aaaaaaa kirjoitti:ja mikä tossa on, että narkkari haaveilee hyvin usein perheestä ja on itse valmis semmosen perustaa vaikka käyttävänä ainaka "sit mä raitistun kun syntyy" tai viimeistään kun 1kk on oltu raittiina.
Eiköhän siinä ole se ajatus, että lapsi on niin tärkeä ja suuri elämänmuutos, että se raitistaa vaikka väkisin. Joskus näin käykin, mutta valitettavan usein ei. Sitten siinä on yksi tyystin syytön kärsijä taas lisää

.
Tunnen myös narkomaaneja, joille perheen perustaminen ei ole sillä tavoin ajankohtaista, että olisivat löytäneet sopivaa siippaa. Jossakin tulevaisuuden haaveissa se kuitenkin siintää. "Sitku mä lopetan narkkaamisen, mä haluan ainakin 2 lasta ja sun muut omakotitalot, farmarit ja kultaisetnoutajat". Uskon, että ovat ihan vilpittömiä näissä haaveissaan. Ainakaan mä en ole heidän kanssaan missään sellaisessa suhteessa, että heidän hyödyttäisi mulle ihan lämpikseen lörpötellä tuollaisia. Varmasti se on ihan aito unelma ja ideaali, mutta
vielä ei halua tai pysty lopettamaan vetämistä. Kun ikää on kuitenkin jo +/- 40, alkaa aika käydä vähiin. Miehillä ei tietenkään homma kaadu biologiaan, vaikka ikää olisi vähän enemmänkin, mutta muutoin siinä voi olla kaikki vaihtoehdot jo aika käytetyt.
Samanlaista sitkuttelua ja mutkuttelua se tosin on monilla muillakin ihmisillä ilman päihdeongelmaa. Sitku mä saan rahaa säästöön/laihdun/vaihdan työpaikkaa/muutan/whatever. Koskaan asiat eivät kuitenkaan etene käytännössä.