Olet täällä

Lopettamisen aloittamisen vaikeus

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja Tuve » 5.8.2019 11:44:54

Moi.

Olen 32-vuotias nainen, ja mulla on varmasti aika lailla sama ongelma kuin muillakin täällä: alkoholi.

Vierastan kutsua itseäni alkoholistiksi, koska en koe että mulla olisi "oikeutta" käyttää sitä sanaa. En juo joka päivä (paitsi nyt kesälomalla :roll: ) käyn töissä ja ainakin näennäisesti urheilen, eikä mulla ole varsinaisesti ollut ongelmia pitää tipattomia jaksoja ennen, mutta huomaan, että siitäkin on tullut vähän ongelma. "Ei mun tarvi olla juomatta eikä todistella kenellekään että pystyn siihen". Mutta ongelmakäyttäjä musta on joka tapauksessa tullut.

Nykyään kun aloitan, en pysty lopettamaan ennen kuin kaikki on juotu. Yritän säännöstellä juomistani ostamalla vain tietyn määrän, mutta kuitenkin aina "sopivasti", eli huijaan itseäni. Käytökseni on muuttunut pahemmaksi ja pahemmaksi, puhun ihan ihmeellisiä juttuja ja yleensä ohi suuni sellaisia joita en ikinä selvinpäin sanoisi. Muutenkin kontrolli pettää ihan täysin, kaatuilen ja itkeskelen milloin mitäkin asiaa.

Nykyään en muista juuri mitään seuraavana päivänä, vaikka olisinkin ottanut tavallista vähemmän ja morkkikset on sitä luokkaa, että tekisi mieli juosta junan alle.

Ensimmäistä kertaa ikinä tänä vuonna mieheni on huomauttanut asiasta muutamaan otteeseen, että kun otan, otan liikaa. Kuulemma kaverini ovat sanoneet samaa, ei tosin suoraan minulle. Käytökseni todella hävettää minua, loukkaan minulle tärkeitä ihmisiä, enkä näe muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa kokonaan. Olen tosiaan ollut ennenkin jaksoja juomatta, mutta sen jälkeen aina lähtee lapasesta.

Kovasti ainakin haluan yrittää, en tosin tiedä mitä sanon ihmisille, koska en tosiaankaan ole ikinä mukiin sylkenyt :roll:

Mietin myös aa:ta, mutta jospa täältäkin saisi jotain tukea ajatuksille... Jotenkin vierastan ajatusta lähteä kokoustamaan kaikkien töllisteltäväksi, vaikka kaikki siellä samasta syystä onkin...
Avatar
Tuve
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 5.8.2019 00:56:25
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 5.8.2019 12:56:51

Tervetuloa keskusteluun, Tuve!

Ihan ensimmäiseksi:
Ei ole mitään pakkoa leimata itseään alkoholistiksi/nimittää itseään alkoholistiksi. Jo senkin takia, että siihen nimikkeeseen liittyy niin paljon erilaisia tunnelatauksia ja merkityksiä ja sivumerkityksiä ja selityksiä että koskaan ei voi tietää mitä sen nimikkeen kuuleva asiasta ajattelee.
Kun olet huomannut että alkoholin kanssa on ongelmia ja olet päättänyt korjata asiaa, niin se on hyvä. Siitä se alkaa.

Toiseksi:
Ei sinun tarvitse ihmisille asiasta mitään kertoa tai selitellä. Jo senkin takia että pitkällä tähtäimellä voi olla parempi pitää hiukan matalaa profiilia. Kun jonain päivänä alkoholiongelma on menneisyyttä ja vuodet kuluvat eteenpäin, voi olla mukavampi että ihmiset eivät ensimmäiseksi sinut nähdessään muistele että jaa juu, tuohan oli se joka kertoi että viina vie ja sekoittaa päätä jne... ne mielikuvat ovat niin perhanan sitkeitä!

Kuten kerroit, ongelmat ovat pahentuneet ja näyttävät kyllä tekstistäsi päätellen aika ilkeiltä. Toleranssissa tapahtuu muutoksia ja tuollaisia juttuja tulee eteen. Muisti pätkii ja itsehillintä rapistuu...

Useimmiten tuossa tilanteessa on viisasta antaa aivoille ihan reippaasti aikaa toipua. Eli ihan kylmästi olla ottamatta lainkaan.

Ei se ihan helppo juttu ole, kun johonkin elämäntyyliin on tottunut ja siinä omat mukavat puolensa on, joutuu kyllä "poistumaan mukavuusalueeltaan" ja se on aina hiukan kynnyksen takana, se semmoinen. Mutta se hyvä puoli siinä on että aika tekee tehtävänsä. Uuteenkin elämäntapaan tottuu, ja se alkaakin sitten tuntumaan ihan luonnolliselta. Ihan itselle räätälöidyltä ja mukavalta.
Tänne kirjoittelusta ja keskusteluista voi tosiaan olla apua, aika moni kirjoitellut on hiljalleen siirtynyt lopettaneiden riveihin -kenties moni myös niukasti ja vain harvoin käyttävien joukkoon.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7692
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja Tyräkki » 5.8.2019 13:32:25

Heih, mä olin varmaan aika samanlaisessa tilanteessa sillo joskus viitisen vuotta sitten, kun olin saman ikäinen kuin sä nyt.

Jos olisin ollut fiksu, olisin lopettanut juuri noihin aikoihi, muutama lisävuosi ei tuonut enää oikein mitään lisäarvoa, mutta lisäharmeja alkoi kyllä ilmestyä.

Mä kärsin myös kovasti rimakauhusta sen suhteen, miten muut suhtautuu mun raitisteluun. Oletan, että kaveriporukassani onkin asiaa ihmetelty, mutta koska mä olen ollut hyvin hiljaa ja viileä asian suhteen, eivät nekään ole mua mitenkään kuumottaneet. Eli mitään kauhean epämukavaa ei ole tapahtunut.

Kuivaa alkavaa syksyä!
Tyräkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2305
Liittynyt: 31.5.2017 15:25:31
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja 0132 » 5.8.2019 13:37:19

Terveiset minultakin, Tuve.
Kiva kun tulit.

Putkis
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2532
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja Tuve » 5.8.2019 13:55:01

Tässä on tullut tätä harmia tosiaan enemmän kuin että juominen olisi enää kivaa. Toki nousuhumala on kiva juttu tiettyyn pisteeseen asti, mutta kun kaikki keikat yms. kiva menee ihan hukkaan kun seuraavana päivänä hyvä jos muistaa että missään on edes käynyt.

Isoin moka ikinä on ollut humalassa ajaminen baareilua seuraavana aamuna.

Toisekseen harmittaa nyt kaikkein eniten tuon isännän pettymys mun käytökseen.
Meidän suhde on jo kerran ollut katkolla, ei tosin mun juomisen takia, mutta otin hänet takaisin kun hän niin vakuutti muuttavansa käytöstapojaan ja haluaa elää mun kanssa loppuelämän. Sit mä tuun ja alan ryyppäämään :roll: Vaikeaahan tästä tulee, koska mies itsekin juo ja on hänelläkin havaittavissa ongelmakäyttöä, mutta ei kyllä ihan näin pahasti kuin mulla. Joka tapauksessa pelottaa että se ei kohta haluakaan olla mun kanssa. Niin sekin on aika hyvä syy mun mielestä laittaa korkki kiinni nyt.
Avatar
Tuve
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 5.8.2019 00:56:25
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja pipari » 5.8.2019 14:49:58

Tervetuloa joukkoon Tuve!

Täällä plinkissä on hyvä roikkua aluksi paljonkin lukemassa muiden tarinoita. Täällä on monenlaisessa vaiheessa olevia kohtalontovereita, pitkään raittiina olleita, juuri lopettaneita ja sarja-lopettajia, joihin kuulun itse.

Olen vanhempi kuin sinä ja olen aina niin onnellinen kun näen että joku nuorempi "tulee järkiinsä" aikaisemmin kuin minä. Olin kuten sinä vain viikonloppujuoppo hyvinkin vanhaksi ja sitten minulla oli suhde alkoholistin kanssa ja hänestä erottuani sitten lähti juominen todella käsistä. Nyt olen ollut jo todella kauan hyvässä parisuhteessa jossa miehellä ei ole mitään ongelmaa alkoholin suhteen mutta nyt minulle juomisesta oli tullut tapa josta on todella vaikea päästä eroon. Olen onnistunut jo saamaan kaksi pidempää jaksoa täysin ilman alkoholia ja tuskalla aloittelen kolmatta ja toivottavasti viimeistä lopetustani. On hyvä lopetella ennenkuin vaikutus terveyteen alkaa olemaan liian suuri.

Jaksamista sinulle motivaation löytämiseen!
Tänään olen onnellinen
Avatar
pipari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 245
Liittynyt: 28.6.2011 15:51:26
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 5.8.2019 14:55:23

Tuve kirjoitti
Vierastan kutsua itseäni alkoholistiksi, koska en koe että mulla olisi "oikeutta" käyttää sitä sanaa

Juomiseni loppuaikoina luin jostain alkoholismin tunnusmerkit ja diagnosoin itseni alkoholistiksi. En lopettanut juomista. Myöhemmin, kun olin mukana AA:ssa ja kuulin erilaisia elämäkertoja, ajattelin myös että olenko oikeasti alkoholisti, kun en ollut ollut vankilassa, hoitolassa, asunnottomana, työttömänä, eronnut yms. Kuitenkin käsitin, että ei minun kaikkea tarvitse kokea. Olin kuitenkin ollut siinä pisteessä, että halusin lopettaa ja olin valmis tkemään jotain lopettamisen hyväksi. Olen siis alkoholisti joistain puuttuvista kokemuksista huolimatta.
Alkoholismi on etenevä ja krooninen sairaus, mutta päihteistä luopuminen on silti mahdollista.
Mietin myös aa:ta, mutta jospa täältäkin saisi jotain tukea ajatuksille... Jotenkin vierastan ajatusta lähteä kokoustamaan kaikkien töllisteltäväksi, vaikka kaikki siellä samasta syystä onkin...

Täältä saat ilman muuta tukea. Voit kyllä aavistaa, miten vapauttavaa on tavata ihmisiä, jotka ovat päässeet eroon yhteisestä ongelmastamme. Olen nähnyt monen ensikertalaisen epäuskoisen ja epätoivoisen hämmennyksen ja ilon kyyneleet, kun ovat päässeet yli mahdottomalta tuntuvan kynnyksen yli palaveripaikkaan. Ei tarvitse puhua mitään, jos ei halua. En minäkään kyyneleiltäni pystynyt puhumaan mitään. Tunsin vain ja kuulin, että olen sydämellisesti tervetullut joukkoon.

Tänään et ole yksin
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3429
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja Tuve » 6.8.2019 09:49:38

2. täysi vuorokausi edessä, tänäänkään en juo. Saavutus se on jo tämäkin, en muista kesälomaa joilloin olisin ollut päivääkään juomatta.

Eilinen oli henkisesti aika rankka ja olutta tekee mieli paljon, mutta selvisin. Yksin en tästä kyllä selvänä selviä, vaan tarvin apua. Tästä palstasta on jo nyt ollut hurjasti apua, harkitsen vieläkin sitä aa:ta, mutta katsotaan nyt. Mieskin on jo leppynyt ja paremmalla päällä, käytiin vähän metsässä ja kallioilla samoilemassa, bongattiin mäyrän jälkiä ja auringonlasku ja voi tsiisus sitä soijan määrää mikä puski :D Päälle iltasauna, kiuasmakkara, yksi holiton olut ja kourallinen salmiakkia sai pahimmat itseinhot pois. Kunnes tuli taas tämä aamu.

Ahdistavat unet, eli liskodiskot ovat varmaan ihan yleisiä, mutta näen tosiaan niin pahoja ja ahdistavia unia aina, että olen koko seuraavan päivän ihan maassa. On niin veltto olokin, etten viitsisi tehdä yhtään mitään, mutta marjat notkuisi puskissa ja olisihan tässä kaiken näköistä muutakin hommaa. Ehkä nyt vaan yritän niellä tämän paskan fiiliksen ja ottaa itseäni niskasta kiinni ja nousen ensinnäkin sängystä ylös. Ja jospa puuro ja muna herättäisi :arrow:
Avatar
Tuve
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 5.8.2019 00:56:25
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 6.8.2019 10:58:16

Ainakin sänkyyn jääminen ja toivottomuuden ylläpito on huonompi vaihtoehto kuin nuo kertomasi tekemiset.
Päivä päivältä paranee, kunhan antaa parantua ja tekee mitä tehtävää sitten kullekin päivälle keksii.

Jos AA:n ideologia hengellisellä pohjallaan tuntuu sopivan oman maailmankatsomuksen kanssa yksiin, niin se voisi hyvinkin hoitaa asian. Tietoa AA:n katsomusten sisällöstä löytyy netistäkin, ainakin sen 12 askeleen ohjelman nimeen vannovia facebookryhmiä löytyy useita. Ja kuten jokaiseen yhdistykseen, uusia ihmisiä otettaneen ilolla vastaan.

Ei asian tutkimisesta varmasti haittaakaan ole. Aika pian se sitten näkyy, onko alkoholintarve poistunut. Ellei, niin sitten kannattaa jättää se kokeilu sikseen ja ajatella asiat ihan uusiksi, etsiä joku paremmin itselle sopiva toimintamuoto.

Toinen vaihtoehto on kiinnittää enemmän huomiota elämän positiivisiin asioihin, pieniin onnistumisiin, siihen että saa edes jotain tehtyä, antaa itsensä voimaantua tuntematta siitäkään huonoa omaatuntoa tai syyllisyyttä. Kärsiä se omalta mukavuusalueelta poistumisen tuoma alkuvaiheen "kärvistely" ja antaa huonojen asioiden kutistua kokoisikseen -elämässä nimittäin on niin paljon muuta, hyvää!

Eipä muuta kuin voimia ja orastavaa iloakin elämääsi, jatketaan!
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7692
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja Valkoinenkukka » 6.8.2019 12:52:50

Moi Tuve,

Sun teksteissä on yhtäläisyyksiä mun kokemuksiin, ja on kiva lukea sun tarinaa tässä langassa. Vaikka tänään on fiilikset ihan maassa, niin on varmasti hyvä idea keskittyä noihin positiivisiin juttuihin elämässä ja tehdä sellaisia juttuja, joista tulee hyvä fiilis itselle. Ja ennen kaikkea antaa itselleen aikaa. Jos tänään tuntuu pahalta, niin sitten tuntuu. Sen voi hyväksyä. Lopettaminen on prosessi, johon kuuluu varmasti kaikki tunteet joita on olemassa.
Rakkaudella eteenpäin
Valkoinenkukka
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 10
Liittynyt: 2.6.2019 11:28:08
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja Tuve » 7.8.2019 12:52:46

Käytiinkin sitten eilen melomassa pari tuntia ja istuttiin illalla notskilla, marjat on edelleen puskissa :lol: Nyt tultiin loppuviikoksi mökille ja toivottavasti mies ei itse aja alkon kautta tänne, mutta mulla ei ole mukana kuin pari holitonta olutta jotka nekin jäi eiliseltä. On ihan kiva puuhata kaikkea tavallista, joka tässä kesällä on jäänyt vain ajatuksen tasolle, lähinnä juuri juomisen takia.

En ole koskaan ollutkaan mikään superaamuihminen, mutta vieläkin naama on niin turvoksissa että hyvä kun peiliin mahtuu, ja vitutus on pahempi kuin yleensä. Ja ihan koko ajan tekisi mieli syödä. Semmoinen ärsyttävä darranälkä, mikä on kaukana oikeasta nälästä.

Tässä pohdiskelin äsken, että vaikka tää alku tuntuu aika hankalalta nyt, niin kaikkein vaikeinta mulle tulee olemaan se 2-3 kuukauden jälkeinen aika. Oon ennenkin ollut juomatta reilu 2 kk, mutta sen jälkeen alan uskotella itselleni, että täähän on helppoa ja kyllä mä pystyn, kunnes avaan juoman ja vedän perseet ja taas on soppa ja putki valmis. Eikä mua haittaisi se kohtuukäyttökään, mutta kun mulla se ei siinä pysy, oon nyt melkein 20 vuotta sen jo todennut.

Join ekan huppelin 6. luokalla, en muista olinko 12 vai 13, mutta siitä se ajatus sitten yläasteella lähti. Ongelma varmaan ollut siitä asti, mutta nyt 4-5 vuoden aikana lievästä ongelmasta on tullut elämää hallitseva.

No pidemmittä puheitta jatkan tomaattikeiton valmistusta, toivottavasti ei tule huutia kun laitoin siihen valkosipulia :lol:

Muokataanpa jo heti sen verran, että miehen mukana tuli 10 olutta, litra viintä ja Jalluleka. Tässähän tarvii kohta kriisipuhelinta :(
Avatar
Tuve
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 5.8.2019 00:56:25
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja pipari » 7.8.2019 14:39:24

"Muokataanpa jo heti sen verran, että miehen mukana tuli 10 olutta, litra viintä ja Jalluleka. Tässähän tarvii kohta kriisipuhelinta :( "

Huh, huh! Jätä miehen juotavaksi tuo satsi ja huomenna voit olla iloinen kun et ole krapulassa ja vain katsella toisen olotilaa. Lähde vaikka metsään lenkille jos tulee ylivoimaiseksi vastustaa pullojen kutsua. Minusta tuntuu että metsä rauhoittaa ja auttaa niin moneen oloon!

Tämä alku on aina vaikeaa ja totta on että sitten kun alkaa olemaan helpompaa niin unohtuu kaikki vaivat ja on helppo taas retkahtaa. Itsellä on takana kaksi noin 1,5 ja 3,5 vuotta kestänyttä raittiutta (sekä monen monta lyhyempää yritystä) mutta niin se vaan on helposti päättynyt kun antaa hetken mielijohteesta periksi.

Ihanaa mökkiviikonloppua ja voimia vastustaa kiusausta!
Tänään olen onnellinen
Avatar
pipari
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 245
Liittynyt: 28.6.2011 15:51:26
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja lomapuisto » 7.8.2019 15:27:16

Muokataanpa jo heti sen verran, että miehen mukana tuli 10 olutta, litra viintä ja Jalluleka. Tässähän tarvii kohta kriisipuhelinta :(

Tuve hei, voit soittaa nimettömänä auttaviin puhelimiin, joiden numerot löydä yläpalkin kohdasta MISTÄ APUA.

Tänään et ole yksin
lomapuisto
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 3429
Liittynyt: 12.12.2014 12:04:04

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja Tuve » 7.8.2019 19:06:50

Jep, onneks älysin lähteä melomaan ja etsimään geokätköä. Sen jälkeen ruuan teko ja kohta saunan lämmitys.

Isäntä onneksi osaa kyllä tuon ottamisen inhimillisesti, niin eiköhän tuo määrä riitä sille joksikin aikaa.

Metsä on kyllä tosiaan sellainen että se rauhoittaa itseäkin, eli ei muuta ku olemattomia mustikoita metsästämään tiukan paikan tullen :D Alkaa tuo itsensä huijaaminen jo nostaa päätään, ehkä mä oonki liioitellut koko ongelman? Kuitenkin googletuksen ja tehtyjen testien perusteella mulla on ongelma ja vakava riippuvuus.

Yritän pitää sen mielessä ja mielen järjissään ja menen vaikka pilkkomaan puita aikani kuluksi.
Viimeksi muokannut Tuve päivämäärä 8.8.2019 11:47:32, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Tuve
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 5.8.2019 00:56:25
Ollut juomatta

Re: Lopettamisen aloittamisen vaikeus

ViestiKirjoittaja mies metsänreunasta » 8.8.2019 06:26:28

Tuve kirjoitti:Jep, onneks älysin lähteä melomaan ja etsimään geokätköä. Sen jälkeen ruuan teko ja kohta saunan lämmitys.
...
Metsä on kyllä tosiaan sellainen että se rauhoittaa itseäkin, eli ei muuta ku olemattomia mustikoita metsästämään tiukan paikan tullen :D



Hienoa!
Just noista onnistumisista tulevaisuuden varmuus syntyy. Rauhoittuminen, se on kans yksi avainasioista. Mielenkiinto johonkin ihan muuhun kuin päiheasioihin, jos se löytyy luonnosta niin ihan hyvä (ja ainakin ilmainen ja omilla ehdoilla ja aikatauluilla toimiva) vaihtoehto.
Eikä lainkaan huono juttu sekään jos sitten on talvella mistä ottaa itsepoimittuja mustikoita.
Avatar
mies metsänreunasta
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 7692
Liittynyt: 16.7.2010 09:49:34

Seuraava

Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa