[Tragic Idol]

Hei!

Löysin tieni tänne uudelleen, kun edellisen kerran jälkeen liuin hiljalleen pois ja unohdin koko palstan. Mutta niin se vaan menee, että ongelmani lojuu edelleen pölynä maton alla, enkä ole sitä edes aloittanut siivoamaan.

Aloitin viimeksi ketjun, jossa kerroin tilanteestani, mutta koen, että tarvitsen nyt kokonaan uuden ketjun ja keskustelun.
Olen siis 35-vuotias nainen ja alkoholi on kuulunut elämääni nuoresta pitäen.

Alkoholiin minulla on viha-rakkaussuhde. Rakastan kertakaikkiaan nousuhumalan tuomaa huolettomuutta, sosiaalista estottomuuttani, iloa ja hyvää fiilistä. Vihaan seuraavia päiviä. Vihaan itseinhoa, krapulaa, moraalista morkkista, huolta terveydestäni, huolta siitä, että ongelmani jatkuessa se myös pahenee, ei parane. En silti oikein kestä ajatusta alkoholittomasta elämästä. Saan itseni kiinni ajattelemasta, että alkoholiton elämä on yhtä kuin iloton elämä. Arjen harmaa tylsyys on sietämätöntä. Siinä yksi monista syistä miksi juon.

Tiedän, että kaikki on kiinni minusta itsestäni. Voisin tehdä arjestani vähemmän tylsää, voisin keksiä korvikkeita juomiselle, voisin ryhtyä harrastamaan liikuntaa, ihan mitä vain muuta, kuin rypeä itsesäälissä ja voivotella. En vain tee niin. En tiedä miksi. En osaa. En usko itseeni. Hoen itselleni, ettei minulla vain ole minkäänlaista selkärankaa.

Olen melko voimaton tämän tilanteen edessä.

Juon vähintään kerran viikossa, sen verran, että kohtuullisen riskin raja ylittyy. Joskus juon myös viikolla, jos tapaan esim. ystäviäni.
Jos otan yhden, en voi olla ottamatta seuraavaa. Keksin tekosyitä jatkaa juomista. Jos ystävä lähtee kotiin, minä jatkan vielä lähibaariin.
Alkoholi valtaa ajatuksia pitkin viikkoa. Jos tiedän, että aion tulevana vkl juoda vaikka viiniä, saatan hekumoida sitä pitkään etukäteen. Pystyn joskus pitämään pienen parin kolmen viikon tauon juomisessa ja oloni on silloin hyvä. Mutta oltuani sen aikaa juomatta, alkoholin varjopuolet kummasti unohtuva ja taas mennään.

Olen huolissani siitä mihin tämä johtaa. Äitini oli alkoholisti ja vannoin etten koskaan tulisi antamaan omalle lapselleni sitä kokemusta. Toistaiseksi lapseni on säästynyt siltä mitä itse koin, mutta tämä voi olla jyrkkä alamäki.

Kiitos jos jaksoitte lukea.

[Tragic Idol]

Kävin pitkästä aikaa lueskelemassa tuon vanhan ketjuni ja huomasin nyt tässä toistelevani täsmälleen samoja asioita, mikä tuntui vähän tyhmältä. Mutta asiat eivät ole muuttuneet, ellei sitten huonompaan suuntaan.

[Helena100]

Hei Tragic Idol ja tervetuloa takaisin.

Voin niin samaistua tuohon seuraavan juomiskerran hekumointiin. En mää sulle osaa mitään neuvoja antaa. Parin - kolmen viikon tauko juomisesta on hieno saavutus. Mulla toimii suht hyvin se, että kalenteri kädessä suunnittelen viinipäivät. Teen siis kolmivuorotyötä ja vapaat harvemmin osuu viikonlopuille. Sitten kun päätän esim. pitää nollaviikon, niin mukavasti on alkoholin ajatteleminen alkanut siirtyä ajatuksissa taka-alalle.
Kannustan vain keräämään nollapäiviä ja viikkoja!

[Urtsi]

Tervehdys Tragic idol (hyvä nimimerkki sulla) !

Mun mielestäni toit esille hyviä huomioita ja olet selvästi prosessoinut asiaa.
Siitä on hyvä jatkaa.
Koeta vaikka vähentää.
Ja liikunnasta voi saada ihan samoja kiksejä, terveellisemmin vain, kuin viinasta. Ei kai sekään sattumaa liene, että monelle urheilijalle alkoholi on ollut tai on ongelma. Eikä siinäkään nyt tarvitse heti äärilaitoihin mennä. Ota vähän jotain liikunnallista ohjelmaan. Kahvi ulkona, kävelyä jne.

Tsemppistä Tragic, tästä lähtee!

[Tragic Idol]

Kiitos Helena100 ja Urtsi !

Itse taas teen päivätyötä ja vaikka mikä olisi, niin joka ikinen perjantai se oluen himo ja hirmuinen levottomuus iskee.
Työttömänä ollessanikin aina ne perjantait tuntui erityisiltä, vaikka mitään eroa sillä ei omaan arkeen ollut. Kai se tunne, että nyt "kaikki muutkin" ovat vapaalla ja nauttivat elämästä täysin siemauksin, minunkin pitää saada tehdä niin.

Tässä itseasiassa juon juuri päivän ensimmäistä olutta ja toivon, että onnistuisin siinä, että joisin vain muutaman. Reilu 10 000 askelta tullut kyllä käveltyä tänään, joten kai sekin on kotiinpäin. Raportoin sitten kaljasaldoni huomenna. Tupakkaakin tekisi taas hirveästi mieli. Siinä kanssa yksi ahdistava riippuvuus johon on viha-rakkaussuhde. En polta päivittäin ellen ole erityisen stressaantunut. Jos poltan esim. kerran viikossa muutaman, niin se ensimmäinen tupakka nousee ihanasti päähän.

Huomenna taas vaikea päivä pidättäytymisen osalta, kun avataan parin kaverin kanssa grillikausi. Tosin lapsia on mukana, joten mitään ryyppäjäisiä ei ole tiedossa. Kauhulla vaan mietin, miten riskirajat poksuu rikki ja itseasiassa on jo tämän viikon osalta mennyt reippaasti yli. Pitää yrittää keskittää nautinnot pääasiassa ruokaan ja ihanaan kevääseen.

Mukavaa pääsiäistä kaikille!

[venkku]

Moi ja tervetuloa! Koita vaikka ensin tosiaan vähentää kerta-annosta, tai sitten olla välillä vaikka viikko juomatta. Kokeilemalla selviää mikä on itselle paras tapa vähentää. Tiiän että se on vaikeeta, ehkä tänne kirjoitteleminen auttaa pikkusen. Tsemppiä!

[Tragic Idol]

Hei venkku ja kiitos tsempeistä!

Ajattelin huomisen jälkeen laittaa tuon laskurin raksuttamaan jos se vaikka motivoisi nollapäiviin.

[Tragic Idol]

No niin.

Eilen otin kaksi tölkkiä olutta.
Tänään otan luvan kanssa hieman enemmän. Huomenna laitan laskurin ja katson mielenkiinnolla kuinka pitkälle pääsen. Ihan tuntuisi jopa siltä, että motivaatiota riittäisi.

Grillikausi avattiin tänään. Mentiin siis ulos rannan äärelle palelemaan. Parempikin ilma olisi voinut olla, mutta tulipahan nyt tehtyä. Ensi viikollehan ne lupailee jo huimia lukemia, silloin voisi ottaa uusiksi ja ilman alkoa.

Sitten "kevennyksenä" hieman kirjoittamaani lyriikkaa

My voice still disappear in the air
like a vanishing moment that once lived
in this dream of make-belief
all i need is a cure
i'm sure
this is like a disease
now the sound of my mistakes
will brake this shell of bad seed

[Tiikeri]

Moi Idol Tervetuloa vähentäjiin. Mukava lukea kirjoituksiasi. Samat on ajatukset...nousuhumala on niin kiva ym ja tuo tupakanpolttaminenkin minua kaihertaa. Kun yritän olla ottamatta olusia niin kyllä tupakkaa kuluu reilummin.

[Tragic Idol]

Hei Tiikeri ja kiitos!

Mulle taas se tupakka maistuu etenkin alkon kanssa. Ennen poltin vain juodessani, mutta nyt on kyllä lipsunut sekin.

Eilen join aika järkyttävät määrät. Ja ihan tosissaan kyllä pistää mietteliääksi miten paljon toleranssini on yhtäkkiä kasvanut. Painan 45 kg ja kittasin siis yhden siiderin, 4 tölkkiä olutta, 24cl punaviiniä ja oisiko ollut vielä kaksi tuoppia. Joskus mulle riitti varsin hyvin 3-4 annosta illassa ja humala oli taattu ja pysyvä.

Siis todella shokeeraavaa lukea tuolla tavalla listattuna. Sen lisäksi tällä viikolla oli toinenkin vastaava ilta ja lisäksi jotain tissuttelua. Apua!
Nyt on kyllä todellakin ryhdistäydyttävä!!!

[Tiikeri]

Moi.
Kyllä osaa olla pitkästyttäviä nää pitkät pyhät. Kyllä sä Idol hyvin kestät viinaksia noin kevyeksi ihmiseksi. Mä painan n 53 kg ja eilen siemoin 7 keppanaa silleen hitaaseen tahtiin tosin. Mutta tosiaankin en juuri humaltunut. Tälle päivälle jäi 2 ja kuinkas muutenkaan...oon juonu ne jo. Inhoon itteeni kun en pystynyt niitä edes iltaan säästämään. Nyt ollaan sitten ilman. Se tosin voi tuoda mulle hyvän muistijäljen illasta olla juomatta.Kyllä mullakin tuntuu että tälle tilanteelle tarttee tehdä jotain. Olipa taasen niin pessimistinen kirjotus mulla, mutta kuvastelee varmaan fiiliksiäni. Tarttis varmaan syödä jotai ja painua kävelylle. Tsempit

[Tragic Idol]

Meilläkin taitaa olla kaljaa vielä kaapissa, mutta nyt ei kyllä tulisi enää mieleenkään sihautella tölkkejä. Sen verran huono olo sekä maailmanlopun morkkikset.

Koko hemmetin päivä mennyt läppärillä istuen, ja ikkunasta katson miten aurinko paistaa. Eli ideasi lähteä kävelylle on kyllä erinomaisen hyvä, mutta saas nähdä onnistuuko. No ainakin jossain vaiheessa on pakko käyttää koiraa lenkillä. Onneksi on myös mies ja lapsikin, jotka lenkittää. Se on kyllä positiivista, että koira pakottaa meidät kaikki liikkumaan.

Positiivisia ajatuksia sulle Tiikeri kuitenkin lähetän pessimismin täyteiseen päivääsi! Kyllä tää taas tästä.

Tuntuu muuten aika kivalta tämä kirjoittelu tänne ja uskon, että saan apua ja voimaa Plinkistä.

[Tragic Idol]

Huomasinpa juuri, että kylläpä mun avatar näyttää hassulta, ihan sellaselta koukkunokkaiselta hahmolta. Sepä johtuukin siitä, että olen onnistunut lataamaan kuvan väärin päin, oikeasti siinä on pari liskoa Mutta menköön nyt noin. Bongaan aina luonnossa paljon hahmoja, esim. puissa, pilvissä ja kalliossa, mutta olen ihmetellyt miksi näen niissä aina jonkun sortin monstereita? Ei koskaan mitään keijuja tai enkeleitä. Kertookohan se jotain minusta..?

Mutta tänään onnistuin kyllä välttämään yhden monsterin. Itse Viinapirun. Menin tapaamaan ystävää, terassi houkutteli ja sinnehän me menimme. Ostin kuitenkin alkoholittoman oluen ja kokiksen! Ja ihanaa oli silti. T-paitakeli, ihan tuntui, että olkapäätkin voisi palaa auringossa. Ihanaa huomata, että kyllähän mä osaankin nauttia ilman alkoakin. Kyllähän se aito tavara houkutteli, mutta nyt olen niin tyytyväinen, kun osasin olla ottamatta. Eikä myöskään tarvinnut murjottaa, kun ei kaljaa saanutkaan.

Näin kun osaisin jatkaa.

Aurinkoisia päiviä kaikille!

[SylviaPlaa]

ilahduttavaa toi terassireissu kokiksella ja alkottomalla oluella, jess. piti oikein mieltä kaivella että olenko koskaan aloittanut terde-kauden alkottomana, enkä muistanut kerran kertaa sillä olisihan se jostain kaivautunut esille jos niin hyvin olisin toiminut.
ajattele miten paljon sait iloa siitä kun toimit tahtosi mukaan. well done!

[Tragic Idol]

Ilahduttavaa oli Sylvia, mutta nyt piti nollata laskuri.
Tänään taas mahtava terassisää, mölkkyturnaus ja piipahdus lähikapakassa. Terdet meni iloisesti alkotta, mutta mölyn aikana alkoi janottamaan. Noh, saldoksi tuli vain yksi tölkki plus tuoppi, joten en nyt ihan hirveästi ala itseäni tästä ruoskimaan. Eilen oli perjantai, jotka on minulle ne vaikeimmat päivät ja se meni nappiin, eikä edes pahaa tehnyt.

Tuo kapakkareissu oli kyllä riskipaikka, niin harvoin sitä onnistuu siinä, että menen "vain yksille" mutta lupaukseni pidin miehelleni ja yhden jälkeen läksin kotiin.