Kirjoittaja 0132 » 25.3.2020 22:45:36
Kuinka suurelta mahdollisuudelta kuulostaa tuo kaksi päivää. Varsinkin kun luen vilpitöntä tekstiäsi.
Etsin pitkään vastausta kysymykseesi.
Ajattelin kysyä apua vastaukseen plinkki ystäviltäni, ehkä joku heistä osaisi kertoa ulkopuolisen näkemyksen. Puolueettoman.
------
Erään ensiapureissun yhteydessä tein jotain, joka muutti minun ajatusmaailmaani pysyvästi. Tuon reissun jälkeen en enää valehdellut itselleni alkoholista, enkä syyttänyt siitä muita.
Seuraavaksi siirryin katkolle, osin alkoholin, osin muutoin sekavan tilani takia.
Katkolla kävin siis aloittamassa raittiuden ja Antabus kuurini, joka siis kesti 1000 päivää.
Seuraavaksi sitouduin päihdeklinikan apuun.
Päihdeklinikalla kävin lähes päivittäin, noin kolme kuukautta.
Lääkkeitä käytin vain äärimmäisessä hädässä. Esim. kun olin valvonut yli kaksi vuorokautta.
Noudatin kaikkia hoitohenkilökunnan ohjeita.
Neuvottelimme joistakin asioista, en syyttänyt, en vaatinut.
Puhuin paljon muutaman luottoystävän kanssa. Heillä kokemusta päihdetyöstä.
Vaihdoin lääkärin suostumuksella mieliala lääkkeet liikuntaan luonnossa. Aloin liikkumaan ja pohtimaan asioita. Kirjoittelin plinkkiin.
Pidin erityistä huolta unen riittävyydestä. En aina siinä onnistunut, mutta tein tietoisesti parhaani.
Aloin retkeilemään lähimetsissä. Laajensin retkeilyä kansallispuistoihin. Kuntoni kasvaessa laajensin retkeilyä Karhunkierrokselle, Sokosti tunturille. Sitten kävin hautaamassa viimeisen kaljani Haltille. Viimein kuljin pyhiinvaeltajana espanjassa.
Miksi minun on niin vaikea vastata yksinkertaiseen kysymykseesi?
En oikein itsekään aina aamulla usko todeksi sitä, että en edelleenkään juo, en tupakoi, enkä kiroile. Muutos on ollut suuri, mutta kasvuvaraa vielä on.
Putkis 0132.
Jos jaksat tutustua ketjuuni sivulta 18 eteenpäin, luulen että saat oikean vastauksen.
Viimeksi muokannut
0132 päivämäärä 25.3.2020 22:50:29, muokattu yhteensä 1 kerran
Rinkka, teltta ja kahvipannu!