Olet täällä

Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

Me Lopettajat on keskustelupalsta niille, jotka jo seilaavat selvillä vesillä tai horisontissa siintää elämä ilman alkoholia. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja newday » 21.3.2021 14:42:48

Hei, liityin juuri ja aamupv on mennyt lueskellessa ketjuja.. tällä hetkellä ei oikein ole mitään sanottavaa mutta halusin avata ketjun ja tehdä JOTAIN tilanteeni muuttamiseksi, vähän niinkuin pelin avauksena.. tilasin myös tuon 30pv ilmaisen "kurssin".

Itseinho on järjetön ja olen tavallaan vielä jotenkin shokissa koska tänään silmät alkoivat avautumaan ensimmäistä kertaa ja alan nähdä että minulla on iso ongelma.. olen aina valehdellut itselleni ja yrittänyt salata juomiseni, en enää tiedä onko se koskaan tai viime aikoina enää salaisuus ollutkaan? Ja tätä ajatellessa hävettää ja inhottaa niin paljon kun mietin että mitä läheiset ajattelee ja kuinka pystyn edes kohtaamaan ketään tämän oivallukseni jälkeen.. nähdäänkö minut vaan säälittävänä juoppona joka vuosia näytellyt normaalia ja luullut salaavansa juomisensa.. tajusin ja myönsin ensi kertaa myös että ei, en pysty lopettamaan noin vain ja ei, alkoholin käyttö ei ole ollut normaalia pitkiin aikoihin. Mitään älyttömän dramaattista ei ole tapahtunut mutta tämä on silti oman elämäni pohjanoteeraus ja nyt uidaan syvissä vesissä.. järkyttyneenä ensin mietin että nyt loppui juominen, kuukausi ilman ja katsotaan sitten. Ja pian tajusin että en minä siihen pysty, en edes viikkoon, ole pystynyt aikoihin. Ja järkytyin lisää.. En oikeastaan ole pystynyt edes kokonaiseen päivään. Joka ilta. Stressiin. Rentoutumiseen. Iloon. Suruun. Aina löytyy syy ja kaikkihan sitä sivistyneesti tissuttelee.

Nyt sulattelen asiaa, on vaikea myöntää tällaista, tekisi mieli vähätellä ongelmaa ja olla tekemättä mitään. Nyt ryven itsesäälissä ja yritän kasata itseäni ajatukset aivan sekaisin. Jos nyt edes neljän työpäivän ajan (vapaaillat) pystyisin olemaan juomatta.. :( haaveina koko kuukausi muttamutta.. edes tämä ilta.. siitä kai se on aloitettava, kokonainen viikko tuntuu nyt jo nopeasti absurdilta ajatukselta, pystyisinkö minä? Kun tämän ongelman laajuuden tajusin.. Kirjoitin tonne vähentäjien puolelle ensin mutta kylmä fakta on että jotenkin tämä olisi katkaistava kokonaan, ainakin aluksi.. vaikea pyytää apua mutta ehkä tämä auttaisi ensihädässä jos saisi kannustusta, ja jos vaikka sitouttaisi itsensä kirjoittamaan joka päivä kuinka kävi, en tiedä..

Ja melkein tiedän että iltaan mennessä alkaa piru nostaa päätään ja vähätellä tilannetta, tottahan lasillisen voi rentoutuakseen ottaa.. ja taas on mennyt koko pullo illalla, vaikka aamulla töitä..
newday
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 21.3.2021 13:26:32

Re: Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja newday » 21.3.2021 15:39:21

... olen 40v perheellinen nainen. Suoritan ja hoidan asioita päivät töissä sekä kotona ja iltaisin en pysty lupauksista (itselleni) huolimatta olemaan juomatta, arkisinkaan ja töitä vasten. Viikonloppuvapailla aina tissuttelun kautta känniin, vahingossa ja tarkoituksella. Koska ansaitsen sen. Koska oli raskas päivä. Koska sitä ja tätä ja miljoona "hyvää syytä" . Joka ilta. Suurimmaksi osaksi salassa. Olen niin väsynyt tähän kierteeseen, olisi ihana herätä aamuisin kirkkain ajatuksin ja olla läsnä.. Eilen join "vaan pari lasia" ja kun aamulla olin lähdössä töihin niin promilleja oli 0,5 vaikka luulin olevani vesiselvä "niinkuin aina" . Puoliso tajusi tilanteen ja lähti viemään töihin.. Koiria aamulla ulkoiluttaessa en ehtinyt vessaan ja.. niin. Tänään koen olevani pohjalla, ja itsesäälistä ja - inhosta huolimatta haluan sieltä nousta. Häpeän kuin koira tätä kirjoittaessani mutta pakko saada tämä ulos ja "nolata itseni" että menisi viimein jakeluun missä jamassa sitä ollaan vaikka kulissit on (omasta mielestä) pidetty hienosti pystyssä.
newday
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 21.3.2021 13:26:32

Re: Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja Tyräkki » 21.3.2021 17:59:13

Jos mä en olis aikoinaan kovasti pelästyny ja panikoitunu, en olis ikinä saanu aikaan lopettaa.

Nyt vaan alat ohjata shokkiaaltoja oikeeseen suuntaan.
Tyräkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2235
Liittynyt: 31.5.2017 15:25:31
Ollut juomatta

Re: Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja newday » 21.3.2021 19:30:30

Niin.. ei se auta yrittää kun yksi raitis ilta kerrallaan rämpiä eteenpäin, ja ammentaa voimaa mahdollesista raikkaammasta aamusta.. hyi helvetti miten vastenmielinen olo on nyt. En edes halua miettiä seuraavia vapaailtoja miten "tylsiä ja tyhjiä" ne on, mutta ehkäpä nyt keskityn vain ja ainoastaan tähän yhteen iltaan kerrallaan.. selviäis nyt edes sinne asti
newday
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 21.3.2021 13:26:32

Re: Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja Tyräkki » 21.3.2021 19:52:15

newday kirjoitti: En edes halua miettiä seuraavia vapaailtoja miten "tylsiä ja tyhjiä" ne on, mutta ehkäpä nyt keskityn vain ja ainoastaan tähän yhteen iltaan kerrallaan.. selviäis nyt edes sinne asti


Juu ei, älä ihmeessä tapa motivaatiota ja vaivu uskonpuutteeseen etukäteisahdistumalla! Tänään voit olla dokaamatta vaan tänään.
Tyräkki
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2235
Liittynyt: 31.5.2017 15:25:31
Ollut juomatta

Re: Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja Toivo2021 » 22.3.2021 13:35:25

Moi, olen koko korona-vuoden tiennyt, että minulla on ongelma eli olen alkoholisti. Koska herään joka aamu ajoissa lenkille koiran kanssa, hoidan lapsen ja työt ja harrastukset, luulen etteivät muut tiedä, miten pohjalla olen. Mutta kuten kirjoitat: tod näk ihmiset tietävät. Itseinho on minullakin suuri. Aamulla herätessä unelmoin aamusta jolloin heräisin pirteänä ja ilman alkoholiturvotusta.

Tahdonvoima ei ole ratkaisu, selfhelp -kirjat eivät tehoa. Tiedän että ratkaisu on kohdata omat ongelmat ja toipua niistä. Mutta viiniin hukkuminen on niin paljon helpompaa.

Voinko kysyä: miksi juot?
Toivo2021
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 1
Liittynyt: 22.3.2021 13:25:06

Re: Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja Stella » 23.3.2021 00:49:00

newday kirjoitti:... nähdäänkö minut vaan säälittävänä juoppona joka vuosia näytellyt normaalia ja luullut salaavansa juomisensa.. tajusin ja myönsin ensi kertaa myös että ei, en pysty lopettamaan noin vain ja ei, alkoholin käyttö ei ole ollut normaalia pitkiin aikoihin. Mitään älyttömän dramaattista ei ole tapahtunut mutta tämä on silti oman elämäni pohjanoteeraus ja nyt uidaan syvissä vesissä.. järkyttyneenä ensin mietin että nyt loppui juominen, kuukausi ilman ja katsotaan sitten. Ja pian tajusin että en minä siihen pysty, en edes viikkoon, ole pystynyt aikoihin. Ja järkytyin lisää.. En oikeastaan ole pystynyt edes kokonaiseen päivään. Joka ilta. Stressiin. Rentoutumiseen. Iloon. Suruun. Aina löytyy syy ja kaikkihan sitä sivistyneesti tissuttelee.


Moi newday, tekstisi ja tilanteesi on täysin sama kuin omani. Tunnen tuskasi.
Luin ketjusi eilen, juotuani melkein joka päivä viime viikolla (tavoitteena oli tipaton maaliskuu :cry: ).
Epätoivon hetkellä sain voimaa tekstistäsi. Näin koronan tuoman kontaktiköyhän ja yksinäisemmän arjen keskellä tuntui lohdulliselta lukea fiiliksistä, jotka ovat kuin omani.
Tänään en juonut ja niin kiitollinen ja onnellinen siitä.
Voimia kamppailuusi.
Stella
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 51
Liittynyt: 21.12.2020 12:27:29

Re: Itseinho ja järkytys, silmät avautuu

ViestiKirjoittaja newday » 27.3.2021 10:20:27

Hei ja kiitos viesteistä, en päässyt viikkoon kirjautumaan sisälle teknisten ongelmien vuoksi mutta nyt pitäisi olla kunnossa.

Toivo2021, mitä kuuluu? "kiva" kuulla samankaltaisista tilanteista, kurjaa tietenkin koska ihan paskaahan tällainen tilanne ja elämä on, mutta jollain oudolla tavalla lohduttaa ettei ole aivan yksin.. olen vieläkin hiukan järkyttynyt mihin tilanteeseen olen itseni päästänyt luisumaan ja pää on käynyt kierroksilla tämän viikon, olen pohdiskellut paljon.. lueskelin ketjua vaikken kirjoittaa voinutkaan ja ostin Selvinpäin-kirjan, se on kyllä todella hyvä. Luen varmaan sen heti uudestaan kunhan pääsen loppuun saakka. Kysyit miksi juon? Niin.. itselleni kuitannut asian että rentoutumiseen, raskaan päivän jälkeen ja "palkinnoksi".. vaimentaakseen mieliharmit ja stressin.. ja/tai "juhlistaakseni" ensimmäistä hiljaista hetkeä koko päivänä, tarvitsen sitä rauhaa ja omaa hetkeä päivän hulabaloon ja kuormituksen jälkeen. Lasi viiniä, hiljaisuus ja kirja, aivan parasta. Ja varmaan sitä se olikin aluksi, kun se pysyi siinä että yksi lasillinen viiniä ja sitten nukkumaan seuraavaa päivää varten. Milloin siitä tuli hallitsematon "pakko"? Lasi muuttui toiseksi, kolmanneksi ja koko pulloksi, "parhaimmillaan" lisäksi vielä mitä tahansa kaapissa sattui olemaan vaikka oikeasti en mistään muusta pidäkään kuin viinistä. Surullista, järjettömän surullista ja masentavaa. Joka perkeleen päivä, jopa työaamuja vasten, itseään huijaten.

Olin viisi päivää juomatta pisaraakaan ja oli MAHTAVAA herätä aamulla pirteämpänä ja raikkaampana! Miksi, oi miksi tämä tieto ja tunne ei silti kanna iltojen yli???!

Sen verran säikäytti tämä viikon takainen shokki, että aivan ehdoton stoppi on juoda töitä vasten. Vapailla...? Jää nähtäväksi.. mistä löydän voimaa ja ylipäätään selkärangan, helvetti soikoon?!

Stella, kiitos kovasti vastauksesta! Hienoa, tosi hienoa, että oma helvettini sai myös jotain hyvää aikaan ja toi sinulle voimia.. tsemppiä kamppailuusi, miten sujuu?
newday
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 9
Liittynyt: 21.3.2021 13:26:32


Paluu Me Lopettajat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa