[Puuhapete]

Terve, Puuhapete siirtyy tälle puolelle.

Olen viime vuonna aloittanut vähentäjien puolella. Hitaasti alkaneen, mutta loppuvuotta kohti onnistuneen vähentelyn jälkeen päätin olla juomatta vuonna 2022.

Jatkuva juominen oli jo useamman vuoden harmittanut, ja aloin pelätä terveyteni puolesta.

Päätin alunperin alkaa vähentämään, ja jos toiminta ei muutu ja erityisesti terveyshuolet poistu, kokeilen seuraavaa, järeämpää keinoa. Ei suurempia lupauksia, vaan tekemällä jotain uutta asian eteen. Tässä listani.

- otin seuranta sovelluksen käyttöön
- liityin palstalle
- kerroin työterveyslääkärille huoleni ja juomamäärät
- ostin verenpainemittarin
- katsoin / kuuntelin selviytymistarinoita. Välillä aika hurjiakin
- luin Selvin päin kirjan
- kerroin kaverille, joka päihittänyt alkoholiongelman
- kerroin puolisolle samat mitä työterveydessä
- menin päihdehuoltajan pakeille
- hakeuduin avominnen avohoitoon

Aikaa ensimmäisen kohdan ja nykytilan välillä on n. 2 vuotta. Nyt vuodenvaihteessa tilanne hyvä. Paino pudonnut jo kohta 8kg, verenpaine vähän laskenut, syyskuusta lähtien juomamäärät lähes 0.

Päätös juomattomuudesta on syntynyt syksyn avohoidon avustamana. Hyvät tulokset ja hyvä olo, kohonnut motivaatio ja elämänilo on ollut päätekijä.

Hoidon aloittaessani en osannut, enkä halunnutkaan luopua alkoholista vielä koko elämäkseni. Mutta en myöskään kapinoinut juomattomuutta vastaan.

Mietin lähinnä seuraavia muutamia päiviä ja olin erittäin tyytyväinen olotilaani. Tämä päättämättömyys oli minulle helpotus, saatoin keskittyä juomattomuuden lyhyen ajan hyötyihin, ei tarvinnut surra tulevaa "menetystä".

Lopullinen käännekohta oli jouluaatonaattona. Olin yksin kotona, ja ostin siivoushommiin vauhdittamaan viinipullon. En tonkkaa, kuten aiemmin.

En myöskään ostanut jouluksi juotavaa, vain sen yhden pullon. Ikävä tuntui olevan kova. Viiniä, juustoa, siivousta, joulumusiikkia.

En pitänytkään enää humalatilasta, joka alkoi kahden lasin jälkeen. Olo ei parantunut juotuani pullon. Pikemminkin huonontui.

Humala ei ollutkaan enää mukavaa. Nyt olen alkanut miettiä humalan olevan katkera akka. Se, joka ennen oli suloinen tyttöystäväni on nykyään jotain muuta. Ei ollut enää suudelman huumaa, vain paha mieli hetken seurustelusta. Muistot jäi, mutta en enää voi niitä elää uudelleen.

Hyvää alkanutta selvää vuotta teille.

T. Puuhapete

[Dave2]

Onnittelut hyvästä päätöksestä.

[Mrs. Feelgood (poistunut käyttäjä)]

Mainiota Puuha Pete. Paras ratkaisu ikinä! Mulla samantyyppinen historia. Pari vuotta sitten aloitin vähentelyn ja nyt olen ollut heinäkuusta saakka täysin raitis, eikä kaipuuta ole enää palata entiseen. Tästä on hyvä jatkaa, peukku:)

[juhanikari]

Tsempit täältä Vähentäjistä Puuhapetelle!
Ei tiedä jos itsekin olisin joku päivä lopettaja? Nyt täällä mennään tipatonta tammikuuta.

t. Juhani

[Targett]

Tervetuloa lopettajiin Puuhapete! Mulla on takana noin 9½ kuukautta ja viimeiset pari kuukautta on olleet erittäin hienoja. Tietynlainen tarve eskapismiin on vähentynyt ja elämää on pystynyt ottamaan vastaan aivan toisella tavalla. Hauskuuden käsite on muuttunut räkäkännihuumorin ihannoinnista ja korjaussarjoista aivan "tavallisiin" asioihin. Ahdistuneisuus on kadonnut. Elämä on miellyttävää ja hyvää sellaisenaan. Tämä kuulostaa jeesustelulta, mutta ainakin minulle tuon reilun puolen vuoden jälkeen iski tajuntaan se, kuinka kivaa on olla ilman viinaa. Raittius on hieno asia, siitä saa olla ylpeä.

Tsemppiä ja kirjoittele toki kuulumisiasi tänne!

[Yolo2021]

Mukavaa, kun olet ottanut askeleen eteenpäin! Voimia vuoteen 2022 Jos tämän vuoden.. tai siis KUN tämä vuosi ollaan juomatta niin se on ensimmäinen kokonainen vuosi värifilmiä.

[Puuhapete]

Terve kaikille ja kiitos kommenteista.

Yksi juomiseen liittyvä havainto ja siihen liittyviä syy-seurausketjuja. Olen ollut nuorena opettajien mielestä "ylivilkas". En usko, että ihan ADHD. Mutta on minulla monien mielestä liikaa projekteja ja juttuja. Ja olen huono tekemään asioita loppuun.

Olen huomannut nyt syksyn aikana, että viimeiset kolme-neljä vuotta Olen kököttånyt sisällä. Nuorena minulla oli joka ilta jotain kavereiden kanssa. Urheilua, partiota, musiikkia etc . Viimeisiin vuosiin ole viitsinyt lähteä mihinkään, kun kotona on pienet lapset. Tai en ole keskustellut ja/tai järjestänyt lastenhoitajaa vaimon kanssa. Olen juonut tylsyyteeni ja sosiaalisten kontaktien korvaajana.

Paljon on uusia rutiineja jo syntynyt syksyllä. Kotona tissuttelu iltaisin tuntuu jo hyvin kaukaiselta ajatukselta. Myös tylsyyden poistoa olen tietoisesti tehnyt, lähtemällä vaikka rautakauppaan. Mutta tätä pitää lisätä.
Joku retki kavereiden kanssa vaikka messuille tai laskettelupaikkaan sopisi. Arkipäiväksi yritän lisätä aamukahveja ja lounaita.

Lisäksi nyt kun aikaa jää juomiselta, aion tehdä myös muutamia mökkiprojekteja.

Isoin tavoite ja elämänmuutos on yrittäjyys. Olen päättänyt siirtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Juomisen hallitseminen&lopettaminen on itselleni laittama edellytys. En pärjää yrittäjänä, jos juon. Uskon, että tämä kesällä asetettu tavoite muutti pysyvästi ajatuksiani. Jos alkoholi tulee esteeksi, se on poistettava yhtälöstä. Kesällä en vielä lopettamista ajatellut. Muutenkin minulle on ollut helpompaa lähteä tätä reittiä. Ei tarvinnut "luopua" vielä kesällä mistään.

Opettelen/opiskelen myös paria uutta juttua omatoimisesti, jotka liittyvät uuteen yrittäjyysuraan. Asioiden valmistelu on tällä hetkellä pitkällä, uskon että maaliskuussa uusi yritys on käynnistynyt.

Hyvää viikon jatkoa!

T. Puuhapete

[Puuhapete]

Terve teille lopettajat. 17 juomatonta päivää tuli mittariin. Syksyn aikana aloitettu arkirutiini tekee asiasta jo helppoa.

Juomahaluja ei ilmene varsinaisesti ollenkaan. Juomiseen liittyviä ajatuksia on silloin tällöin, mutta ei juomishimoa. Elinen kyläreissu kaverin luona lasten kanssa sujui hyvin veden voimalla. Iltapalaa ja saunominen. Oikeastaan lapsiperheaika on helppoa, kun aina mennään autolla ja pitää ehtiä ajoissa nukuttamaan lapsia.

Tipaton tammikuu sujunee mutkattomasti, sen verran hyvin syksyn mittaan tipaton arki lähti sujumaan jo. Erikoispäivät vaatinee erikoisjuttuja.

Ensi viikolla on yhden sukulaismiehen hautajaiset. Uutiset tuli ennen joulua. Oli vähän koko henkilö unohtunut jo. Ollut sairaalassa 1.5 vuotta. Ilmeisesti osasyynä sairauksiin oli alkoholin runsas ja pitkään jatkunut käyttö. Aika paljon näitä omasta piiristäkin löytyy, nyt kun tätä alkoholia ja siitä irtautumista on tullut pohdittua.

On myös vähän huono omatunto unohtamisesta. Mutta kyllä hän eristäytyi ja hävisi suvun elämästä jo vuosia sitten. Mielessäni mietin, että onkohan hänkin tänne yksinäisenä ja toivottomana joskus kirjoitellut. Ainakin yksinäisenä kuoli hän.

Hieman apeista tunnelmista huolimatta ja niistä johtuen ajatus: ollaan juomatta huominenkin ja soitetaan jollekin sukulaiselle, eikö niin?

T. Puuhapete

[Puuhapete]

Terve teille. Laskin, että 24 päivää tuli tänään täyteen. Juuri nyt tämä sujuu helposti. Päivä oli myös muuten hieno, sellainen "loppuelämäni parhaita päiviä" -tyyppinen. Isoja asioita liikkuu.

Juominen ja vanhat juomiset tulee usein mieleen kun esim olen kaupungilla. Ajatus tai muisto, mitä jos istuisi ravintolassa rauhassa lasillisella ja katselisi ohikulkijoita. Mutta ajatus ei ole mitään muuta. Ei tule juomisen himoa.

Kävelin tutun baarin ohi ja mietin poikkeaisinko tai onkohan tuttuja. Mutta samalla totesin heti, että mitä ihmettä siellä tekisin, kun en mitään aio juoda. Niistä tutuista en kuitenkaan ketään ole kaivannut, enkä muissa merkeissä tavannut.

Kävelin ohi enenpää miettimättä.

Saunajuomaksi vaimolle ostin siiderin, itselle nollakaljan. En pitänyt maltaan mausta, joka jäi suuhun. Onneksi ostin myös kolaa. Sitä join mieluummin.

Viime vuonna tähän aikaan ajattelin tipatonta, mutta tammikuu meni enimmäkseen tissutellessa. Tarkalleen en muista, mutta lähes joka päivä join, ja enimmäkseen reilusti. Ja joka päivä harmitti.

Työasioissa olen saanut tekemistä parannettua. Vielä on paljon mahdollisuuksia ja edellytyksiä parantaa, ilman että menee mailan puristamiseksi. Motivaatio ja tavoitteet on korkealla, mutta tekemisen rytmi ei ole vielä lähelläkään parhaita vuosiani. Ajatus harhailee, tauot menee surffailuksi netissä ja venyy. Näihin juttuihin olen päättänyt nyt kokeilla samaa lääkettä, kuin juomiseen: kokeilen niin kauan uusia keinoja, kunnes tuntuu rullaavan. Ja nostan panoksia.

- luon rutiineja töiden aloittamiseen
- pidän paremmin kiinni prioriteeteistäni (priorisoinnissa ja suunnittelussa olen hyvä)
- palastelen hankalat jutut
- panostan työkalujen opetteluun ja käyttöönottoa enemmän
- otan maksullisia apuvälineitä käyttöön tarvittaessa
- ostan tarvittaessa koulutusta.

Olen erittäin iloinen, että minulla on voimaa jo miettiä näitä asioita. Ja että olen saanut jo huomattavia muutoksia aikaan omassa toiminnassani.

Kyllä kun omaa juomahistoriaansa ja juomisen aiheuttamia ongelmia työasioissa katsoo, niin on tämä melkoista. Kuinka surkeasti sitä ihminen on työssään selviytynyt ja räpiköinyt viime vuodet. "Ei tässä mitään juomisen kanssa ongelmia ole, käynhän töissäkin ja hoidan työni". Omat tulokseni on ainakin olleet 20-40% kapasiteetistani viime vuosina.

Kaikenlaisia mielenliikkeitä tänään on ollut ilmassa näköjään.

Hyvää viikonloppua! T. Puuhapete

[pohtija (poistunut käyttäjä)]

Tykkään työstäni. Mutta tosiasia on se, ettei Alko-aikoina työteho ole ollut riittävällä tasolla. Ajatus ja tekeminen ovat hitaita. Kun työpäivä meni puoliteholla, paikkasin sitä tekemällä viikonloppuna työtä.
Nyt on hyvä meininki, paljon enemmän sitä saa aikaiseksi kirkkailla aivoilla. Mukavaa sunnuntaita!

[Puuhapete]

Terve teille

Aloitin pienen remontin kellarissa. Mihinkäs sitä koira karvoistaan. Tavoite on siistiä vanhasta verstaasta itselleni työhuone. Vanhasta työhuoneestani tulee sitten lasten puuhahuone ja vuoden parin päästä isommalle oma huone.

Sisäseinien rappausta ja oikomista, koolauksia pariin paikkaan, joku kotelointi. Vähän valojen siirtoa ja lattian fixaus tai pinnoitus.

Jos olisin aloittanut tämän viime keväänä, olisin häipynyt yksin kellariin ja kaikin keinoin koittanut saada olla rauhassa ja tissutella samalla. Jopa suuttunut, jos joku tulee häiritsemään.

Nyt sen sijaan vanhempi lapsi halusi tulla mukaan. Se sopii. Puuhailee omiaan, jossain pikkujutuissa osaa auttaa minua. Ja välillä katsotaan hänen hommiaan. Hänellä on myös kello, joka pirisee evästauon merkiksi.

Näin se alkoholin juominen eristää perheen jäsenet juovasta. Ero normaalin ja "minulla on juominen hallussa" perheen lapsilla on iso.

Onneksi olen tässä tilanteessa nyt ja juomatta. Kiitos myös teille palstan kanssakulkijat.

Sitä paitsi lapsi on myös hyvä motivoija. Ilmoitti jo ruokapöydässä että "vaihda sitten nopeasti työvaatteet, että päästään hommiin"

T. Puuhapete

[Puuhapete]

Ja Kiitos Pohtija kommentista. Minulla on ollut samoja piirteitä. Myös ilta- ja yötyötä, esim kirjallisia sellaisia tuli paljon tehtyä, että pysyi hommat hanskassa.

Välillä on nykyään vähän huono omatunto, kun ei teekkään "paljon". Sitten onneksi hoksaa, että tämähän on normaalia että työt tehdään työaikana ja sitten voi olla rauhassa rentoutua.

T. Puuhapete

[pohtija (poistunut käyttäjä)]

Nyt sinulla on kyllä hyvä motivaattori ja "pieni työnjohtaja" mukana hommissa! Varmasti tuottaa aitoa iloa, ilman huikkaa...

[Puuhapete]

Terve teille. Tipaton sujuu täällä hyvin. Tuntuu jo melko kaukaiselta sellainen arki, jossa päivittäin tissuttelin.

30 päivää edellisestä alkoholiannoksesta tänään.

Hyvää viikonloppua! T. Puuhapete

[Puuhapete]

Terve
Laitoin laskurin päälle, ei tarvitse yrittää ynnäillä itse. Laskurin mukaan kuukausi ja 2 päivää juomatta. Mittasin verenpainetta taas vaihteeksi. Oli tullut vähän alas. 84/142, alkaa pientä muutosta näkyä. Vireys on parantunut ja ehkä liikunnan määräkin. Paino on pudonnut, ne varmasti laskevat verenpainetta. Työstressiä on jonkin verran enemmän juuri nyt, joka voi nostaa verenpainetta. Olen lisännyt työaikaani ja teen n. 30 tuntia viikossa. Suklaata on mennyt riittävästi viimeiseen viikkoon.

Hyvää viikon jatkoa. T. Puuhapete