Olet täällä

Nymerian paluu

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja nymeria » 10.1.2021 19:02:15

Moi jos täällä on vanhoja tuttuja. Olen päälle 30v nainen, lopetin muutama vuosi sitten juomisen ja sitä autuasta onnea kesti 2,5 vuotta. Sinä aikana saavutin niin paljon, uusi ihana asunto, tutkinto ja unelmaduuni, raha-ongelmat pois ja viimeisenä upea parisuhde.

Kumppanilleni en koskaan kertonut suoraan ongelmastani, oltuamme jo tovin yhdessä otin kerran yhden oluen. Ei ongelmaa, ajattelin. Otin jossain vaiheessa toisenkin, ja kaikki varmaan tietävät mihin näin reilun vuoden jälkeen tilanne eskaloitui.

Illat vietin mieluummin kotona tissutellen kuin kumppanini kanssa tehden juttuja. Kännit päälle ja nukkumaan, hän olikin viimeiset puoli vuotta tietoinen ongelmastani kun sen hänelle vihdoin myönsin. Lupasin jo tuolloin lopettaa, mutta pääsin niin helpolla että jatkoinkin. Luotin että hän pysyy rinnalla. Tätä jatkui pitkään, myös pandemian vaikutus omaan duuniin toi lisää stressiä ja sillä sai vakuuteltua itselle muutaman tarpeen.

Pari viime kuukautta meni niin, että se ensimmäinenkin huikka toi vaan surua. Oli kuitenkin helpompi sulkeutua itsensä sisälle ja unohtaa muu maailma. Aloin huomaamaan merkkejä kumppanissa, hän alkoi loitota. Uutenavuotena päätin että nyt riittää, en voi riskeerata elämäni kumppania alkoholin takia ja haluan takaisin omaksi onnelliseksi itsekseni. Ajattelin että nyt alan panostaa myös siihen kumppaniin vaikka pelkäsin että on liian myöhäistä ja laiva on jo mennyt liian kauas satamasta.

Valitettavasti niin se olikin. En ehtinyt alkaa panostamaan, vaan mies oli jo tehnyt mielessään erotyötä jonkin aikaa. En tiedä saanko mahdollisuutta näyttää muutosta vai en, toivoisin että saisin mutta pelkään että olen jo polttanut ne sillat. Nyt yritän samaan aikaan käsitellä raittiutta ja eroa maailman ihanimmasta ihmisestä. Alkoholi ei sentään ole mielessä vähääkään, tarpeeksi paha olla jo muutenkin.

Onko muita ketkä tuhonneet parisuhteensa alkoholilla? Tällä hetkellä tunnen itseni niin yksinäiseksi ja juuri kun oman itseni uudestaan löytämiseen tarvitsisin tukea, en sitä mistään saa.
Vaik sut on luotu kantamaan
Nousemaan aina uudestaan
Oon pahoillani en osannut lohduttaa
Mut lupaan vielä se helpottaa
nymeria
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 149
Liittynyt: 9.9.2015 15:46:07
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja turruttaja » 10.1.2021 19:32:57

nymeria kirjoitti:
Onko muita ketkä tuhonneet parisuhteensa alkoholilla? Tällä hetkellä tunnen itseni niin yksinäiseksi ja juuri kun oman itseni uudestaan löytämiseen tarvitsisin tukea, en sitä mistään saa.


Kyllä. Luin kirjoituksesi ja kosketti kyllä aika syvältä. Oma exä kesti tosi pitkään juomistani, olin tosin rehellinen alusta alkaen(ja nuori ja uskoin että kai tää tästä pikkuhiljaa kun vaan pääsee eteenpäin elämässä etc.) ja se oli sellaista vuoristorataa, raittiusyritykseni eivät riittäneet vaikka exä oivalsi että se ei sinänsä ole minun oma vika, vaan että olen jollain tavalla sairas..sairastunut alkoholismiin. En jaksa avautua siitä sen enempää, erosin 2016 yli 6 vuoden suhteen jälkeen. Olen nyt 35v mies. Suhde opetti varmasti molempia paljon, mutta hyväksyin heti hänen ratkaisunsa kun halusi erota, sillä hän ei enää nähnyt yhteistä tulevaisuutta. Mä olin itse myös kyllästynyt, mutta samalla hyvin rakastunut häneen, välitän hänestä edelleen, suhde oli muuten tosi läheinen ja tultiin pääosin toimeen todella hyvin.

Jos haet nyt apua toipumiseen, niin asiat varmasti paranee pikkuhiljaa, vaikka tämä suhteesi olisikin myös lopullisesti päättynyt. Parisuhteen kannalta ei kannata ainoastaan raitistua, vaan pitää katsoa kokonaiskuvaa, vaikka onhan parisuhde ja muu elämä juuri ne asiat joita elämässä on hyvä arvostaa ja kunnioittaa.
Itse olen paremmassa kunnossa kuin aikoihin, vaikka viimeisen vuoden aikana tullut pienimuotoisia retkahduksia, joita en sinänsä myöskään vähättele. En ole löytänyt uutta suhdetta enkä paljon ole etsinytkään. Annoin paljon aikaa itselleni silloin 2016 jälkeen. Tiedän kyllä tuon yksinäisyytesi. Kannattaa ehdottomasti hakee IHAN MITÄ TAHANSA APUA. Vertaistukiryhmiin aion itse nyt hakeutua takaisin pienen retkahduksen jälkeen. Korona ollu tosin este ja osittain tekosyy. Täälläkin varmasti saa sitä vertaistukea! Tervetuloa tänne ja ota ihan vaa päivä kerrallaan niinku ne sanoo:D Hienoa että onnistuit olemaan noin pitkään selvinpäin. Omakohtainen ennätys on se vajaa 6kk. Eli sähän oot jo iha pro minuun verrattuna;)
turruttaja
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 23
Liittynyt: 24.4.2016 06:29:57
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja nymeria » 10.1.2021 20:01:57

Kiitos kivoista sanoista.

Viimeksi kaikki sujui tosi helposti ihan vaan tämän palstan avulla. Tottakai ratkaisu raittiudesta on lähtöisin siitä että haluan oman onnellisen energisen itseni takaisin, toki motivaattorina toimi myös pelko siitä että menetän jotain mitä olen saavuttanut.

Ehkä tarvitsin tämän vaiheen tajutakseni, että todellakaan en voi ottaa sitä yhtäkään edes pitkän ajan jälkeen. Motivaatio selvinpäin olemiseen on valtava, koska tiedän että silloin olen oma itseni ja se tulee lopulta olemaan helppoa olla edes ajattelematta alkoholia.

Itse vietin myös silloin edellisen raittiuden edeltävän ja jälkeisen ajan pitkälti ihan itseni kanssa. Oon semi-introvertti joten se ei ole ongelma enkä silloin itsekään etsinyt yhtään mitään. Olis pitänyt myöntää ongelma silloin hänellekin niin ei ehkä oltais tässä pisteessä. Tukea saan onneksi myös ystäviltä, jotka tietävät ongelmastani.

Vaikka fiilis on aika pohjalla ei onneksi mitään juomishaluja todella ole.. Nää kaks asiaa samaan aikaan käsiteltävänä ei nyt ollut ihan se mitä tämän vuoden alulta odotan.
Vaik sut on luotu kantamaan
Nousemaan aina uudestaan
Oon pahoillani en osannut lohduttaa
Mut lupaan vielä se helpottaa
nymeria
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 149
Liittynyt: 9.9.2015 15:46:07
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja turruttaja » 10.1.2021 20:23:52

nymeria kirjoitti:Kiitos kivoista sanoista.

Viimeksi kaikki sujui tosi helposti ihan vaan tämän palstan avulla. Tottakai ratkaisu raittiudesta on lähtöisin siitä että haluan oman onnellisen energisen itseni takaisin, toki motivaattorina toimi myös pelko siitä että menetän jotain mitä olen saavuttanut.

Ehkä tarvitsin tämän vaiheen tajutakseni, että todellakaan en voi ottaa sitä yhtäkään edes pitkän ajan jälkeen. Motivaatio selvinpäin olemiseen on valtava, koska tiedän että silloin olen oma itseni ja se tulee lopulta olemaan helppoa olla edes ajattelematta alkoholia.

Itse vietin myös silloin edellisen raittiuden edeltävän ja jälkeisen ajan pitkälti ihan itseni kanssa. Oon semi-introvertti joten se ei ole ongelma enkä silloin itsekään etsinyt yhtään mitään. Olis pitänyt myöntää ongelma silloin hänellekin niin ei ehkä oltais tässä pisteessä. Tukea saan onneksi myös ystäviltä, jotka tietävät ongelmastani.

Vaikka fiilis on aika pohjalla ei onneksi mitään juomishaluja todella ole.. Nää kaks asiaa samaan aikaan käsiteltävänä ei nyt ollut ihan se mitä tämän vuoden alulta odotan.


