[lutunen]

Runebergin päivä . Vieraaksi jäänyt , varmasti suurmies. Muistan että sota oli hänen aikanaan ihannoitu. Sitä hehkutti, sen koulusta muistan.

Nuoskalunta!
Se on kuin kevään merkki!

Naapurusto elää hiljaiselämää. Huumehessu muutti pois, miten paljon voikaan yhden häirikön, itsekeskeisen pilven veikon olemassaolo muuttaa koko rivitaloa. Ehkä ensi kesänä voidaan grillata pihalla, ilman häiriöitä. Naapurin nuorimies jatkaa tipatonta tammikuutaan. Se on jäänyt päälle.

Meillä sovinnollista lämmintä avoparin elämää. Rauhaa.

[kotivalo]

Oman kuoleman fiilistelystä hieman kevyempään aiheeseen, mutta vain hieman.

Rupesin nimittäin tänään miettimään, ketä kaikkia kirjoittajia tältä foorumilta onkaan vuosien saatossa häipynyt, kun MTT64 mainitsi että viime viikkoina on ollut erityisen vilkasta vanhojen kirjoittajien poistumaa.

Onhan täällä poistumaa ja uudelleen palaamista ollut kuitenkin aina, ainakin niin kauan kuin minä muistan vuodesta 2007 asti.

Ketä vanhoja nimimerkkejä olisikaan kiva nähdä (tai siis lukea) pitkästä aikaa?
Mieleen tulee esim. Vinetto (nähty viimeksi ehkä 2017?), kahleeton (nähty viimeksi kai 2011?), kahvimuki (viimeksi 2014?), minttumaaria (2010 tms?), Musseloinen (2007), Mainettaan parempi/kanttoona/KarriKärri (2016?),
hannu13 (2013?), Kaaleppinen (2018?), Fernetti (joo joo! : ), kotivalo, Rahvas (ellei sitten ole sama kuin Rahvas2), andante, """/ RauniO...

Nuo vuosiluvut kysymysmerkkien kanssa ovat muistikuvia, milloin nuo ehkä ovat viimeksi täällä käyneet.

Jotkut heistä kyllästyivät foorumilla tapahtuvaan jatkuvaan AA:n haukkumiseen, jotkut ehkä kokivat foorumilla olevan liikaa ateisteja, jotkut ehkä vain lopettivat muuten kirjoittamisen ja ehkä joku lähti juomaankin eikä koskaan palannut. Sitähän emme voi tietää.

Ainakin kaksi foorumille kirjoittanutta on kuollut, sen olen kuullut. Toinen oli Saunaan kirjoittaja ja hukkui kuulemma Hietsussa joskus vuosia sitten. En muista kummankaan edesmenneen nimimerkkejä enää, enkä ehkä sanoisi vaikka muistaisin.

Oli kiva muistella taas foorumin menneisyyttä, mutta ihan omaa ketjua en moiselle viihtinyt aloittaa. Siksi tähän ketjuun.

14 vuotta jo raittiina.

[lutunen]

Maailmanrauhasta tuskaa tunnen.

Omat pienet asiat menettävät merkityksensä.

Tulevaisuus hämärää. Arvaamatonta.

Miten voi pieni ihminen varautua pahimman varalle?

Miten rauhoitella lähimmäisiään?

Kun viha synnyttää vihaa ja reaktiot ovat sen mukaisia, miten suhtautua.

Niin monta kysymystä eikä yhteenkään ole yksinkertaisia vastauksia.

[vadelmamunkki]

En ole peloissani, mutta olen surullinen tilanteesta. Tapahtui se, mitä olen aavistellut: Venäjä on riisunut naamionsa. Uhreja riittää; niitä ovat ukrainalaiset kuten myös Venäjän armeijan nuoret rivimiehet, jotka eivät edes ihan tajua mihin ovat joutuneet.

Minä sanoin jo vuosia sitten, että Putin pystyy tähän ja tekee tämän. Suomessakin on kuitenkin aina ollut ihmisiä, jotka arvelevat että se pienempihän sen aloitti. Heidän mukaansa iso koulukiusaaja on syytön tai jopa uhri, ja hyökkäyksen kohde on syyllinen. Tätä ajatusta on nähty niin vuosien 1939 kuin 2022 tapahtumista. Totuus tulee kuitenkin aina ennen pitkää ilmi, ja joskus ilmitulo riippuu diktatuurin eliniästä.

Tänään tunnen myötätuntoa ja auttamisenhalua Ukrainaa kohtaan. Mutta: tunnen myös myötätuntoa ja ihailua niitä venäläisiä kohtaan, jotka rohkenevat tuomita sodan julkisesti.
On oikein että Venäjä on maana eristetty ja tuomittu. On oikein, että venäläiset urheilijat eivät saa osallistua kansainvälisiin kisoihin. Urheilijat eivät toki ole syyllisiä sotaan, mutta sanktioiden on kuitenkin koskettava koko valtiota urheilijoita myöten.

Tavalliset venäläis-syntyiset ihmiset eivät myöskään ole automaattisesti syyllisiä. Minäkin olen tuntenut monia venäläissyntyisiä ihmisiä opinnoissa ja työssä sote-alalla. Monet heistä saattavat jopa vastustaa Putinia, kaikista emme tiedä.
Sotaan on toki vain yksi pääsyyllinen, ja se on hän: Vladimir.