. Kerroin vain itse siinä onnistuneeni, kun niin päätin. Jokin muu syy sai sitten myöhemmin juomaan.
Olen kyllä tässä mieltänyt olevani alkoholisti, ainakin kovasti perso alkoholille eri muodoissaan. Sen myötä toipumisvaihetta taitaa kestää koko loppuelämän ajan.
Jos pelkää tilanteita, missä juovia pitäisi kai lukita itsensä sisään tai mennä sänkyyn ja vetää peitto silmilleen.
Ajatellaan vaikka Tallinnan reissua, siellähän näkee porukan juovan, niin laivalla kuin maissakin. Sama koskee vaikka lomaa Kreikkaan. Nämä kaksi kirjoitan siksi, että sellaiset olen kyennyt tekemään juomatta, vaikka mukana porukassa oli heitä, jotka joivat.
Joku laivamatkakin voi olla ihan hauska, kun katselee liikaa kännäävien sekoilua. Kääntää sen omaksi voitokseen: Minä en ole tuollainen.

Kukin tavallaan eteenpäin.
Avatar
kapteenikoukku
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 208
Liittynyt: 5.9.2018 07:11:14

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja 0132 » 20.9.2018 12:16:42

Moro.
Uusia ihmisiä oikealla tiellä näköjään.
Pieni-lintu, onnea ekasta kuukaudesta.
Ja Kapteenikoukku kolmessa viikossa jo taivaltaa.
Pieni ja sitkeä Cinnamon kipittää myös kohden kolmea viikkoa.
Eihän kompuroida viikonloppuna.
Tsempillä 0132
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1376
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Juoppo » 20.9.2018 17:51:46

kapteenikoukku kirjoitti:En minäkään sitä missään nimessä suosittele tyyliin, että tehkää näin. Kerroin vain itse siinä onnistuneeni, kun niin päätin. Jokin muu syy sai sitten myöhemmin juomaan.

Itse olen ollut samanlaisissa tilanteissa, mutta kyse ei ollut testistä, vaan olin vain sellaisessa henkisessä tilassa, että ryyppääminen ei ollut millään tavoin relevanttia. Euforinen "minä en juo" -tila. Myöhemmin sitten aloin taas ryyppäämään, mutta se ei ollut mitenkään yhteydessä ko. käytökseen eli viinan vieressä olemiseen, vaan täysin muihin asioihin.

Meitä on moneksi, toiselle tämä viinan vieressä huoletta oleminen on mahdotonta ymmärtää, toisille taas se, että jollekin pidemmän aikaa juomatta olleelle voi alkoholin hajusta paukahtaa päälle vastustamaton viinanhimo.

Oma käsitykseni on, että kk:n ja meikäläisen suhtautuminen tulkitaan valehteluksi ja tämä toinen "oikeaksi" alkoholistin käytökseksi.
Juoppo
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 111
Liittynyt: 8.8.2017 07:01:12

Re: Vihdoin olen päättänyt olevani lopettaja

ViestiKirjoittaja Pieni-lintu (poistunut käyttäjä) » 20.9.2018 17:54:46

kapteenikoukku kirjoitti:
Jos pelkää tilanteita, missä juovia pitäisi kai lukita itsensä sisään tai mennä sänkyyn ja vetää peitto silmilleen.
Ajatellaan vaikka Tallinnan reissua, siellähän näkee porukan juovan, niin laivalla kuin maissakin. Sama koskee vaikka lomaa Kreikkaan. Nämä kaksi kirjoitan siksi, että sellaiset olen kyennyt tekemään juomatta, vaikka mukana porukassa oli heitä, jotka joivat.
Joku laivamatkakin voi olla ihan hauska, kun katselee liikaa kännäävien sekoilua. Kääntää sen omaksi voitokseen: Minä en ole tuollainen.

Kukin tavallaan eteenpäin.


Niin. Tarkoitin vain, että itseä auttanut raitistumaan etenkin tämän ensimmäisen kuukauden kynnyksen suuresti se, etten mene tilanteisiin, jossa pääroolissa on alkoholin nauttiminen. En kaipaa sitä elämää, jossa sosiaalinen elämä yhdistyy alkoholin nauttimisen kautta. Matkat ovat eri asia. Reissuilla pääroolissa on matkustelu, ei kännääminen, mutta itse olen tehnyt ulkomaille ja ympäri Suomea molempia, reissuja, joilla en juo pisaaraakaan tietoisesti ja reissuja, joilla tissutellaan tietoisesti joka päivä. En vain enää lähde ryypylle harrastamaan tätä "juhlimiskulttuuria", kuten suomalaisessa juomakulttuurissa on tapana. Yleensä tärkeät juhlat juhlitaan päivällä ja niissä ei tarvitse juoda. Halusin vain kuvata tätä omaa ajattelutapaani, miten aion pysyä raittiina. En enää härnäile itseäni, enkä vakuuttele, koska tiedän, ettei tahdonvoima ole aina se juttu, jolla tämä sairaus taittuu, tarvitsee myös hieman viisautta ja kaukonäköisyyttä. Sinäkin Kapteenikoukku luot omat raitistumisen mallisi. Niin meistä jokainen täällä. Ainahan voimme olla samaa mieltä, eri mieltäkin ja siltä väliltä. Toivottavasti jokaisella on se sama lopputulos, raittiuden saavuttaminen ja ylläpitäminen.

Kiitos onnentoivotuksesta 0132! Onnea sinullekin samalle tielle ja menestystä! :D Raittius on hyvä valinta. :)
Pieni-lintu (poistunut käyttäjä)
 

Seuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa