Olet täällä

sotatilan julistus sairautta vastaan

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Varjolilja » 9.9.2019 15:28:38

Peukut on pystyssä!
Oma koti!!! Hyvä kun saat olla kotona ja saat sinne hoitoa. Oma sänky ja omat touhut.
Pienin askelin pitkätkin taipaleet taitetaan! Ole armollinen itsellesi.
Avatar
Varjolilja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 512
Liittynyt: 14.9.2018 11:08:59
Ollut juomatta

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Onneli47 » 9.9.2019 18:47:15

Peukut pystysssä ja kaikki tsemppi sinne, että huomenna on suunta kotia kohti. Sekä tietysti, että antibiootti voittaa bakteerin.
Onneli47
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 417
Liittynyt: 6.6.2018 17:14:46
Ollut juomatta

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Korkinkadottaja » 9.9.2019 21:38:14

Syltty on niin sitkeä akka, että varmasti pääsee vielä himaan pötköttelemään. 8)

Ja vaikka kuolema ennen pitkää korjaa pois, niin hymy huulilla akkaa vaan roudataan. :)
Elämä on ihmisen parasta aikaa.

- Matti Nykänen -
Avatar
Korkinkadottaja
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1049
Liittynyt: 22.6.2013 12:56:51

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 10.9.2019 10:14:34

ihanaa Korkkis! kövit taas naurattamassa mua :lol: :lol: :lol:
tulin itsekin vain moikkaamassa että elossa olaan.
veriarvot ovat eri ok :D :D joten lääkäri antoi luvann lähteä mutta Kotisairaalasss on kovin ahdasta.
en ole juurikaan ehtinyt lukemaan teidin kuulumisia mutta sehän korjautuu.
P:n tilanne edelleen sama.
elämä jatkuu.

nyt ruokailu ja sitten taas unille!
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2166
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Pelionneton » 10.9.2019 10:58:04

Hyvä juttu, että Korkkis jaksaa naurattaa :D Nauruhan tunnetusti pidentää ikää.

Ilahduttaa, kun sinulta kuuluu hyviä uutisia.
Pelionneton
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 19.2.2019 18:29:31

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Tiikeri » 10.9.2019 15:10:19

Ihana Sylvia että sulla asiat paremmin :D Joka päivänä täältä ekana kuulumisesi katson.
Selätät vaikeudet ja uskon että positiivinen luonteesi on sinua kantanut.
Lämpimin ajatuksin ajattelen sua.
Toivossa on hyvä elää.
Tiikeri
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 94
Liittynyt: 16.3.2019 18:16:30

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Winston-84 » 10.9.2019 18:11:18

Hienoa kuulla, että voit taas paljon paremmin, Sylvia :) .
Winston-84
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 11432
Liittynyt: 27.4.2012 18:43:25

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 10.9.2019 19:02:49

moikka moi kaikille (erityisesti Winstonille kun käväisi taas täällä meitin puolella) (tai meitin ja meitin; kaikki palstathan on ihan kaikille)
pääsin tänään kotiin, veli haki.
illalla 21 tänne tulee jo Kotisairaala tippatelineidensa kanssa, samoin heti aamukuudelta :shock:
sunnuntai-iltaan saakka tota tippaa 3-4 krt/pv ja maanantaina siirryn viikon pituiseen nappimuotoiseen antibioottiin. bakteeri jyllää edelleen eikä kukaan tiedä, pääsenkö siitä koskaan eroon mutta ei tässä voi muuta kuin katsoa ja toivoa.
ei kipuja eikä pahoinvointia, mutta ihan helvetin raskas olo koska sitä nestettä pommitettiin överit ja paino tosiaan nousi 10 kg. se on aikamoinen määrä. reisien olemattomat lihakset on kipeytyneet koska niiden pitää yhtäkkiä kantaa tuommoista kilomäärää. jalat ja nilkat on kuin norsun tassukat, oikeastaan aika huvittavan näköiset. veli repesi nauruun kun näki ne.
en ny sitten tiedä millä konstilla ne sai sen ripuloinnin veks, en ymmärrä. perjantaina olin tosin niin sekaisin lääkkeistä ja sedatiosta etten muista kuin pätkiä sieltä täältä.
dreeni on nyt sitten poissa. mennyttä elämää. ennen osastolta lähtöä kysyin vielä perusteluja siihen miks se oli mulle muka elintärkeä ja nyt ei sitten olekaan. lääkäri sanoi, että tämä uusi stentti ajaa saman asian, ja pakkohan siihen on uskoa. sinänsä en kaipaa koko kapinetta ollenkaan, hitto mikä riesa se on ollut. soitin Kotihoidon numeroon ettei huomenna tartte tulla eikä kaiketi jatkossakaan, mutta puhelimessa oli hoono soomi-tyttö eikä hajuakaan osaako hän viedä viestin eteenpäin. ei huomenna dreeniä, hän kysyi. ei, vastasin lisäten ettei ehkä jatkossakaan. entä ensi viikko, hän kysyi. ei ole dreeniä enää, toistin niin hitaasti kuin olla ja voi. eikö tarvitse tulla ensi viikollakaan? hän jatkoi ja jatkoi :roll: voi toista.

voimat loppui, pitää mennä lepäämään.

kaunista syysiltaa kaikille!
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2166
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Kalmankukka » 11.9.2019 08:49:50

Ihanaa Sylvia, että olet päässyt kotiin! <3 Ei ihme, että tunnet itsesi uupuneesi; jo yksistään tuollainen tulehdus vie täysin voimat.

Halaus Sinulle!
Kalmankukka
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 46
Liittynyt: 19.11.2018 17:11:14

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 11.9.2019 13:25:23

kiitos Kalmankukka :D
ekstra-uupuneita tässä tosiaan ollaan. Kotisaraala tuli eilen vasta klo 23 ja aamulla uudestaan kuudelta. klo 15 tuleevat myös.
tämä kotitiputus ei kestä kuin 20 min.
voi voi sentään, mutta hoitaja sanoi ettei hän ymmärrä ollenkaan miksei sitä vanhaa stenttiä (mikä aiheutti tämän verenmyrkytyksen) ole vaihdettu jo aikoja sitten. selvä "unohdusko"? jos näin oli, niin siitähän pitäisi ilmoittaa jollekin potilasasiamiehelle. mutta arvatkaa jaksanko?
alkaa tapella nyt jotain HUS:ia vastaan, heko. mutta harmittaa niin helkkaristi jos kysymys on hoitovirheestä.

turvotus on ehkä ihan vähän laskenut mutta edelleen kävelen köpötellen vähän kumarassa. reisiä särkee. kysyin, voinko jäädä tällaisesksi tukkijalkaiseksi niin vastaus oli että on se mahdollista. hoitaja selitti syynkin mutta kun en muista sitä enää. liittyy jotenkinkin siihen, jos nivusten imusolmukkeet ovat taudin surkastuttamat. jotenkin näin.

taas loppui voimat. en jaksa kirjoitella enempää.
lämpöisin terveisin Syltty
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2166
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Pelionneton » 11.9.2019 14:59:40

Mukava kuulla kuulumisiasi, Sylvia.

Todella ikävä, jos kyse on hoitovirheestä. Harva jaksaa lähteä tappelemaan varsinkin, jos lääkärit lähtökohtaisesti tyrmäävät, että kyseessä on hoitovirhe, silloinkin kun joku vaiva on leikkauksessa (jolla just se vaiva piti hoitaa) pahentunut invalidisoivalle asteelle, mitä ilman leikkausta ei olisi tapahtunut. Ihmisten auktoriteettien kunnioitus on joskus liiankin vahvaa. Toivottavasti et anna tapahtuneen lannistaa.

Olisikohan apua niihin jalkoihin tukisukista tai lymfahieronnasta? Lymfahierontaahan käytetään monesti, kun esimerkiksi rintasyövässä on imusolmukkeita poistettu ja käsi turpoaa.

Voimia ja valoa syksyyn.
Pelionneton
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 19.2.2019 18:29:31

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja 0132 » 12.9.2019 00:44:22

Hei Sylvia.
Olen tässä pitkään harkinnut vieläkö lähtisin vaellukselle tänä vuonna. Tänään sitten päätin tehdä vielä yhden vaelluksen.

Haluan omistaa sen vaelluksen Sinulle.

Siksi Sinulle, koska edustat suurta sitkeyttä ja periksi antamattomuutta. Juuri sitä jota me kaikki tarvitsemme. Myös rohkeutesi ylivoiman edessä on jotain aivan ihmeellistä.
Vaikka edessäsi on ollut kuinka suuri vuori tahansa, aina olet jaksanut jatkaa taisteluasi. Kunniakkaasti.

Koska Sinua siis suuresti arvostan, haluan kunniaksesi yrittää kiipeämistä korkeammalle vuorelle kuin koskaan ennen. Pakkasin jo rinkkani valmiiksi. Nyt torstaina yritän päästä lähtemään kohden pohjoista. Kohteena on ruotsin korkein vuori. Nimeltään Kebnekaise. Korkeutta tuolla vuorella on noin 2100 metriä merenpinnasta.
Jos kaikki menee hyvin olen lauantaina tuolla vuorella, siis huipulla, noin kello 14. Tunnen silloin takuulla kipua jaloissa, selässä ja koko vartalossa. Väsymyskin lienee melkoinen.
Silloin muistan Sinun koettelemukset, ne joista olet täällä kertonut. Hiljennyn hetkeksi ja kiitän että olen saanut Sinut tuntea.
Illaksi laskeudun alas vuorelta, pystytän telttani ja lepään.

Lauantaina on myös täysikuu. Jos minulla on onnea saatan nähdä satumaisen maiseman. Yöllisen vuoristomaiseman kuun valaisemana. Kenties tähdet tuikkivat taivaalla. Kuinkahan pieneksi tunnenkaan itseni tuon suuren vuoriston sylissä?
Luulen että silloin ymmärrän elämästä taas hieman enemmän.


Kunnioittavasti

Putkis 0132
Rinkka, teltta ja kahvipannu!
Avatar
0132
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1376
Liittynyt: 7.1.2018 04:44:22
Ollut raittiina

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja Pecorino » 12.9.2019 03:32:56

Hei ja huhhuh! Pääsit kotiin, huippua! Nyt vaan toivotaan, että vointisi paranee ja tuo turvotuskin laskisi. Miten saat nyt päiväsi kulumaan kun vissiin joudut olemaan aika paljon aloillasi? Entä jaksatko käydä kaupassa ym?

0132, suunnittelemasi ponnistus ja sen taustalla oleva ajatus saa paljon rispektiä minulta. Kuulostaa oikein antoisalta. Nauti.
Pecorino
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 1055
Liittynyt: 10.1.2018 12:18:05

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja helistin » 12.9.2019 10:03:06

Hyvä juttu kun pääsit kotiin. Sä olet kyllä sitkeä sissi! - Todella upea ajatus tuolla Putkiksella omistaa se huipullakäynti Sinulle.

Minä en ole matkalla mihinkään huipulle, mutta tipuja meillä on kaksi kappaletta. Laitanpa sen toisen nimeksi Sylvia, mikäli et tykkää kyttyrää ajatuksesta. Toisen nimi on Raineri, kun isä on kerran Einari. Koitan saada tipusista kunnon kuvia sulle.
Avatar
helistin
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 441
Liittynyt: 23.3.2019 17:31:38
Ollut raittiina

Re: sotatilan julistus sairautta vastaan

ViestiKirjoittaja SylviaPlaa » 12.9.2019 12:31:11

nyt en enää löydä sanoja! Putkis haluaa omistaa vaelluksensa minulle ja Helistin nimeää tipusen Sylviaksi. siis mitä ihmettä?
otan molemmat lahjat vastaan kunnioituksella vaikkakin häkeltyneenä. ajatus on niin tavattoman lämmin. enkä osaa sanoa muuta kuin että olen syvästi otettu.
Putkiksen vaelluspäivityksiä odotan, samoin Sylvia-tipusta kuvia.
vielä kerran kiitos te ihanat, ihmeelliset ihmiset. ja Putkis, muistathan että turvallisuus ennen kaikkea. siunausta matkallesi.

Pelionneton, just eilen illalla oli puhetta hoitajan kanssa tukisukista. tässä tilanteessa en voi mennä edes sellaiseen kauppaan joten homma on vaikea järjestää. se mulle on sanottu jo sairaalassa että minkäänlainen hierontakaan ei tule onnistumaan vaan se vain pahentaisi tilannetta.
Peco, kyllä mä ajan saan kulumaaan. kirjoitan, luen ja puuhastelen voimieni mukaan kaikenlaisia pikkujuttuja. kirjoitan paitsi tänne niin parille syöpisfoorumille, lisäksi kirjoittelen meilejä. joku imurointi tuottaa jo vaikeuksia kipeiden ja turvonneiden jalkojen takia.
voi ystävääni S:ää! hän soitteli eilen että torppaa saman tien ehdotuksensa jos tuntuu vähänkin liian raskaalta, mutta että mitäpä jos he ajelesivat tänne Helsinkiin lauantaina ja hän voisi sitten tehdä joitakin kotihommia mihin en itse kykene. olen nimittäin kitissyt hänellekin ruuhkaa sosiaalisessa elämässäni. muttei se tietenkään koske S:ää! olemme olleet ystäviä lähes 40 vuotta. S tai miehensä ei odota minulta mitään vaan voin vaikka nukkua koko vierailun ajan vaikka tietysti toivon ettei niin kävisi.

sain eilen muuten toisenkin lahjan. unohtumattoman sellaisen.
juttelin pitkään kummityttäreni äidin kanssa. jossain kohdassa keskustelua sivusimme raha-asioita. kerroin, että mulla on erillinen "arkkurahasto" vaan kun laskuja tipahtelee jatkuvasti ja eläke on niin pieni, rahastoa on pirun vaikea lihavoittaa.
ystäväni huokaisi, oli sen jälkeen pienen hetken hiljaa, kunnes lopulta sanoi: "Sylvia, sovitaanko nyt niin, ettet enää koskaan murehdi rahaa. Poista ne ajatukset/huolet nyt kokonaan mielestäsi. Asia menee nimittäin niin, että minä en pelkästään maksa, vaan HALUAN välttämättä hoitaa kaikki kulut aina arkun ostosta kodin purkamiseen saakka".
puhelun päätyttyä itkin.
suostuin lahjaan koska vaikkei ystäväni mikään miljonääri sentään ole niin erittäin varakas kumminkin.

mutta huomaatteko nyt. niitä lahjapaketteja sataa taivaalta valtavia määriä. saan nimikkotipun, vaelluksen, ja kaiken huipuksi ystäväni haluaa välttämättä hoitaa kulut viimeiselle matkalleni. ja te kaikki täällä olette myöskin lahjapaketteja, ihan omana itsenänne.

sitten takaisin marina-puolelle.
en osaa sanoin kuvailla tätä pulskana ja yltiöturvonneena oloa. eniten kipeää tekee reidet. ne ovat ikään kuin shokissa kun yhtäkkiä sai kannettavakseen kymmenen kilon lisäkuorman.

ai niin, tuon sairaalajakso teki sen tempun etten ehtinyt keskittymään muiden kuulumisiin tarpeeksi hyvin.
jokainen oli kirjoittanut jotain sellaista mihin olisin saman tien halunnut vastata.

hei, sain tärkeän puhelun mihin pitää vastata heti.
lämpöiset terveiset jokikiselle lahjapaketille :P
SylviaPlaa
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2166
Liittynyt: 27.11.2016 20:49:41

EdellinenSeuraava

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa