[narkin äiti]

Kiitos Gekko ajatuksiesi jakamisesta kanssamme!
Yritä pärjätä ja pitää huolta itsestäsi.

En yritä mitään käännytystä tai muuta sellaista, mutta kysyn kuitenkin;
Mahtaisiko Gekko ajatuksiisi mahtua ajatuksen säie mahdollisuudesta elämään joka olisi toisenlaista?
Voisiko, voisiko olla elämää jossa sinulla olisi esim oma koti?

[nezumi]

....

[tj]

Kertokaahan hyvät äidit ja kanssakulkijat, myös käyttäjien kokemuksia kaivataan; lapseni siis on ollut nyt huostaanotettuna kohta 2,5 vuotta (omasta pyynnöstäni), reilun kolme vuotta ollaan tätä huumetaivalta käyty. Sijoituspaikka on tämmöinen nuortenkoti, josta aika ajoin kotilomillaan pääasiassa on sitten hatkaillut säännöllisesti, noin 3-6 kk välein. Pisin ja viimeisin reissu kesti kuukauden, ja päättyi kiinnijäämiseen neulanjäljet käsivarsissa.
Olemme siis joutuneet jo liian monta kertaa käymään läpi saman ahdistuksen, kun huomaamme, ettei lapsi tullutkaan sovitusti takaisin illalla ja jäikin sille tielle. Pikkuveljelle asia on todella vaikea ja hän kyseleekin aina syytä tapahtuneeseen.
Nyt olen päättänyt, että tämän kevään aikana, joka vielä on jäljellä ennen lapsen 18-vuotis syntymäpäivää, en päästä lasta tapaamaan näitä kavereita täällä kotona, eli kotilomille voi tulla, mutta sitten ollaan kotona. Voitte kuvitella miten meni herneet nenään lapsella!! Huhhuh, heti alkoi uhkailu hatkaamisella ym...
Kysymys kuuluukin; teenkö nyt aivan väärän päätöksen kun näin teen? Meitä muitahan minä tässä yritän suojella taas yhdeltä pettymykseltä, en niinkään tätä huumeita käyttävää lastani...

[narkin äiti]

Minusta ei tunnu väärältä jos vedät rajoja.
Eikös meinaan ole parempi ettei hän tule kotiin ollenkaan jos ei pysty toimimaan niiden sääntöjen mukaan jotka asetat, oletan ettet aseta liian rankkoja rajoja, mutta siis toki huumeita käyttävän alaikäisen rajat on kovat ei mahda mitään.

Jos hän kotiin tullessa riitelee ja tekee kaikkien elämästä helvettiä sen takia, ettei pääse kavereittensa kanssa niin parempi pysyä siellä sijoituspaikassa.

Pienemmälle ei mun mielestä tarvi ihan kaikkea kertoa vaan että isoveli ei ole kunnossa eikä pärjää ja siksi asuu muualla ja siksi on vaikea joskus kotona (jos siis on).

Eli; pelisäännöt millä mennään ja jos ei onnistu niin ei kotiinkaan.

[tj]

Näinpä juuri, ja rajoista tässä on ainoastaan kyse siitä, että kavereita ei nähdä kodin ulkopuolella, meille saa kyllä tulla "valvovan silmän alle". Kiitos tuesta, välillä tuntuu että on itse ihan hakoteillä näitten päätösten kanssa, vaikka ne omalla kohdalla oikeilta tuntuukin...

[narkin äiti]

http://www.youtube.com/watch?v=zGRyYKF5jVY


Asian vierestä, mutta lohdullista. Monilla on vaikeaa, mutta hekin yrittävät ja onnistuvatkin välillä.

[telalainen]

Kertokaahan hyvät äidit ja kanssakulkijat, myös käyttäjien kokemuksia kaivataan; lapseni siis on ollut nyt huostaanotettuna kohta 2,5 vuotta (omasta pyynnöstäni), reilun kolme vuotta ollaan tätä huumetaivalta käyty. Sijoituspaikka on tämmöinen nuortenkoti, josta aika ajoin kotilomillaan pääasiassa on sitten hatkaillut säännöllisesti, noin 3-6 kk välein. Pisin ja viimeisin reissu kesti kuukauden, ja päättyi kiinnijäämiseen neulanjäljet käsivarsissa.
Olemme siis joutuneet jo liian monta kertaa käymään läpi saman ahdistuksen, kun huomaamme, ettei lapsi tullutkaan sovitusti takaisin illalla ja jäikin sille tielle. Pikkuveljelle asia on todella vaikea ja hän kyseleekin aina syytä tapahtuneeseen.
Nyt olen päättänyt, että tämän kevään aikana, joka vielä on jäljellä ennen lapsen 18-vuotis syntymäpäivää, en päästä lasta tapaamaan näitä kavereita täällä kotona, eli kotilomille voi tulla, mutta sitten ollaan kotona. Voitte kuvitella miten meni herneet nenään lapsella!! Huhhuh, heti alkoi uhkailu hatkaamisella ym...
Kysymys kuuluukin; teenkö nyt aivan väärän päätöksen kun näin teen? Meitä muitahan minä tässä yritän suojella taas yhdeltä pettymykseltä, en niinkään tätä huumeita käyttävää lastani...

toimit aivan oikein, jos olisin tilanteessasi tekisin samoin. olen toisella puolen eli se joka käyttää ja jolla on ne vanhemmat, käyttöni ei vain näkynyt koskaan kotona kun muutin nuorena pois.

[tj]

KIITOS telalainen! Toivottavasti olet itsekin jo selvemmillä vesillä...

[äiti myös.]

Mitä kuuluu tänne äitien (ja isien) kevääseen? Onko lampaat laskettu ja tallessa?

Itse edistyn yhä pienin askelin irrottautumisessa. Päivä kerrallaan kuten aina ennenkin. Hengissä ollaan kuitenkin vahvasti. Omat tunnelmat on kirkkaammat kuin viime keväänä, vaikka tilanteet sinänsä eivät ole lapsen elämässä muuksi muuttuneet. Minä kuitenkin elän ja useimmista päivistä jopa nautin.

Kirkasta ja lämmintä kevättä kaikille, erityisesti tietty narkin äidille.

[narkin äiti]

Juuri kun ajattelin tulla kirjottaan kuulumisia niin olikin ÄitiMyös käynyt myös

Reilu kolme kuukautta putsina.

Se lienee ei vaadi sanoja enempää.

Toiveikkaana tulevaisuutta kohti. Ja kyllä ihan omaa elämää elän vaikka toki jännittää välillä...ja mielessä on. Tosin nyt kun poika on asunut jo kauan riittävän kaukana niin on poissa silmistä, jos meinaan huonosti kävisi niin helpompi on kestää kun ei vieressä tarvitse katsella. Toisaalta auttaminen on vaikeampaa, mutta kun ei siitä avusta hyötyäkään ole niin....aina kaksipiippuinen juttu oli niin tai näin.

Mut siis nyt kuitenkin hyvin menee. Tarttuihan tuosta matkan varrelta selvitettävää, mutta niistä minä en huolta kanna, ne on hänen itsensä hoidettava aikanaan.

Voimia kaikille. Ja toivoa.

Ja muistakaa te, jotka olette matkalla myrkyistä irti; teissä on voimaa!

[narkin äiti]

Ja ÄitiMyös;
Ne pienetkin askeleet riittää.
Kunhan niitä vain tulee.

Rinnallasi kulkien.

[elmotin]

[narkin äiti]

Kyllä siihen yksin yrittämiseen aika mahottoman paljon tahdonvoimaa ja muitakin voimia tarvitaan..näin uskoisin.
Eikö olisi sinun Elmotin mahdollista hakeutua hoitoon jossa muiden tuella voi yrittää selvitä hetki kerrallansa ja ammatti-ihmisten auttamana?
Monetkaan ei perheiltään tukea saa ja myöskin monet joutuvat vuosi toisensa jälkeen todistamaan raittiuttaan ennenkuin läheiset alkavat uskoa ja luottaa...siihen on usein kuljettu pitkä matka ja onhan se ihan ymmärrettävää ja inhimillistä, mutta siksi aikaa tuki löytyy vertaistuen taholta.

Tsemppiä.
Mulla ei oikein ohjeita ole sulle kun ei kokemuspohjaa ole kuin läheisenä vaan.
Jospa tie aukeaisi aineista pois sinullekin..miksei kuin muillekin on.

[narkin äiti]

Narkin äiti nauttii elämän huumeesta; ilosta, terveydestä, onnesta, rakkaudesta, onnistumisesta.
Lapsensa puolesta.

[Tuisku1]

Voi miten hienoa kuulla! Hyvää jatkoa!