[Merlot79]

Jee! Siitä ne päivät lähtevät raksuttamaan, pikkuhiljaa. Ja tosi hienoa, että pystyit olla antamatta mieliteoille periksi!

Mulla oli kanssa eilen vähän vaikeaa jonkin aikaa. Hain nuoremman lapsen ip-kerhosta ja kotiin päästyä tunsin väsymystä ihan perusarkeen, lasten jatkuvaan höpöttämisiin ja kysymyksiin. Varmaan väymys oli vielä osin flunssasta johtuvaa, kun ei mulla arki ole ollut mitenkään kovin kuormittavaa tässä. Kuitenkin joku väsymys, apeus, tylsyys, tyhjyys iski siinä iltapäivästä ja tuli tunne, että miten saisi itselleen sen erotuksen arjesta, että jes nyt alkoi viikonloppu minkä on ennen saanut viinin voimalla? Huomaan myös, että kaipaan jotain sellaista juhlavaa meininkiä erotukseksi tasaisesta arjesta. Sytytin sitten muutaman kynttilän ja tein jonkinlaisen version pumpkin spice-latesta kauravaahtoon, en yleensä edes tykkää mistään makukahveista, mutta toi olikin ihan yllättävän hyvää. Tein kofeiinittomaan kahviin, kun menee yöunet muuten. Pahin ankeus ja mielihalut onneksi siinä sitten katosi ja ilta oli ihan jees. Kai sitä pitäisi alkaa kokkaamaan vaikka jotain erityisen hyvää aina perjantaisin ja korkata alkoholiton skumppapullo. Yleensä en noista alkoholittomista tykkää, mutta alkoholitonta skumppaa olen raskausaikoina ja lasten vauvavuosina joskus juonut ja se oli ihan ok, en vaan yhtään muista merkkiä.

[Tuuliajoilla]

Samoin! Mielitekoja tulee ja menee, pitää vaan muistaa se, että nimenomaan myös menee. Erikoiskahvi kuulostaa hyvältä. Tykkään inkivääristä, joten taidan kokeilla jotain gingerale tyyppistä limsaa myös ”korvikkeeksi”. Välillä vaan tuntuu, että käden ulottuvilla pitää olla lasi ja lasissa jotain muuta kuin vettä.

Sunnuntaissa jo mennään. Tiedän, että ensi viikko tulee menemään ok, kun tämän alun on päässyt kunnialla yli enkä edes ole kotona. Seuraava koetinkivi on ensi perjantai, paluu tyhjöän kotiin ja viikonloppu ilman suunnitelmia edessä. Täytyy suunnitella jotain mieleistä ja myös pysyä siinä suunnitelmassa.

[Tuuliajoilla]

Perjantai ja kotiinpaluu. Olo on edelleen innostunut hyvän työviikon jälkeen. Oman skaalani mukaan olin todella sosiaalinen kokouksissa ja jopa nautin siitä. Viikonloppuna en todennäköisesti jaksa olla yhtään sosiaalinen mutta se oli ennen ihan normaalia eikä johtanut mihinkään lasi ja toinen, vielä kolmaskin viiniä kierteeseen. EHKÄ askel takaisin siihen elämään mistä nautin muutamia vuosia sitten ennen koronaa ja eristystä. Viikko ei ollut tipaton mutta oli hyvinkin maltillisen käytön rajoissa ja siinä missä toivoisin olevani päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen.

[Tuuliajoilla]

Olen todella pettynyt viimeisiin pariin päivään ja ennen kaikkea itseeni. Olin ilman alkoholia useamman viikon ja se tuntui hyvältä mutta aiheutti levottomuutta lähes päivittäin. Tuntuu, että on kolme tilaa. Olen selvä ja toipunut vieroitusoireista mutta silti en tyytyväinen. Tai olen humalassa, jolloin kaikki on taas hetken mahdollista. Tai olen välitilassa/krapulassa ja mietin kumpaan suuntaan mennä. Järki sanoo yhtä ja silti toimin liian usein siihen humalan suuntaan.

Nyt olen kotona taas yksin ja kun tilaisuus tuli join heti, vaikka ajattelin, suunnittelin ja etenkin toivoin toimivani toisin. Ensin onkin olo, että tämä on ihan hallinnassa mutta kun se ei ole. Palaan tänne lukemaan omia muistiinpanojani, muiden kokemuksia ja siitä kaikesta on todella paljon hyötyä! Mutta joku tärkeä avain ongelmani ratkaisuun edelleen puuttuu. Kokeilen urheilua ja hetkeksi siitä tulee sitten uusi riippuvuus. Haluaisin olla ilman mitään riippuvuuksia, suorituspakkoa ja elää hyvää elämää. Ei sen pitäisi olla vaikeaa mutta miksi kuitenkin on?

Kokeilen nyt lopettaa alkoholin kokonaan. Se on lienee ainoa vaihtoehto. Ennen kaikkea totean tämän faktan itselleni. Haluan myös elämääni muutosta muutenkin mutta huomaan olevani hyvä tekemään suunnitelmia, jotka katkaisevat juomisen mutta eivät lopulta johda oikeaan muutokseen.

[Tuuliajoilla]

Ilmoittauduin selvä suunta ryhmään. Harmi, että se alkaa vasta ensi viikolla mutta ehkä siinä on ensimmäinen hyvä välitavoite. Tosin ensin on kahlattava tämä vaikea päivä läpi, otin vapaapäivän ja kärsin nyt taas kerran tämän ja yritän ottaa opiksi. En edes kehtaa mennä ulos ovesta, kun teloin käteni mustelmille. Ihme tuuria, että luut pysyi ehjänä.

Näköjään selaan tänään keskusteluja paljon läpi ja retkahduksista löytyikin hyvää pohdintaa. Tällä kertaa tyhjään kotiin palatessa olin jopa järjestänyt itselleni aika paljon aktiivista ohjelmaa mutta ei se kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla, niitä oli liian helppo perua ja pilata taas hyvin alkanut tipaton jakso. Häpeän ja epäonnistumisen tunne on tänään vahva. Kuin myös levottomuus ja ajatus, että pienellä juomalla saisin korjattua olotilaani nopeammin kuin odottamalla olon oikeaa kohentumista ja tiedän hyvin, että se vain siirtäisi tuskaista oloa myöhemmäksi, joten toistaiseksi olen kuitenkin pitäytynyt vichyssä.

[Hippuli73]

Toivottavasti Selvä suunta -ryhmä on hyvä ja saat siellä vertaistukea ja hyviä vinkkejä myös päihdetyöntekijän näkökulmasta. Mä olin viime vuonna siinä (se oli myös vähentäjille), mutta en oikein saanut mitään irti. Ohjaajilta ei saanut oikein mitään kunnollista ja ryhmäläiset olivat aika passiivisia. Vika ei ehkä ollut ihmisissä vaan tässä päihdelinkin vanhanaikaisessa alustassa, jossa on vaikea keskustella reaaliaikaisesti. Annoin kyllä paljon palautetta, joten toivottavasti homma toimii nyt paremmin. Liikunta-addiktio ei musta ole kovin paha verrattuna muihin riippuvuuksiin. Siinä on niin paljon hyvää, että plussan puolelle ainakin itse tunnen jääväni.

[Tuuliajoilla]

Täytyy toivoa, että ryhmä on aktiivinen ja että myös itse olen aktiivinen enkä taas hetken päästä ajattele tilanteen olevan sittenkin suht ok ja ettei siihen tarvitsisi niin paljoa panostaa. Toki toivon, että jossain vaiheessa holiton/vähääinen käyttö ei tuntuisi niin työläältä vaan sujuisi ihan luonnostaan. Koska vähentäminen ei ole sujunut toivotusti niin kokeilen nyt olla vaikka loppuvuoden kokonaan ilman. Tosin pitänee ottaa käyttöön päivä kerrallaan lähestyminen eikä suunnitella liian tarkasti liian pitkälle ja sitten pettyä. Nyt on taas motivaatiota ja tuo kurssi tulee siinä mielessä oikein sopivaan aikaan tämän tavoitteen tueksi.

Se on totta, että liikunta-addiktiossa on paljon enemmän hyötyjä kuin haittoja. Pitäisi keksiä se oma laji, joka jaksaisi innostaa pitkään! Itse asiassa menin kyllä uinnin tekniikkaopetukseen, kun järjestelin itselleni ohjelmaa yksinäisiin iltoihin mutta nyt viikonlopun jäljiltä hyvä, että jaksoin tänään suihkuun. Ehkä keskiviikkona, kun kroppa on ensin saanut vähän paremmin toipua.

[Tuuliajoilla]

Päivä alkaa kääntyä voiton puolelle ja kaikeksi ihmeeksi olen saanut vähän siivottua ja pyykkiä pestyä. Tuleva yö tulee varmaan olemaan haastava nukkumisen suhteen mutta sille ei nyt voi mitään. Enempää lomaa en tähän nyt ota, säästän sen jouluun ja parempiin tarkoituksiin kuin krapulaan. Tulevana viikonloppuna en onneksi olekaan yksin, jolloin onnistumismahdollisuuteni yleensä kohenevat huomattavasti. Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin olen järjestönyt asiani niin, että seuraava yksinäinen viikonloppu on vasta joulukuussa.

[Tuuliajoilla]

Yö meni niin kuin arvelin. Tunnin välein heräilyä ja väliin kuuma väliin kylmä. Pääsin nyt kuitengin astetta normaalimman päivän alkuun, joten kyllä se tästä.

[Tuuliajoilla]

Päivä mennyt ihan hyvin ja haluan sen muistutukseksi itselleni myös kirjata muistiin. Huomiseksi sovittu menoa töiden jälkeen, se on myös kiva. Sukulaisellani Suomessa oli tänään pieni leikkaus, kaikki meni hyvin mutta mikä on jäänyt mietityttämöön minua on, että ei ketään joka "ehtisi" hakemaan pois päiväkirurgiasta ja jäämään yöksi, joten yö sairaalassa ja maksettu hoitaja hakee huomenna kotiin. Se on aika surullista ja monelle ei taloudellisesti edes vaihtoehto.

[Tuuliajoilla]

Ilta taas ja unettoman yön jälkeisen nihkeän päivän jälkeen ilta on ollut ok. Toivottavasti saan nukuttua niin huominen olisi jo toivottavasti aika valoisa.

[Tuuliajoilla]

Edessä pitkä viikonloppu, sukulaisia ja ystäviä. Toivottavasti siitä tulee mukavaa, vaikka aika menee pääasiassa matkustamiseen. Viime yö oli todella kurja mutta tänään päivällä on ollut jo yllättävän positiivinen mieli.

[Tuuliajoilla]

Tämä viikko on alkanut huomattavasti paremmin kuin edellinen. Nukkumisen kanssa on edelleen haasteita mutta muuten olo on aika rauhallinen. Kotiinpaluu sujui suht ok. Nyt en tehnyt sitä virhettä, että olisin haalinut ihan liikaa tekemistä illoiksi ”välttääkseni” viinin houkutukset, koska ei sekään tuntunut toimivan toivotusti. Päivä kerrallaan.

[Tuuliajoilla]

Uusi viikko taas edessä. Tämäkin alkoi hyvin ainakin sen suhteen, että olen ollut juomatta nyt 2 viikkoa ja olo on ollut suht hyvä. Levottomuus palaa kyllä varmasti taas jossain vaiheessa mutta yritän nyt löytää siihen jonkun muun lähestymistavan kuin vanhan tutun kaavan toistamisen.

[Tuuliajoilla]

Tänään on ollut jotenkin todella vaikea päivä, vaikka siihen sisältyi paljon todella hyviä hetkiä. Töissä useampi hyvä keskustelu. Illalla liikuntaa ja mahdollisuus saunaan. Järjellä kun ajattelee niin enemmän niitä hyviä kuin huonoja hetkiä mutta huono olo tuntuu ajavan kaiken muun yli.