Olet täällä

Alkaa jo pelottaa, pakko lopettaa

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Alkaa jo pelottaa, pakko lopettaa

ViestiKirjoittaja Lucynner » 16.3.2021 13:51:04

Olen päälle kolmekymppinen nainen, juonut yli puolet elämästäni. Aluksi vain kavereiden kanssa teineinä viikonloppuisin, myöhemmin yhä enenevissä määrin.
En aivan tarkalleen muista, milloin juominen alkoi olla jokapäiväistä, mutta on ollut sitä jo ainakin pari vuotta ellei enemmän. Todella runsasta jo aiemmin.

Nyt sitten päätin katkaista pitkän putken sunnuntaina, ja olo on aivan hirveä. Aluksi vain oksensin ja yökin, hikoilin yöllä aivan järjettömästi, välillä palelin niin että hampaat kalisivat. En pystynyt syömään mitään, tärisin aivan kauttaaltani ja tuntui etteivät jalatkaan kunnolla kannattaneet. Kädet tärisivät aivan älyttömästi, tuntui etten saanut puhelinta näpyteltyä. Pystyin makaamaan vain sängyn pohjalla. Ahdistus oli aivan hirveä, ja ensimmäistä kertaa elämässäni aloin jo kuulla ja nähdä omiani, vaikka tiedostin asian koko ajan.
Tänään olen jo vähän jaksanut olla jalkeilla ja tehdä jotain, mutta hikoilen ja palelen edelleen vuorotellen, ja kädet eivät vieläkään tahdo totella. Kävelemään en ole uskaltanut.

Virtsa on ollut muutaman kerran aamulla niin tummaa, että tänä aamuna oikeasti jo säikähdin oliko siinä verta mukana. Nestehukka on ainakin siis ollut järjetön, ellei jotain pahempaakin. Virtsassa on alkanut myös olla todella paha haju (Onneksi täällä voi olla anonyymi)

Pahinta on, että pilaan kohta työmahdollisuuteni. Jäin työttömäksi loppuvuodesta (ei juomisen takia) ja tuossa paikassa vietetyn parin vuoden aikana tulin niin rohkeaksi tutussa porukassa, että aloin juoda töissäkin.
Nyt kun olen ollut uusissa paikoissa, pelkään jääväni kiinni. Siksi yritänkin nyt katkaista.
Yksikin päivä toikkaroin töistä kotiin niin humalassa etten tiellä meinannut pysyä, ja kaaduinkin. Hävettää miten moni ohikulkija onkaan nähnyt minut tuolla seilaamassa. Lisäksi yhdessä työpaikassa kädet tärisivät niin, etten millään meinannut saada syötyä, ja hävetti aivan älyttömästi kun työkaveri huomasi aivan varmasti. Sen jälkeen olin loppuviikon juomatta.
Mutta alkoihan se taas. Yhteen työpaikkaan en sitten pystynyt menemään, kun olin viikonlopun jälkeen niin huonossa kunnossa, että kaikki olisivat aivan taatusti huomanneet.
Poissaoloja on siis alkanut tulla juomisen takia, enkä pysty lopettamaan juomista töissäkään kun olen tarpeeksi krapulassa. Juomisesta on tullut kierre, että olot alkavat olla niin pahoja, etten voi vain kärsiä normaalia krapulaa niin kuin muut ihmiset ja jatkaa elämää, vaan siirrän vieroitusoireita juomalla koko ajan.

Katsoin kerran tililtä vuoden ajalta Alkoon käyttämäni summan, ja järkytyin. Käytän kuukaudessa alkoholiin enemmän rahaa kuin asumiseen.

Olen alkanut hukkaamaan tavaroita ja saamaan aivan täydellisiä muistikatkoksia loppuilloista ja tilanteista, eikä kumpikaan ole koskaan ollut tapaistani aiemmin.
Loukkaantumiset ovat myös lisääntyneet.

Minulla on ollut vajaa pari vuotta miesystävä, joka on kyllä alkanut myös huomata juomiseni, mutta kissaa ei ole vielä kunnolla nostettu pöydälle. Hän itse ei juurikaan juo, ja se vielä pahentaa asiaa, koska hän entistä selvemmin huomaa minun humalatilani. Viime kuukausina olen välillä hänenkin seurassaan ollut aivan tolkuttomassa kunnossa. Välillä on tullut aivan absurdeja tilanteita, en esimerkiksi muistanut lainkaan yhtä asiaa, joka oli tehty jo. Mies otti asian puheeksi ja minä iloisesti totean että niin joo se pitää hoitaa, mies katsoo minuun ihan kummissaan että niin, sehän on hoidettu jo. En muistanut koko asiaa vaikka kuinka yritin miettiä. Näitä on alkanut olla. Mies tekee välillä pisteliäitä huomautuksia juomiseen liittyen, mutta suoraan asiasta ei ole tosiaan puhuttu. Ja emme siis asu yhdessä, mutta mies on pari kertaa huomannut minun ottaneen juotavaa vähän enemmänkin mukaan kuin saunajuoman vaikka yritän piilotella, ja tokihan hän tosiaan humalatilani huomaa ja nykyään varmasti kiinnittää siihen joka kerta huomiota missä kunnossa olen :oops:

Olen saavuttanut sen pisteen, että alkoholista on pakko päästä eroon, ennen kuin menetän kaiken.
Mutta miten luopua jostain sellaisesta jonka kyljessä on kasvanut. Olen juonut koko teini-ikäni, nuoruuteni ja aikuisuuteni, enhän edes tietäisi kuka olen selvinpäin :cry: :shock: :?

Oli pakko saada purkaa ajatuksiaan jonnekin, toivottavasti joku jaksoi lukea.
Ja olen siis uusi käyttäjä, hei vaan kaikille :)
Lucynner
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 1
Liittynyt: 16.3.2021 13:31:40

Re: Alkaa jo pelottaa, pakko lopettaa

ViestiKirjoittaja Dave2 » 17.3.2021 18:07:02

Aika rankkaahan tarinasi on mutta omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että syvemmältäkin voi ylös päästä.

Hyvä, että olet tajunnut tilanteen ja aloittanut kirjoittelun.

Apua varmaan kannattaisi hankkia, oli se sitten antabus, AA-kerho tai mikä vaan sinulle sopii.

Yksi mitä olen koittanut vähän jokaiselle suositella on Annie Cracen kirja, Selvin päin. Siitä ainakin selviää mistä tässä etanolin nauttimisessa on kyse. Toisessa ketjussa kirjoittaja totesi, että kokemus oli kuin olisis lekalla päähän lyöty.
Mitä vähemmän tietoa sen suurempi usko.
Avatar
Dave2
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 336
Liittynyt: 16.4.2018 06:19:58


Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa