[Kiu8]

Täällä herätty siihen todellisuuteen, etten mä vaan opi ikinä alkoa käyttämään. Oon reilu 30 ja juonut aina n. kerran tai kaks kuussa ja, kun juon niin vedän pelottavia määriä kontrolli lähtee en muista mistään mitään ja kuulen perästä mitä hullua olen tehnyt. Toimin täysin impulssien varassa sekoilen jaa oon ajautunut aika pelottaviinkin tilanteisiin. Luojan kiitos ei ole sattunut mitään vakavaa. Valehtelen, petän ja kärsin krapulasta viikon. Mun pisin jakso selvinpäin on ollut 2kk ja se katkes nyt viikonloppuna. Tuli ihan järjetön mieliteko, enkä edes halunnut sitä vastaan tapella.

Nyt on järjetön ahdistus ja masennus koko juomisesta mitkä olikin syitä miksen tätä haluais enää tehdä. Uutena tullut viime vuosina hinku juoda krapulaa pois ja nytkin olo on sellainen et haluan vaan vetää pään täyteen ja nauttia siitä sekoilusta. Mä pelkään ja tunnen itessäni sen, että jos jatkan tätä mallia tuun päätymään samanlaiseksi, kun mun isä eli ihan päivittäin juovaks.

Tuntuu, että jotenkin on vääränlainen, kun muut kun ei vaan osaa säännöstellä sitä juomista vetää vaan pään niin täyteen, kun pystyy. Itse inho on tällä hetkellä aika kova ja sitä miettii miten tästä saa ittensä taas takas raiteille. En tiedä edes haluanko, mut pakko se on koska tää ote alkaa lipsua pahempaan suuntaan.

[orkidea]

Hei, hienoa kun kirjoitit ja avauduin.
Mua pelottaa juhannus ainakin, vaikka juominen on rehellisesti sanoen melkein samaa jo arkena.
Eri tilanteissa ollaan siis, mutta palaa tähän ketjuusi vielä kun juhannus lähestyy. Uskon, että tämä foorumin vertaistuki auttaa myös keskustelua seuraavia, meni meidän kirjoittajien matka miten meni.
Jos joku haluaa, olisiko ideaa perustaa ketju juhannus 2022 selvänä?

[Vilma1966]

Pahoittelen jo kuulostan tylyltä, mutta kyllä, olet vääränlainen, siis suhteessa alkoholiin

Tuntuu, että jotenkin on vääränlainen, kun muut kun ei vaan osaa säännöstellä sitä juomista vetää vaan pään niin täyteen, kun pystyy.

Sinulle ei vaan alkoholi sovi. Se voi olla geneettistä tai itse opittua, mutta alkoholin suhteen olet vääränlainen. Jotkut ovat vääränlaisia vaikkapa jonkin syötävän suhteen, eivät pysty hallitsemaan itseään. Tai pelien suhteen, samantien koukussa vaikka joku toinen voi satunnaisesti pelata ilman että tulee mitään himoa jatkaa. Näin se vaan menee, kaikki ei sovi kaikille.

Tosi upeeta, että olet huomannut sen nyt, etkä sitten kun juominen olisi muuttunut tiheämmäksi ja vahinkoja alkaisi syntymään. Olen aivan 100% varma, että sinä pääset alkoholista eroon ja nautit tulevasta elämästäsi. Olethan jo nuorena ihmisenä ymmärtänyt lähteä asialle jotain tekemään. Nyt vaan keksimään keinoja kuinka vastustaa kiusausta kun se syntyy. Sitten kun olet sitä harrastanut vaikka vuoden tai pari niin etköhän jo ole juomatta ihan luonnostaan.

[Kiu8]

Kiitos vastauksista. Se on totta ettei se vaan kaikille sovi ja tää pitää toistaa niin monta kertaa aina uudestaan ja uudestaan ennenkö se lopullinen päätös ja vakaus tulee. Tai näin mä uskon. Juhannus meni täällä suht hyvin. Tuli touhuttua paljon kaikenlaista. Oli todella lähellä että mopo olis lähtenyt käsistä, mut joku siinä esti. Kävin siis ostamassa muutamat juomat, mut se ei vaan tuntunut oikealta, joten ne jäi kaappiin.

Outona oon pitänyt sitä, että viime kertoina kun oon juonut, niin en saa sitä hiprakkaa enää siitä kiskon vaan niin kauan, että pää sumenee. Jotenkin outoa ettei siitä saa sitä fiilistä enää mitä ennen tuli. Viime kerrasta meni aivokemiat jotenkin totaalisen sekasin ja nollille, että tuntuu ettei ihan vieläkään ole palautunut.

Jotain on onneksi sisällä kliksahtanut ja on jollain tavalla erilainen olo, kun ennen. Nyt vaan antais ajan kulua ja niiden tunteiden tulla mitä niin kovasti välttelee ja pelkää. (Oon siis vahvasti tunnejuoja aina ollut). Hyvältä tuntuu, että tänne uskaltaa kirjotella ja olla avoin siitä ns. rumasta puolesta itsessään.

Miten teidän juhannus meni?

[Kiu8]

Jälleen kerran alusta aloitus. Ei tunnu helpolta tämä ja pelottaa ajatuskin, et tää tulis vielä tästä samanlailla jatkumaan. On vaan yritettävä nyt jotain muuta tällä kertaa. Olo on henkisesti niin onneton, masentunut, ahdistunut ja paska. Oon niin väsynyt etten vaan enää jaksa tätä samaa. Tän on nyt muututtava mä en halua tällästä elämää. Mä oon niin onnellinen ilman alkoholia, mut joku mut vaan tähän samaan jamaan aina ajaa. Haluun vaan kadota nyt hetkeks kaikkialta ja saada olon normalisoitua. Toi 3 viikko selvipäin on aina mun kompastuskivi ja siihen yleensä tää tyssää. Vissiin aivot tottuneet siihen rytmiin en tiedä. Vituttaa niin saatanasti.

[Pjotr-77]

Oot reilu 30 ja alussa joten suosittelen lämpimästi NA-liikettä AA-liikkeen sijaan.. alkoholi on ihan samaa huumetta kuin muutkin doupit ja substanssit. AA-liike on liian ukkoutunut ja siellä on lyhin raittius monesti 10-vuotta. sen sijaan NA-puolelle tulee jatkuvasti uusia ja retkahdusten kanssa rinpuilevia ja olen nyt siellä pian itse saamassa 90pvä lätkää

[aaaaaaa]

Oon 35v. Sain töistä varoituksia, päädyin myllyhoitoon, ja siitä alko mun säälittävä raittiuden tavoittelu

join taas eilen. yhden illan/yön vaan, ja tänään on ollut aivan karmea olo. jauhoin tuntemattomien kanssa baarissa paskaa, ei sinänsä aihetta morkkikseen paitsi se itse juominen

saanko unta, millon on seuraavan kerran hyvä olla? morkkis saattaa kestää hyvin viikon, ja ensi viikolla AA. ja heti kun elämä alkaa taas hymyillä, aivot unohtavat kuinka paha olo oli taas, alkaa himottaa. taistelen himoja vastaan ja sitten taas juon

oon vierottautunu mun juoppokavereista, mikä oli ikävää kun osa ihan kohtuukäyttäjiä mutta en osaa heidän kanssa muuta kun juoda. mun dokaaminen on säälittävää yksin juomista tai tuntemattomien kanssa baarissa jauhamista.

miksen onnistu lopettamaan? ajatukset krapulassa on hyvin hyvin synkkiä. juominen on tavallaan ihan hauskaa joskus, mutta ei todellakaan sen arvoista, että masistelen viikon. ja viikon jälkeen taistelen himoja vastaan joka ei ole sekään kivaa

käyn AA:ssa ja oon kuullu tarinoita, että nykyään pitkään raittiina olleet on parhaimmillaan juonu & käyny AA:ssa & juonu & käyny AA:ssa parhaimmillaan 10 vuotta.

en näe itselleni muuta vaihtoehtoa kun täysraittiuden, mutta pelottaa olenko minäkin saanut 10vuoden tuomion tätä paskaa.

mun elämässä ei ole mitään muuta kun alkoholi ja työ ja muutama läheinen. kun en juo, mietin alkoholia ja kuinka sitä ei pitäisi juoda. kun juon niin juon, kun olen krapulassa kuten nyt olen hyvin masentunut ja mietin kuinka alkoholi pilaa elämäni

oon kohta vuoden kärsinyt tätä paskaa. ei se juominen ollut ennenkään mitään kovin mahtavaa, mutta ennen alkoholiton aika oli alkoholivapaata aikaa. en miettinyt 24/7 alkoholia.

häpeän juomistani, ei ole ketään kenelle uskaltaisin/haluaisin tästäkin kerrasta kertoa. en ota toipumista ilmeisesti tarpeeksi tosissaan, käyn pari kertaa viikossa AA:ssa. pidän sitä tarpeellisena ja välttämättömänä, mutta en nauti siitä erityisesti koska siellä taas mietitään sitä alkoholia

koska tämä loppuu? en kestä enään toista vuotta tätä. elämän halu nollassa

[Kiu8]

Taas jälleen kerran join viikonloppuna. Ollut paljon meneillään hautajaiset, suru ja omassa elämässä haasteita. Tunsin kyllä, että olisin pystynyt vastustamaan sitä juomis halua, mut en vaan halunnut olla yksin. Menin baariin jauhoin paskaa tuntemattomien kanssa, tanssin ja tulin kotiin. Nyt sitten kärsitään taas vaihteeks henkisestä helvetistä. Eilen olo oli sen verran pelottava, itsemurha ajatukset, ahdistukset ja masennukset pyöri päällä. Tänään hitusen parempi olo, muttei mitenkään voittoisa.. Mä törmäsin tiktokin kautta semmoseen, että kirjota lapulle ylös, miltä sun elämä näyttää alkoholin kanssa ja ilman sitä alkoholia vähän niinkun eri sarakkeisiin laittais ja miettisi, et missä sitä pyörii esim. 5 vuoden päästä jos jatkaa alkon käyttöä ja missä siltä olis, jos lopettais alkoholin käytön nyt.

Ehkä se hahmottaminen auttaa jonkin verran. Mä tiedän et jos jatkan näin oon samassa jumissa, niinkun tähänkin asti mut jos lopetan tuun saavuttamaan niin paljon hyvää mun elämään. Mul on enempi uskoa silti, et pääsen tästä irti pelot alkaa olla sen verran suuret ja tarviin elämään muutosta tärkeyden tunnetta. Mietin jos ottaisin koiran se tois ehkä jotain merkityksellisyyttä mun elämään. En tiedä saa nähä nyt tää saatanan paska vaan riittää.