Eipä kestä! Jep uskon että pitkän raittiusjakson jälkeen voi jollain lailla unohtaa sen ongelman luonteen. Kuulostaa hyvältä tuo tilanteesi ja mä kyl uskon et oot todella vakaalla pohjalla ainakin tuon perusteella. Yleensä selkeet juomishalut kertoo omalta osaltani usein jostain , että kaikki ei oo iha pään sisällä kovinkaan OK. Toisin sanoen, että on vaikeeta olla itsensä kanssa. Tosin joskus se retkahdus voi olla oikeesti joillekin iha vaa huonoo tsägää. Itse lukenut myös paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, sillai sopivasti aina kun törmää johonki hyvään...
turruttaja
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 23
Liittynyt: 24.4.2016 06:29:57
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja nymeria » 10.1.2021 20:32:03

Mulla kaikki oli silloin liian hyvin kun uskalsin kokeilla josko silloin tällöin pari vois ottaa :roll: Oli helppo olla siinä turvallisuuden tunteessa.. Oma pääkoppa onneksi voi muutoin ihan hyvin, jos siis alkoholiongelmaa ei laske mukaan. Tiedän että näistä selviää, vaikka tämän hetken fiilikset aika mustat onki.

Juodessa olen se ihminen ketä vihaan ja pakenen sitä ihmistä alkoholiin, oravanpyörä on valmis. Kevättä kohti takki auki, ei se muukaan auta.
Vaik sut on luotu kantamaan
Nousemaan aina uudestaan
Oon pahoillani en osannut lohduttaa
Mut lupaan vielä se helpottaa
nymeria
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 149
Liittynyt: 9.9.2015 15:46:07
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja Marjaterttuleppäkerttu » 10.1.2021 20:59:36

Hei Nymeria. Ei minulla oikeastaan ole lohduttavia sanoja, voin ehkä kuvitella tunteesi. Itse pelkään myös että mieheni väsyy minuun. Olemme olleet yhdessä 33 v. Eli suurimman osan elämästäni😊 Olin 18 kun tapasimme.
Sulla on hyvä raitistumisen kokemus jo olemassa, toisin kun mulla. Usko siihen, minäkin yritän uskoa että minä vielä onnistun😊
Marjaterttuleppäkerttu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 112
Liittynyt: 18.8.2020 18:03:21

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja nymeria » 12.1.2021 09:40:25

Tää toinen raitistumiskerta tuntuu jotenkin paljon helpommalta. Ehkä kun tietää jo mitä on edessä, siis se parempi ihminen joka oli onnellinen. Mielitekoja ei ole ollut kuin hyvin lyhyitä, ne on menneet nopeesti ohi. Yli puoli vuotta vaivannut refluksivaiva ja vatsansuojalääkkeen tarve loppui kun seinään lopetettuani, sitäkään en suostunut myöntämään että alkoholista se johtui :roll:

Unet olleet katkonaisia ja edelleen vaikea saada öisin unta, tai jos unta tulee niin aamuyöstä herään valvomaan useammaksi tunniksi. Aamuisin sitten taas voisin nukkua vaikka kuinka pitkään. Tänään pakottauduin nousemaan klo 9. Sinänsä olen kyllä aina ollut iltaihminen ja teen pääasiassa ilta- ja yövuoroja joten ei nyt ole tarvettakaan muuttaa rytmiä klo 6 herääjäksi.

Vihreä tee teki paluun kun lopetin juomisen, ruoka ei meinaa maistua johtuen erosta. Se on varmasti myös syynä unettomuuteen. Avauduin eksälle kunnolla kaikesta mitä olen käynyt läpi ja tunnustin kaikki valheet, toivoisin koko sydämestäni että hän antaisi mahdollisuuden näyttää taas kuka oikeasti olen, antaisi itselleen mahdollisuuden rakastua oikeaan minuun uudestaan. Silti tiedän että hän on elänyt epätietoisuudessa ja valheessa niin pitkään, ettei aikaisempi aika riitä paikkaamaan niitä haavoja. Toivon koko ajan, mutta silti yritän irrottautua. Vielä tavarat pitäisi vaihtaa päittäin mitä toistemme luona on, sain ne pakattua eilen.

Siivosin eilen kotia kuin hullu, samalla itkin ja kuuntelin musiikkia. Totesin illalla että olihan tehokas päivä. Tänään töihin illaksi, jos saisi ajatukset muualle hetkeksi.

Ihanaa talvipäivää kaikille jotka tämän näkevät.
Vaik sut on luotu kantamaan
Nousemaan aina uudestaan
Oon pahoillani en osannut lohduttaa
Mut lupaan vielä se helpottaa
nymeria
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 149
Liittynyt: 9.9.2015 15:46:07
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja nymeria » 14.1.2021 10:57:31

Ensimmäinen alkoholiuni check! Tosin tällä kertaa en unessa juonut, vaan kaljanhimo oli siinä aivan järjetön. Hereillä ollessa ei tee yhtään mieli kyllä.

Uni tulee joka ilta jo helpommin enkä herää yöllä. Jotenkin aika kullannut muistot että viimeksi olisin nukkunut heti hyvin, mutta nyt kun vanhoja omia tekstejä lukee niin kyllä siihen meni aikaa. Ja väsymystäkin oli hitosti vielä monen viikon jälkeen. Nyt olen vielä siinä iloisessa raittiushumalavaiheessa kun virtaa riittää. Onneksi tietää että lopulta vaan hyvää on tulossa.
Vaik sut on luotu kantamaan
Nousemaan aina uudestaan
Oon pahoillani en osannut lohduttaa
Mut lupaan vielä se helpottaa
nymeria
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 149
Liittynyt: 9.9.2015 15:46:07
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja nymeria » 23.5.2021 09:48:58

Pitkästä aikaa tuun kirjottaan tänne. Yli 4kk vierähtäny raittiutta. Erohan siitä miehestä tuli, tosin ystävyys jäi ja edelleen ollaan tekemisissä viikottain. Kun ajatukset selkeni hiljalleen, huomasin että surin enemmänkin eroani alkoholista kuin eroa kumppanistani. Huomaan nyt että ei minulla ollut kiinnostusta parisuhteeseen hänen kanssaan. Alkoholista luopuminen oli kuin pitkäaikaisen ystävän menetys. Niinhän sitä sanotaan että ero alkoholista on kuin pieni kuolema.

Iltaisin on ihana mennä nukkumaan kun uni tulee ongelmitta enkä herää kertaakaan yöllä. Ensimmäisten viikkojen jälkeen normalisoitui. Alkuun tuli myös se tuttu kaikki-heti-nyt asenne. Koti uuteen uskoon, hiukset uusiksi, elämäntaparemontti, you name it. Nyt kaikki tasoittunut alun raittiushumalan jälkeen.

Eilen oli ensimmäistä kertaa kunnon himo juomiseen monta tuntia. Kesä, vapaat, lätkän mm, hiton onnellinen fiilis..miksi ei voisi ottaa muutamaa? Kaikki mun järjen ääni katos ja tilalle mun aivot kehitti syitä vetää kännit. "lopettaminen onnistui niin helposti, aina voi tehdä sen uudestaan", "ei yhdet kännit ketään haittaa, sitten vaan jatkaa raittiutta", "niin hyvä fiilis että ei sitä krapula pilaa, onnellisuutta niin paljon", "ehkä kohtuukäyttö onnistuu tällä kertaa". Olin kuin jossain huumassa, kaikki alkuperäiset syyt juomisen lopettamiseen haihtuivat unholaan mielen perukoille. Olin jo takki päällä rappukäytävässä lähdössä kauppaan ostamaan kaljaa, juuri ennen kuin suljin oven havahduin hieman todellisuuteen ja palasin takaisin sisälle. Pyörin hetken kotona ulkovaatteet päällä ja kengät jalassa, otin syömistä ja limua, aloin lukemaan palstaa, jossain vaiheessa himo meni ohi ja järjen ääni palasi. Tämä säikäytti, koska aikaisemmin näin vahvaa tunnetta ei ole ollut. Nyt nukuttuani yön yli huomaan miten sairas mieleni on alkoholin suhteen. Siksi palasin tännekin lueskelemaan ja kirjoittamaan omia tuntoja.
Vaik sut on luotu kantamaan
Nousemaan aina uudestaan
Oon pahoillani en osannut lohduttaa
Mut lupaan vielä se helpottaa
nymeria
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 149
Liittynyt: 9.9.2015 15:46:07
Ollut juomatta

Re: Nymerian paluu

ViestiKirjoittaja MrsKoo » 31.5.2021 20:07:23

"Olin jo takki päällä rappukäytävässä lähdössä kauppaan ostamaan kaljaa, juuri ennen kuin suljin oven havahduin hieman todellisuuteen ja palasin takaisin sisälle."

Selvisit kuilun reunalta takaisin turvaan - älyttömän vahva teko!

Mulla on taas jälleen kerran ensimmäinen päivä ja en luota itseeni lainkaan. Ei se, että tekisi mieli juuri nyt tai huomenna tai ylihuomenna. Vaan juuri se, että tiedän sen tulevan jossain vaiheessa. Tuo kaupankäynti itsensä kanssa on niin tuttua...

Toivottavasti olen sen tilanteen tullessa kohdalle yhtä vahva, kuin sinä.

Tekemällä oppii.
Virheitä tekemällä oppii enemmän.

Avatar
MrsKoo
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 18
Liittynyt: 20.2.2017 20:34:09
Ollut juomatta


Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa