Oon Putkis sun kanssa samaa mieltä siitä, että vähentäminen on haasteellista. Veikkaan, että lopettaminen olisi loppujen lopuksi helpompaa. Me täällä esim Vilmaston kanssa ollaan verrattu tätä vähentämistä löysässä hirressä roikkumiseen

. Ja kuten sanoit, onnistuminen vähentämisessä varmasti on jotenkin yhteydessä siihen, kuinka pitkälle alkoholiriippuvuus on kehittynyt ja kuinka vahva se on.
Siinäkin olen samaa mieltä, että tupakanpolttoa lopettaessa ei olisi vähentäminen tullut kyseeseen ollenkaan. Mutta nikotiinin ja alkoholin addiktoiva fysiologia / kemia on erilainen. Joillain ihmisillä nikotiini aiheuttaa erittäin voimakkaan fyysisen riippuvuuden hyvin nopeasti (vrt. heroiini) ja me 2 ollaan ilmeisesti sellaisia. Kyllä minulla on ystävä, joka on polttanut 15 vuotiaasta asti ja on vähentänyt pariin tupakkaan päivässä. Hän ei ole fyysisesti riippuvainen, vaikka pitkään onkin ko. myrkkyä käyttänyt. Se on nikotiinille ominaista, koukuttaa vain osan ihmisistä. Niille, joilla riippuvuus syntyy, on vähentäminen mahdotonta, koska riippuvuus aktivoituu joka ikisestä imaisusta, nikotiinia vastaanottavien hermosolujen aktivoituessa. Tämä säilyy loppuiän.
Alkoholi riippuvaisuus on taas lähinnä psyykkistä, ellei alkoholin käyttö ole todella vakituista ja runsasta. Alkoholin fyysinen (hermostollinen) riippuvaisuus kestää joidenkin arvioiden mukaan noin 3-6 kuukautta, sen jälkeen kyse on enemmänkin psyykkisestä ja sosiaalisesta riippuvuudesta. Näin olen antanut kirjallisuuden itseäni opettaa.
Paha mennä kenenkään onnistumismahdollisuuksia mennä täällä arvioimaan, jokainen on yksilö. Mutta jos lopettaminen ei tunnu (vielä) omalta jutulta, pitää vähentämistä kokeilla. On se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se, että ei tekisi mitään. Mutta jossain kohtaa kannattaa luovuttaa jollei tule tuloksia tai tilanne meinaa luisua entistä pahemmaksi. Se alamäki varmaan jyrkkenee jossain kohtaa tosi nopeasti, jos juomista ei saa kuriin. Tai näin itse olen tulevaisuuttani maalaillut. Minulle tärkeä virstanpylväs oli se, että pystyin lopettaa arkijuomisen kokonaan. Jos siinä en olisi onnistunut olisin nyt Lopettaja. Vieläkin käyttämäni alkoholi määrät ovat liian suuret kerralla, mutta nyt ei tunnu olevan pelkoa, että lähtisin luisumaan kohti jokapäiväistä juomista. Taistele siis jokin tällainen etappi kuntoon ja jatka siitä sitten eteenpäin. Jos se on mahdotonta niin ala psyykata itseäsi alkottomaan elämään, ei se ole millään tavalla ikävämpää. Siitä täällä mm. Putkis todisteena

.