Kiitos Belle. Treffit ensi la
Eilisen lenkin jalkeen olo tuntui melko rennolta ja sopivasti vasyneelta. Hiukan uumoilin, etta tuleekohan taas hikoiluyo/valvottu yo, mutta kylla unimatti tulikin jo ennen kymmenta ja nukuin suoraan aamukuuteen. Heratessa en kuitenkaan tuntenut levanneeni kunnolla, tuleva tyoviikko alkoi jo ahdistamaan ja aamulla kaupassa kaydessa alkoi tuntua pienia paniikin oireita. Mullahan oli siis opiskeluaikoina (josta jo 30 vuotta!) pienta paniikkihairiota vaikka silloin en mikaan bailaaja/juopottelija ollutkaan. Otin opiskelut jotenkin vahan "liiankin" vakavasti ja jos joku asia ei mennyt 100% oikein niin alkoi mieli temppuilla. Kavin terassa pari kertaa ja opettelin kaikki hengitystaktiikat. Vaiva meni pois itsestaan, mutta on nyt muutamana kertana juopottelujen jalkeen tullut pienia tuntemuksia, varsinkin jos olen kaupassa tms mutta tiedan etta se on mieli joka temppuilee eika ole sinansa vaarallista.
Tanaan vaikka toissa olen niin olen kelannut tuota omaa alko-ongelmaani. Tyo on ajoittain raskasta (tuntuu etta aivot on tyhjat perjantai iltaisin ja millas ne taytetaan..). Yhtio antaa automaattisesti vuorotteluvapaita kun on tarpeeksi kauan ollut toissa ja itse taytan tuon kriteerin. Olen tassa salaisesti (mita nyt julkisesti sanon tassa) suunnitellut ottaa muutaman kuukauden - max 6 kuukautta ensi vuonna vapaata, jos se on taloudellisesti mahdollista. Mullahan on lisaksi talooni liittyvia juridisia ongelmia joiden "korjauttaminen" kylla syo saastot ja lisalainaakin pitaa ottaa. Mutta terveys ennenkaikkea ja luulisin etta taysi irtautuminen tasta 9-5 oravanpyorasta voisi pollaa korjata. Lisaksi vaikka olen jonkin sortin introvertti niin kaipaan seuraa lahes joka paiva ja se ei vaan onnistu varsinkin nyt koronarajoitusten aikana joten sekin varmaan osasyyna kaljoittelusessioihin. Tyypillisesti kaljapohnissani roikun somessa ja juttelen valilla ihan vakaviakin asioita.
Se mika kaljoittelussa on "positiivista" on tietysti euforian tunne varsinkin kahtena ekana paivana. Sitten vaikutus pienenee hyvin akkia ja sita huomaa vain tasoittavansa pitkin paivaa. Hiukan alle 40vuotiaana kun alkoi maistua enemman niin periaate oli aina etta vain pe tai la. Sitten tuli pe ja la ja hyvin pian istuttiin ravintolassa sunnuntainakin tasoittavilla. Varmaan monelle kuulostaa tutulta. Ensimmaiset aamiaisviinit otin joskus 41v - muistan sen maanantai aamun kun sunnuntai oli venahtanyt pitkalle tasoitellessa ja tarvitsi lisaa tasoittavaa, jotta toihin kykenee. Tallaisia kertoja tuli noin 5-6 vuodessa. Niista ei nyt pahempia fyysisia olotiloja tullut, lahinna syyllinen olo etta tyoaikana pitaa juoda...mutta siihen aikaan joi moni muukin, tosin eivat tainneet ihan kello 7 aamulla aloittaa. Onneksi kolme vuotta sitten tuli saanto, etta tyoaikana toimistolla ei saa alkoa nauttia ja se auttoi kummasti, mutta tana vuonna ollaan menty takapakkia.
Olen tassa jo pari tuntia kirjoitellut kun toitakin pitaa tehda valissa. Varmaan ei ihan hyvin jasenneltya tekstia, mutta se on nyt lahinna purkautumistapa ja itselleni muistutukseksi. Kirjoittaminen kylla auttaa.
Yhden asian viela pistan tahan ja se on se etta joskus huomaan karsivani "plinkkivasymysta", silti luen naita juttuja, mutta jos tulee pidempi tauko niin sitten voi olla vaaran paikka. Tallain kavi juuri viime viikolla. En nyt tietenkaan joka paiva tanne kurkkaa, mutta silloin pitaisi kylla kurkata jos menee liian hyvin ja tuntuu etta eihan tassa mitaan ongelmaa ole.
valitettavasti eron jlk alko maistuikin liian hyvin.
