Vaan kyllä tämä pimeä marraskuu on ehkä pahinta aikaa hallita juomista. Joulukuu saattaa niin ikään olla vaikea. Viime jouluna vedin nuo hirvittävät lärvit joiden seurauksena päätin vähentää ja/tai lopettaa. Miten siitäkin voi olla jo vuosi aikaa? Kummallista, että aika tuntuu loppujen lopuksi menneen uskomattoman nopeasti, vaikka huhtikuussa juomattomuuden alkuhuumassa ajankulku tuntui pikemminkin pysähtyneen. Kesä sen sijaan meni - kuten tavallista - aivan liian nopeasti. Toisaalta se meni varsin mukavasti alkoholitonta olutta silloin tällöin litkien. Light-limsaa naukkailen myös silloin tällöin. Muita juomisen korvikkeita en kuitenkaan ole kehitellyt. Paitsi tietenkin kovan syömisen ja liikkumisen.
Näinä aikoina sitä tosiaan ehtii miettiä, oliko erityisen itsetuhoisesti tapahtunut "pimeän vuodenajan juominen" masentuneisuuden oire vai sen aiheuttaja. Minulle tämä valon katoaminen aiheuttaa väistämättä alakuloisuutta. Luulen, että meitä pimeinä aikoina juomistaan lisääviä ei-bilettäviä alkoholisteja on melkoisesti.Haluaisin myös olla jollain tavalla avuksi alkoholismin tai lisääntyneen alkoholinkulutuksen kanssa painiville. En tiedä vielä, mitä tämä tarkoittaa. Voisi varmaan aloittaa vastailemalla täällä plinkissä useampiin viestiketjuihin, sillä käyn kuitenkin lukaisemassa eri keskusteluita viikoittain. Ihan kuin elämälle olisi tullut suuntaviivoja, merkityksiä ja värejä kaiken pimeän keskelle.
Kannustan sinua, joka luet tämän, miettimään suhdettasi alkoholiin. Jos tuntuu siltä, että olet valmis luopumaan iänikuisista krapuloista, sekaisin olevasta hormonitoiminnasta, surkealaatuisista yöunista, arjen ylisuorittamisesta, itsensä jatkuvasta palkitsemista ja jokapäiväisen kiintopisteen keskittymisestä lasikantiseen, tee se. Se on sen arvoista.
Rakkautta ja voimia kaikille.
