Olet täällä

Selviytymiskeinot

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Selviytymiskeinot

ViestiKirjoittaja viimeinenpisara » 20.9.2019 18:54:09

Hei,

lopetin alkoholin käytön (ja tupakoinnin) kokonaan kolme viikkoa sitten. Olin vähentänyt juomista (ja polttamista) jo noin kuukauden siten, että join enää muutaman kerran viikossa. Pahimmillaan sitä ennen join lähes joka päivä pullon tai useammankin viiniä.

Lopettamista on seurannut valtava väsymys sekä masennus. Masennusta oli jo aiemminkin, ja se oli yksi syy lopettaa juominen kokonaan. Nyt se tuntuu pahentuneen. Voi tietysti olla, että se ’vain tuntuu siltä’ eli että sitä oli myös aiemmin, mutta silloin sen ’hukutti alkoholiin’.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja onko kokemuksia siitä, milloin masennus helpottaa?

Olen lueskellut netistä kokemuksia tipattomasta tms. ja niissä korostuu miten hyvältä se tuntuu. Itsestä tuntuu lähinnä pahalta. En silti edes harkitse lopettavan eli aloittavani uudelleen juomaan. Tiedän, että tämä tästä vielä helpottaa, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia siitä, tuntuuko kenestäkään muusta samalta tai milloin tämä helpottaa.
Viimeksi muokannut viimeinenpisara päivämäärä 21.9.2019 13:02:35, muokattu yhteensä 1 kerran
viimeinenpisara
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 20.9.2019 18:42:08
Ollut raittiina

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja vadelmamunkki » 20.9.2019 20:26:12

On sellaisesta lievästä alakulosta kokemusta. Ei se mitään sellaista lamauttavaa masennusta ollut, mutta sellainen jännä melankolia, haikeus. Hieman siihen liittyi jotain yksinäisyyttä, vaikka olisi ollut ihmisten keskellä. Jotain ulkopuolisuutta, ja vierauden tunnetta.
Alku raittiushan oli ihanaa, kun kaikki vierotusoireet kaikkosivat pikkuhiljaa, ja tuntui kuin raikas tuuli olisi puhdistanut koko sielun.
Se haikeus ja alakulo tuli sitten jossain kohtaa toista tai kolmatta kuukautta. Kävin AA:ssa jatkuvasti, tapasin vertaisia, olin niin kovasti raitistuvaa alkoholistia, että oksat pois. Silti se outo alakulo jatkui. Nyt jälkeenpäin ajatellen se ei tunnu kuitenkaan huonolta ajalta. Nekin olivat kauniita päiviä.

Milloinko se alakulo sitten menee ohi? Wait and see. Uskon että tällä foorumilla on monta ihmistä antamaan vastauksen. :)
¤ Siitä on lähdettävä että tähän on tultu. ¤
Avatar
vadelmamunkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2815
Liittynyt: 14.8.2016 09:57:17

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja Tyräkki » 20.9.2019 21:36:58

Mulla ei ollut mitään varsinaista kuherruskuukatta lopettamisen jälkeen, toki nautin esmes krapulattomista aamuista, mutta enimmäkseen mua ahdisti ja pelotti ja kammotti ja turhautti ja epäilytti ja ja..

Varmaan suunnilleen ekan puol vuotta olin henkisesti aika heikoilla, hyvin ailahtelevainen ainakin. Sitä mä olen kyllä yhä, ja varmaan iänkaikkisesti, tosin aallonpohjat ei ole ainakaan tällä hetkellä kovin syviä. Mä myös olen syönyt iät ajat keskikevyttä masislääkitystä, joka toki ilman viinaa toimii paremmin kuin viinan kanssa. En myöskään osaa sanoa, paraniko mun mielialat ton puolen vuoden jälkeen siks, että dokaamisesta alko olla tarpeeks kauan, vai aiheuttiko sen ihan muut elämäntilanneasiat.

Olen yrittäny ajatella asiasta niin, että dokaamattomuus ei takaa huumaa ja hurmosta, mutta on kuitenkin dokaamista parempi vaihtoehto.

Kuivaa syksyä!
Tyräkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1853
Liittynyt: 31.5.2017 15:25:31
Ollut juomatta

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja viimeinenpisara » 20.9.2019 21:54:15

Kiitos vastauksista Vadelmamunkki ja Tyräkki! Itselläni tämä masennus voi tosiaan liittyä myös muihin asioihin ja aloin myös käyttää masennuslääkkeitä samaan aikaan kun lopetin juomisen. Odotan vielä pääsyä terapiaan, pitäisi onnistua kuukauden sisään. Positiivista on darrattomuus ja tupakoinnin lopettamisesta olen tosi iloinen. Juomattomuus vielä vähän outoa, mutta päivä kerrallaan... Hyvää viikonloppua!
viimeinenpisara
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 20.9.2019 18:42:08
Ollut raittiina

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja 1970 » 21.9.2019 06:50:31

Ensin tuntuu ihan paskalta, sitten vaan paskalta. Jonkin ajan kuluttua ihan hyvältä, todella hyvältä ja jopa autuaalta. Nämä tunnelmat sitten vuorottelevat vuosien mittaan.

Teknisesti ja lääketieteellisesti ottaen hermomyrkkyä juovan ihmispoloisen aivot on jatkuvasti kansankielellä sekaisin, sillä välittäjäainemäärät vaihtelevat suuresti. Toipuminen kestää kuukausia ja vuosia ja kärsivällisyyttä ja sitkeyttä tarvitaan kahmalokaupalla.

Mitäpä muuta solu/hermomyrkyltä voi odottaakaan, kun sitä kaatelee terveinä syntyneisiin sisäelimiinsä. Hyvin tehokas vessnpytyn puhdistaja, kylläkin.

Normaalielämän perusmääre on olla terve, iloinen ja jopa onnellinen.

tsemppiä
Avatar
1970
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 23542
Liittynyt: 19.1.2010 15:43:12
Ollut juomatta

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 21.9.2019 08:19:18

Ei minullakaan mitään uudestisyntymisen riemujuhlaa ollut.
Ensimmäiset pari viikkoa olin hyvin hiljaa. Aihe oli niin arka ja henkilökohtainen ettei se olisi kärsinyt edes pahaa katsetta, kenenkään kanssa asian puheilla repostelusta puhumattakaan. Kun teki mieli ottaa, niin teki. Ensimmäisinä viikkoina tiesin tunnin, puolen tunninkin tarkkuudella, koko ajan, kauanko viimeisestä kaljapullosta on aikaa. Sitä etäisyyttä piti tosiaan kerätä.
Kyllä se minun kohdallani oli ihan selvästi omalta mukavuusalueelta poistumista.

Vähitellen se sitten alkoi näyttämään parempia puoliaan, selvänäolo. Siihen tottui, päivä päivältä pienen hitusen kerrallaan, helpotti ja alkoi tuntumaan normaalilta. Unohtumaan. Uusia polkuja muodostumaan aivojen mielitekoverkostoihin, totuttuihin tapoihin.

Aika tekee tehtävänsä.
En osaa sanoa edes suunnilleen kuinka kauan se kesti, mutta joskus sen vaan tiesin, paljon rauhallisempi olen kuin alkoholistina, elämääni tyytyväisempi, tämä tuntuu nyt niin omalta ja jo tutulta etten vaihtaisi takaisin.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7478
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja viimeinenpisara » 21.9.2019 09:01:28

Kiitos hyvistä vastauksista! On tosiaan vähän hassua, että vaikka kuinka tietää, ettei juomisen lopettaminen ole mikään ihmelääke, sitä kuitenkin hiukan olettaa, että se auttaisi kaikkeen - ja heti!

Kyllä tässä vielä päiviä lasketaan (21) ja tosi vähänhän niitä on vasta takana. Mutta juomatta oleminen on ollut helpompaa kuin kuvittelin. Muutaman kerran on käynyt mielessä, että olisi kiva juoda lasillinen viiniä, mutta tiedän hyvin, että se ei siihen lasilliseen oli ikinä jäänyt eikä tule ikinä jäämään. Ja samalla mukaan tulisi taas tupakka... Ja siitä haluan eroon ainakin yhtä paljon kuin alkoholista. Ihme kyllä sitä ei ole tehnyt edes mieli, vaikka olen polttanut säännölllisen epäsäännöllisesti ’aina’.

Itselläni tämä päätös lopettaa juominen johtui siitä, että tapahtui jotain (alkoholilla ei ollut osuutta asiaan), jossa loukkaannuin pahoin ja jonka seurauksena menetin ’entisen elämäni’.

Sen jälkeen join melko paljon, mutta kun sokki-vaihe meni ohi, seurasi masennus. Ymmärsin, että alkoholi ei ainakaan auta asiaa. Nyt yritän selvitä tästä keinolla millä hyvänsä, sain masennuslääkkeitä, liikun, syön terveellisesti, nukun jne. ja menen terapiaan heti kun se järjestyy, enkä käytä alkoholia - toivottavasti enää koskaan.

Nyt siis tarkoituksena selvitä tästä kaikesta. Kysymys: miten tärkeänä koette AA:n raittiina pysymiselle? En ole ainakaan vielä käynyt kokouksissa ja tuntuu vähän vieraalta. Toisaalta taas, jos se ’välttämätön’ niin menen.
viimeinenpisara
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 20.9.2019 18:42:08
Ollut raittiina

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 21.9.2019 09:18:18

Kaikenlainen yhdistystoiminta tuo sisältöä elämään juomisen tilalle.
Onko sitten hengellinen toiminta juuri sitä millä haluaa ajatusmaailmansa täyttää, se on jokaisen oma maailmankatsomuksellinen asia.
Itse olen pitänyt parempana osallistua korkeampia voimia julistamattomiin ja mahdollisimman vähän senkaltaisia ohjelmia syöttäviin yhteisöihin -niihinkin nykyään valikoivammin ja satunnaisemmin kuin ennen. Kun omaakaan elämää ei tarvitse mihinkään paeta, sitä sisältöä tuntuu vaan jostain pursuavan.

Päihde- ja yleensä elämäntapa-asioihin keskittyviä järjestöjä on paljon. Minulle sopivat paremmin ne joissa asioita kohdataan monipuolisemmin, kaikkia elämään liittyviä asioita sivuten eikä pelkästään päihdeasioita tuijottaen. Eikä ainakaan niitä hengelliseltä ja mystilliseltä kannalta tulkiten.

Valinnanvaraa on todella paljon, mutta kun tämä sivusto ei kai ole tarkoitettu pääasiassa mainoskanavaksi, niin en ala erikseen mitään niistä suosittelemaan. Niitä voisi tietysti jossain ketjussa joskus esitellä ja niistä kertoilla, mutta kun kovin helposti näkyy täällä menevän jäsenhankinnan ja "evankelioinnin" puolelle niin aihe on välillä kovin tunteita herättävä ja pikku kinaakin aikaansaava.

Välttämätöntä raitistumiselle ei minkään järjestön toimintaan osallistuminen missään tapauksessa ole. Suurin osa raitistuneista on raitistunut ilman mitään osallistumisia mihinkään yhteisötoimintaan, ja toisaalta niihin osallistuneiden lopullinen eroonpääsy alkoholismista ei näytä olevan sen varmempaa kuin "luonnonmenetelmällä" lopettaneidenkaan kohdalla.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7478
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja Tyräkki » 21.9.2019 09:26:51

viimeinenpisara kirjoitti:Kysymys: miten tärkeänä koette AA:n raittiina pysymiselle? En ole ainakaan vielä käynyt kokouksissa ja tuntuu vähän vieraalta. Toisaalta taas, jos se ’välttämätön’ niin menen.


Mä en ole käyny, itelleni suorastaan vastenmielinen ajatus, vaikka tiedän, että monelle sitten taas ihan elintärkeetä. En pidä välttämättömänä, jos raitistelu ei ota liian koville ilmankaan.

[En arvostele AA:ta, mulla ei siitä ole mitään kokemusta. Vika on mussa, ei AA:ssa, mutta onneks se ei nyt näytä olevan kriittistä.]
Tyräkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1853
Liittynyt: 31.5.2017 15:25:31
Ollut juomatta

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja viimeinenpisara » 21.9.2019 09:32:03

Kiitos. Tuo nyt varmaan sellainen kysymys, johon tosiaan melko vahvoja mielipiteitä. Itse olen nyt miettinyt, että kokeilen ensin sitä terapiaa, siellä voi puhua myös alkoholi-asiasta, mutta se ei ole ainoa asia.

Uskon kyllä, että vertaistuella on suuri merkitys, mutta tuo aa tuntuu tosiaan vähän vieraalta ja nyt niin paljon muutakin, että stressaa jo ajatuskin, että pitäisi mennä vielä johonkin. Koska liikaakin voi olla liikaa ja nyt ei kovin paljon voimavaroja.

Mietin myös, että sitä vertaistukea voi saada täältäkin.
viimeinenpisara
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 20.9.2019 18:42:08
Ollut raittiina

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja viimeinenpisara » 21.9.2019 09:34:20

Edit: Sama viesti tuli kahteen kertaan, joten poistin tämän.
viimeinenpisara
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 20.9.2019 18:42:08
Ollut raittiina

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja Tyräkki » 21.9.2019 09:46:09

Plinkki on mun AA.

Lisäks kävin kunnallisella päihdeteralla, mä halusin tilittää ammattilaiselle enkä vertaiselle, vaikka tiedän, että kanavalaisista moni on päinvastaista mieltä.
Tyräkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1853
Liittynyt: 31.5.2017 15:25:31
Ollut juomatta

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 21.9.2019 10:45:47

Viimeinen pisara kysyy
Kysymys: miten tärkeänä koette AA:n raittiina pysymiselle? En ole ainakaan vielä käynyt kokouksissa ja tuntuu vähän vieraalta. Toisaalta taas, jos se ’välttämätön’ niin menen.


Raittiuteen on tietenkin monta tietä. Itse olen saanut olla raittiina ensimmäisestä kokouksestani alkaen. Tämän pävän aa-laisista monet ovat olleet raittiina kymmeniä vuosia, osa ensimmäisestä palaveristaan lähtien, osa oltuaan välillä jopa vuosia juomassa.

AA on vapaaehtoista ja mukaan pääsee siinä vaiheessa, kun on syntynyt halu lopettaa juominen. Luonnollisesti AA tuntuu vieraalta, koska sitä ajatellessaan joutuu sen kysymyksen eteen, että onko valmis myöntämään voimattomuutensa. Eikö pystykään käyttämään alkoholia hallitusti? Onko tyhmä tai hölmö vai mielisairas? Onko siellä joku tuttu? Mitä se ajattelee minusta? Ajattelenko hänestä, ai tuokin renttu tai johtaja? Enkö saa koskaan enää juoda, edes saunakaljaa? Se on turha pelko: AA ei estä ketään juomasta.
Jotkut aa-laiset hakevat muutakin tukea raittiudelleen, eikä AA estä sellaista tai ota kantaa jäsentensä elämään.

Jos joskus haluat käydä kokouksessa, mene ennakkoluulottomasti, kuuntele, pyydä mukaasi jotain luettavaa ja käy vielä uudelleen pari kertaa. Silloin ei ensikerran hämmennys ja jännitys vaivaa mieltäsi ja voit vapautuneesti myös kertoa itsestäsi. Tai olla kertomatta. Aina olet selvin päin tervetullut!

Monelle jäsenelleen AA on ollut hengen pelastaja.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3308
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 21.9.2019 10:50:06

mies metsänreunasta kirjoitti
Valinnanvaraa on todella paljon, mutta kun tämä sivusto ei kai ole tarkoitettu pääasiassa mainoskanavaksi, niin en ala erikseen mitään niistä suosittelemaan. Niitä voisi tietysti jossain ketjussa joskus esitellä ja niistä kertoilla, mutta kun kovin helposti näkyy täällä menevän jäsenhankinnan ja "evankelioinnin" puolelle niin aihe on välillä kovin tunteita herättävä ja pikku kinaakin aikaansaava.


Suuri määrä apua ja tukea tarjoavia on tämän Päihdelinkin yläpalkin kohdassa MISTÄ APUA?

Tänään et ole yksin
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3308
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Raitistuminen jälkeinen masennus

ViestiKirjoittaja Dave2 » 21.9.2019 10:56:39

viimeinenpisara kirjoitti:

Nyt siis tarkoituksena selvitä tästä kaikesta. Kysymys: miten tärkeänä koette AA:n raittiina pysymiselle? En ole ainakaan vielä käynyt kokouksissa ja tuntuu vähän vieraalta. Toisaalta taas, jos se ’välttämätön’ niin menen.


Vaikea sanoa välttämättömyydestä, toisille sopii ja auttaa ja toiset tuntevat suurta vastenmielisyyttä, joka täälläkin kirjoituksissa näkyy.

Itseltäni ryhmät hyvin nopeasti veivät ahdistuksen ja masennuksen. Nimenomaa ihmiset. Ei opit ja ohjelmat.
Avatar
Dave2
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 213
Liittynyt: 16.4.2018 06:19:58

Seuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa