[Maria84]

Hei Nayris!

Mahtavaa, että olet tehnyt päätöksen luopua alkoholista kokonaan! Hyvässä alussa olet!

Koen, että noita alkoholiin liittyviä ajatuksia tulee väistämättä mieleen, onhan se juominen ollut isossa ja merkittävässä roolissa elämässä pitkän aikaa. Ajatukset itsessään eivät ole pahoja, kunhan ei lähde toimimaan niiden ohjaamina itselleen haitalliseen suuntaan. Ne on vain ajatuksia.

Itse en ole luvannut olla loppuelämääni juomatta, vaan teen joka aamu päätöksen olla selvänä tänään ja uusin päätöksen seuraavana aamuna. Viimeisin taistelu juomista vastaan noin kuukausi sitten päättyi siihen, että illalla väsyneenä kamppailuun päätin yksinkertaisesti siirtää juomisen seuraavalle päivälle (tietäen samalla, että aamulla sitoudun uuteen raittiiseen päivään.) Aamu on iltaa viisaampi, sanotaan.

Mukavaa ja raitista päivää sinulle!

[Nayris]

Kiitos kirjoituksestasi Maria84!
Olen täällä foorumilla lukenut monenlaisia asioiden käsittely- ja lähestymistapoja, jokaiselle etsittäväksi omat keinot. Hienosti kiteytit päivä kerrallaan- ajattelun idean!

Tuntuu että niinkuin juomistottumuksia on hyvin paljon erilaisia niin riippuvuuksiakin on eri sävyisiä. Uskon että keinot selviytyä alkoholismistakin toimivat eri tavalla eri ihmisille.

Omat keinoni alkavat olla selvillä ajatuksissani, uskoisin. Tämä on ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen raitistumisen alkuni. Minun kohdallani ei tipattomien yritykset toimi vaan lisäävät halua juoda. Vaikka hetkellisesti on kerran tullut humalan kaipuu niin todellisuudessa en edes haluaisi tällä hetkellä juoda. Olo alkaa olla niin paljon energisempi, läsnäolevampi ja tämän myötä talouskin kohenee (järkyttävää miten paljon rahaa on mennyt kurkusta alas..).
Olen miettinyt jo pari vuotta että mikä se tämän elämän tarkoitus oikein on ja mikä järki sitä on joka päivä kahlata vastatuulessa kun vastoinkäymisiä on vaan paljon edessä. En tiedä tuliko ensin uupumus vai alkoholismi, kenties kehittyivät yhtäaikaa toisiaan ruokkien. Huomaan jo nyt vajaan kahden viikon selvänä olon jälkeen miten toiveikkuus ja rauha alkaa tulla epätoivon tilalle. Tulevaisuus tuntuukin mielenkiintoiselta vaikka ne samat vaikeudet ei mihinkään olekaan kadonneet. Tekee mieli suunnitella ja haaveilla. Ajatusmaailma on heittänyt aivan täysin uudelle tolalle.

[Uratykinloppu]

Ainakin minulle päihdeongelma on osin liittynyt vaikeisiin elämäntilanteisiin ja sitä kautta alkoholismi on vallannut aina lisää sijaa elämästäni. Syy-seuraussuhdetta, kausaliteettia en ole enää juuri miettinyt kun kyse on mielestäni kokonaisuudesta ja on tosiaan vaikea määritellä mikä tuli missäkin järjestyksessä. Sen ainakin tiedän että onneton elämäntilanne, stressi ja paineet eivät asiaa auttaneet ja juominen lisääntyi rasituksen ja murheiden kasvaessa.

Mietin vain sitä että mitä on opittu ja miten elää onnellisesti loppuelämä, katse vaan eteen päin.

[Nayris]

Onni on herätä ilman krapulaa! Syyslomalaisella on elämänsä paras loma menossa ihan vaan siksi että ei tarvitse mihinkään alkoholia ja saa lomapäivistä oikeasti kerättyä energiaa.
Ystäväperheyökyläilyä seurassa jossa ei alkoholin ottamattomuuttani ihmetellä. Toisten ottaminen ei haittaa eikä aiheuta mitään tuntemuksia, paitsi iloa sisimmässä että osaa itse nauttia seurasta ilman alkoholia.
Ennen niin vahvoja kytköksiä viinin ja omien puuhailujen kanssa, nyt samoja puuhailuja kirkkain mielin - tyydytys onnistumisista on suuri.
Saunan olut vaihtunut alkoholittomaksi ja sen juon puhtaasti maun ja kiukaalle heitetyn tuoksun takia.
Elämää entiseen tapaan mutta ilman alkoholia. Onni on löytynyt pienistä hetkistä, nautinto yllättävän monesta asiasta. Stressitaso on laskenut merkittävästi ja pisteenä iin päälle seksi on parempaa kun halukkuus kasvanut roimasti.
Hehkutusta nyt vain mutta tämä aikuisikäni pisimpiä oleva alkoholiton aika (pl. raskausajat) alkaa uskomattoman nopeasti näyttää niitä elämän kirkkaita värejä mistä haaveilin. Ja se on hehkutuksen arvoinen asia.

[Rahvas1]

Vahvuus on jotenkin ongelma meille alkoholisteille, varsinkin sen ymmärtäminen.

Vahvuutta on lähinnä pysyä nöyränä.

Muistan hyvin, kun päälääkäri sanoi minun sairastuneen vahvuuteen, no sillä oli merkitystä tuleviin vuosiin, kun join lisää urakalla, viina ei ollut minun ongelma, vaan vahvuus.
Myöhemmin, kun raitistuin ymmärsin kaiken.
Vahvuus olikin ja on sitä, että uskaltaa katsoa peiliin, uskaltaa myöntää heikkoutensa, uskaltaa hakea apua ja kohdata itsensä.
Minä pakenin näkemästä mitään, kuuntelematta ketään ja pitäen uskomukseni, vaikka satutin itseni lisäksi kaikkia lähellä olevia.

Tänään vahvuus löytyy myös menneisyydestä, sieltä voin ammentaa mitä päihteet minulle teki ja raittius toi.

[Nayris]

Viisaita sanoja Rahvas1. Tuntuu että näinä päivinä on herännyt sellainen sisäinen tarve käsitellä juuri tätä. Olisin vielä hetken halunnut mennä makustellen tätä uutta kirkasta elämää hyvine puolineen mutta tiesin että ennemmin tai myöhemmin alkaa ajatuksissa pyöriä enemmän mennytkin tämän tunteiden voimakkuuden kasvaessa. No, asioiden käsittely on tehtävä kun se vastaan tulee jotta joskus pääsee syyllisyydestä ja saa mielenrauhan ja voi jatkaa eteenpäin.
Kolme viikkoa selvänä, päivien laskenta ei tunnu niin merkitykselliseltä kun joka päivä ollut kiitollinen hyvä olo ja tunne että tämä on jotain uutta ja pysyvää elämässäni. Nöyränä kuitenkin jatkossakin.

[Rahvas1]

Syyllisyys oli minullekin tuttu ongelma, mutta myös kauna ja katkeruus.

Olen tietysti vastuussa teoistani, tekemättä jättämistäni, mutta paljon auttoi se, kun olen kohdannut loukkaamiani ja vahingoittamiani ihmisiä pyytäen anteeksi.

Itselleni koetan olla armollisempi, itsesäälissä/stä en löydä ratkaisua.

Tajusin myös itselleni elintärkeän jutun, en ole täydellinen, mutta minä voin muuttua ja ne ihmiset joille kannoin kaunaa olivat kaikki samanlaisia, tehneet ratkaisunsa parhaan kykynsä mulaisesti.

En koe olevani parempi, mutta en missään nimessä huonompikaan.

Kipulointi kuului tervehtymiseen, siihen juttuun, joka opettaa minua elämään itseni ja muiden kanssa paremmin.

Jossain vaiheessa prosessia aloin nukkumaan yöni hyvin ja se on yksi merkki siitä, että mikään erityinen ei nouse uniin. Elinen kun on mennyttä, eletään siis tänään niin, ettei se tee elämästä sietämätöntä.

[RiAV]

Minua auttoi paljon se, että koitan selvittää kaikki epäselvyydet ihmisten kanssa. Olin aiemmin "tosi vahva" ja aika mustavalkoinen ja draaman hakuakin taisi olla. Nyt kun olen aktiivisesti selvittänyt kaikki pienetkin erimielisyydet ihmisten kanssa, niin mielenrauha on aivan eri tasolla. Alkoholi ainakin itselläni lisäsi tuota draaman hakemista. Kun oli jotain erimielisyyttä, niin ei tarvinnut pysähtyä, katsoa omaa elämäänsä ja kysyä "tätäkö minä oikeasti haluan? Ja jos en tätä, niin mitä?".

Tosi kiva kuulla muiden ajatuksia ja tsemppiä. Itse olen jättänyt alkoholin nyt kokonaan, nukun hyvin, paino on pudonnut ja mikä tärkeintä, pää pysyy kasassa. Pitää vaan uskaltaa kohdata ne tunteet ja selvittää asiat. Toimii minulle.

Iloista viikonloppua kaikille!

[Nayris]

Kiitos Rahvas1 ja RiAV! Tuntuu hyvältä kuulla että samankaltaisia pohdintoja muillakin ja niistäkin selviää eteenpäin.
Minulla talous ollut suuri huolenaihe. Olen painanut sen pois mielestä ja vienyt meitä syvemmälle ahdinkoon. Juominen iso tekijä tässä vaikka muitakin vastoinkäymisiä ollut. Tällä viikolla olen ottanut härkää sarvista ja tehnyt asialle jotain, ehkäpä enää ei tarvitse öisin herätä miettimään vaikka vielä pitkään menee että saa talouden kokonaan tasapainoon.
Samoin olen muutaman muun seisovan asian laittanut liikkeelle, stressaava projekti rykäistään nyt läpi ja se tulee helpottamaan paljon elämää. Tulevaisuuden pohdinta sai aikaan ratkaisun myös miehelleni kun yhdessä alettiin pyöritellä vaihtoehtoja. Kaikin puolin siis välttelevä, alakuloinen fiilis on vaihtunut innostukseen tulevasta ja tästä hetkestä.
Miehelle mainitsin kolmen viikon jälkeen että olen ollut ottamatta nyt. Mies oli yllättynyt, iloinen puolestani. Ei ollut huomannut mitään.
Vaikka olen väsynyt vähistä unista ja stressaavan projektin pyörittämisestä, on olo ihmeellisen raikas ja aikaansaava. En vaihtaisi näitä fiiliksiä krapulaväsymykseen ja huonoon oloon.
Luin termin kuivahumala, sain nimen omalle entiselle ololleni. Tipattomatkin kaatuivat kuivahumalan kireyteen. Helpottaa kun asioille saa nimet ja alkaa ymmärtää.

[RiAV]

Olipa mukava kuulla! Kaikkea hyvää ja tsemppiä sinulle!! Asioiden nimeäminen on tärkeää. "Named must your fear be before banish it you can." - Yoda Tähtien sodassa

[Nayris]

Kaikkea hyvää sinullekin RiAV!

Yhdet hyvät yöunet ja eilisen raikas ja aikaansaava olo on potenssiin sata. Endorfiini kuplii sisällä niin että välillä ihan vatsanpohjasta ottaa. Tää selkeä olo ja hetkestä nauttimisen kyky on tullut vain neljässä raittiissa viikossa. Huikeaa!

[Nayris]

5 viikkoa takana raitista hyvää elämää. Kaipuuta ei ole ollut entiseen. Limsa-addiktio ja tupakointi on lisääntynyt mutta seuraavaksi ajattelin tarttua niihin, kunhan saan motivaatiota.
On kiva huomata että tunteet on syventyneet. Olen itkenyt tv-ohjelmille, nauranut aidosti lasten kanssa, tuntenut onnellisuutta pienissä arjen puuhissa.. Vielä hetki sitten olin turta. Olen itkenyt kun itkettää päälle vyöryvä menneen koettelemuksen paino, olen puhunut miehelle ja yhdelle ystävälle niin käsittelemättä jääneistä kokemuksistani kuin juomisestani ja juomattomuudestani.
Pikkuhiljaa helpottaa ja alkaa olo tasoittua. Piti kohdata itsensä aidosti että voi tuntea elävänsä.
Yhden illanvieton olen perunut koska en voinut olla mukana olevista ihmisistä varma, miten he suhtautuisivat juomattomuuteeni ja miten itse reagoisin tilanteessa jossa en voi ennakoida. Parempi oli olla ottamatta riskiä. Ehdin kyllä vielä siinäkin seurassa juhlimaan kun oma raittiuteni on varmaa ja pidemmällä, jos siltä joskus tuntuu.
Kaikista eniten iloitsen siitä että pystyn olemaan lapsille läsnä ja parempi äiti ilman kuivahumalan ärtymystä ja krapulan väsymystä. Muutaman kerran kun on tullut johonkin hetkeen yhdistetyn alkoholin nauttimisen kaipuu, on se heti katkennut selvän aamun ajattelemiseen.
Raitista marraskuun alkua kaikille!

[Nayris]

Valtava halu henkiseen kasvuun, itseensä tutustumiseen. Meditointi ja jooga kiinnostavat, pitäisi vaan aloittaa. Lenkkeily on parasta terapiaa äänikirjoja kuunnellen, sellainen hiljentyminen ja yksinolo tuntuu nyt olevan isona tarpeena.
Muutenkin olo on sellainen että ollaan isojen muutosten äärellä. Ja kaikki lähtenyt tuosta raittiudesta. Mielenkiinnolla, avoimena tulevaa katsellen.

[Nayris]

50 raitista päivää takana. Voin erittäin hyvin ja olen ylpeä itsestäni että sain repäistyä irti pakonomaisesta juomisesta. Olen saanut tilalle niin paljon. Kiitollisena jatketaan.
Suurkiitos myös siitä tuesta ja neuvoista mitä olette täällä jakaneet, ne auttavat paljon tällä matkalla.

[Mummeli]

Onnea 50 päivästä. Hienosti sulla menee