[Eveliina]

Moikka Friddy!

Onpa mukava lukea sinun kuulumisia näin pitkän ajan jälkeen ja etenkin kuulla se, että olet loppujen lopuksi onnellinen ja saanut rakennettua elämääsi erillään pelaajasta.
Toki yhteinen lapsi teitä sitoo jollain tavalla aina yhteen, mutta oma arkesi on varmasti aivan erilaista nyt kuin esimerkiksi 6v sitten. Ei tarvitse hetkeäkään käyttää siihen, että pohtii toisen käytöstä ja mielialoja, ja mitä siellä taustalla on. Ei ole enää pelkoa ja epävarmuutta.

Sen perusteella, mitä kerrot pelaajalle kuuluvan, kuulostaa siltä, että hän ei ole missään vaiheessa ollut oikein valmis kohtaamaan riippuvuutta ja luopumaan pelaamisesta. On sen onnistunut reiluksi kahdeksi vuodeksi lopettamaan, todennäköisesti sinun vuoksesi mutta ei omasta tahdostaan, jolloin muutos ei ole ollut pysyvä.

Miten olet onnistunut rakentamaan elämääsi uudestaan ja pystynyt näkemään asiat niin ”järkevästi”? Lähinnä mietin, onko sinulla muille läheisille vinkkejä, miten selvitä eteenpäin.

Hienoa, että voit nykyään hyvin ja olet saanut elämääsi uuden suunnan!

-Eveliina