Olet täällä

Henkinen kasvu

Kuivaushuoneessa yhteisenä tavoitteena on huumeiden tai lääkkeiden käytön lopettaminen. Mukaan ovat tervetulleita myös korvaushoidossa olevat. Keskusteluissa mukana päihdetyön ammattilainen Tuomo Seppänen. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Pölönen » 2.5.2011 12:15:59

Nostin tämän nyt esiin, koska ainakin minulle ajankohtainen, ei vain teoreettisesti, pohdintana, vaan aivan konkreettisesti elämässäni. Oli tosiaan hyvä idea lukea noita aiempia kirjoituksia, sekä omia, että toisten. Itsesyytökset eivät pidemmän päälle minusta kanna kovin pitkälle muutoksessa, ja niitä bongailin omista kirjoituksista.

Nyt olen ottanut (haparoivan) askeleen henkisessä kasvussa, ja se on juuri tunteiden tunnistaminen. Niitä voi jopa tarkkailla itsessään, mutta ei tarvitse toimia tunteen / impulssin vallassa. Olit Tuomo jossain topicissa kirjoittanut, että se on ensimmäinen asia, joka on opittavissa tunteiden kanssa työskentelemisessä. Siinä onnistuminen antaa mielihyvääkin :D . Erilaisia konsteja toki on. Voi keskittyä johonkin aivan toiseen asiaan, vaikkei se olisi merkityksellinen, saada ajatukset pois jostain ahdistavasta asiasta. Tunnistaa pettymyksen tunne ja miettiä, mitä odotin... Toki joskus saa suuttuakin, se on inhimillistä, mutta kohtuuton raivoaminen on tosi kurjaa. Ja tässä minua auttaa suunnattomasti raittius :D ! En ole pelon ja vihan vallassa... Tunnen niitä, mutta siedän tänään ilman pakoa bentsoihin... Jess :D ! Tunnistan myös iloa ... :D
...one of these mornings You´re gonna rise up singing...
Pölönen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2026
Liittynyt: 24.1.2011 23:24:15
Paikkakunta: Suomen...

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Tuomo Seppänen » 3.5.2011 16:41:43

Aivan, toki erilaisia tunteita meillä kaikilla on ja pitääkin olla. Itse ajattelen, että ei ole erikseen negatiivia tunteita eikä positiivisia tunteita. On erilaisia tunteita.... Mitäs olet tästä mieltä?
Eipä hättäillä
Tuomo Seppänen
Ohjaaja
 
Viestit: 4078
Liittynyt: 24.1.2006 10:24:26

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Pölönen » 3.5.2011 21:46:11

^ Hmm... Ehkä jokin tunne sitten vain on vaikeampi sietää, tai tehdä sille jotain, voi lamaantua, turvautua päihteeseen saadakseen tunteen poies, paeta tunnettaan; tai jokin tunne tuomitaan helpommin, sanotaan nyt vaikka kateuden tunne. Mut eräs filosofi, jota luin aikoinaan tosi paljon, oli sitä mieltä, että ihminen, joka tuntee kaikkia tunteita, saa jollain tavalla elämästä enemmän :) .

Ymmärrys varmaan on kanssa henkistä kasvua. Muistan yhdestä leffasta loistavan lauseen: "Don´t judge, if you don´t know the reasons". Mä uskon, että mitä enemmän tajuaa, sitä vähemmän haluaa tuomita. Ei se musta meinaa kaikkien tekojen hyväksymistä.... Jotkin ovat väärin, mutta ei sen tarvi tarkottaa, että ihminen on paha, tai ei voisi muuttua.... Katumuskin ehkä on kasvua. En meinaa syyllisyydentunteeseen juuttumista, vaan väärän tekonsa myöntämistä ja vastuunottoa teosta...
...one of these mornings You´re gonna rise up singing...
Pölönen
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 2026
Liittynyt: 24.1.2011 23:24:15
Paikkakunta: Suomen...

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Tuomo Seppänen » 16.10.2011 12:10:08

Nostan tämän taas esille. Henkisen kasvun aiheen. Miten on? Onko päihteettömyyden myötä tapahtunut henkistä kasvua? Tämä kysymys niille, jotka olette olleet kuivilla.
Eipä hättäillä
Tuomo Seppänen
Ohjaaja
 
Viestit: 4078
Liittynyt: 24.1.2006 10:24:26

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Artemis » 3.11.2011 00:54:10

He he, tähän on ihan pakko vastata, vaikken todellakaan mikään henkisen kasvun ekspertti olekaan. :D Mulle nuo opit kun näyttää tulevan joko oman tai kaverin kantapäänkautta: kasvukipuja? Jep. :!:

Tuomo Seppänen kirjoitti: Onko päihteettömyyden myötä tapahtunut henkistä kasvua? Tämä kysymys niille, jotka olette olleet kuivilla.


Itse olen ainakin pistänyt merkille, että kun olen ollut pidempiä aikoja selvinpäin mun aivot alkaa väkisinkin toimia normaalimmin. Se tuo tullessaan paljon kaikenlaisia epämukaviakin tunteita ja tuntemuksia, suunnatonta itsetutkiskelua, halua selvittää miksi, ja miten päädyin sekakäyttöön, mitä minä haluan, kuka minä olen?

Olen lukenut paljon päihteistä. Mielenterveydestä, psykologiasta, läheisriippuvuudesta, alkoholismista, narsismista, parisuhdeväkivallasta. Pikkihiljaa saan tätä megalomaanisen suurta palapeliä kasattua. Kai se on kasvua? Halua etsiä ja löytää oma paikkansa maailmassa. Tutustua itseensä uudelleen. Oppia hyväksymään menneisyytensä, tämän hetken. Oppia rakastamaan itseään. :idea:
"Mut on tallottu maahan. Rikottu liian monta kertaa. Katseessani tyhjää. En voi periksi antaa..."
Avatar
Artemis
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 47
Liittynyt: 8.9.2011 07:33:03

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Tuomo Seppänen » 7.11.2011 15:46:52

Miksi on vaikeaa rakastaa itseään? Edes arvostaa hieman?
Eipä hättäillä
Tuomo Seppänen
Ohjaaja
 
Viestit: 4078
Liittynyt: 24.1.2006 10:24:26

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja malibu » 7.11.2011 17:51:54

Siks ku on tunnepuolella niin paljon tukahdetuttaja tunteita että niitä ei tunnista... Sit on vaa niin vitun paska olo ettei jaska kiinnostaa mikää.. Mä vaihoin teemut pois, otin xonea. Sitä en ainakaa rännää.. Mä en aio enää jatkaa tuota pelleilyä, ku asiat on näin ja parempi oikeasti kasvaa vähän nopeammin. Mut onneks mul on ainakin tällä hetkellä tuo ukko ollu aika mukava ku mietittii jo et muutettais erillee.. Ku seinät kaatuu päälle ei voi itseää rakastaa, muulloin voi.. :) Kasvun paikka.. :P :P :P Ehkä tää on vika kerta, tai sit ei mut kuten klinikalla eka kunnon hoitsu sanoi; kaikki tietävät että mä nousen tästäkin.. :D Sori et osa offia.. Pitäis tehä vaikka mitä..
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Artemis » 23.11.2011 16:55:04

Tuomo Seppänen kirjoitti:Miksi on vaikeaa rakastaa itseään? Edes arvostaa hieman?


Ehkä siksi, että on kokenut hylkäämistä ja kaltoinkohtelua joko lapsuudenkodissaan tai parisuhteessaan. Kuullut liian nuorena vaikkapa kumppaninsa suusta mm.

-sä oot hullu/ harhainen/ alkoholisti / nisti/ luuseri
-susta ei koskaan tule mitään
-sä oot toivoton tapaus
-sua vaan ei voi rakastaa
-sun rakkaus on tukahduttavaa, ahdistavaa, pahempaa kuin viha!
-sä oot pelkkä riippakivi
-sä et koskaan tule löytämään miestä joka ei löisi sua
-sä et oo hyvä missään muualla kun sängyssä
-sul on liian iso perse/ liian pienet tissit, liian sitä tätä tai tota
-mä en ikinä jättäis/ pettäis/ löisi sua (ja sitten kaikki tehtiin, tosin käänteisessä järjestyksessä)

Tässä vain muutamia syitä... :roll:
"Mut on tallottu maahan. Rikottu liian monta kertaa. Katseessani tyhjää. En voi periksi antaa..."
Avatar
Artemis
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 47
Liittynyt: 8.9.2011 07:33:03

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Tuomo Seppänen » 23.11.2011 21:10:56

Luonnollisesti tuollainen syö itsetuntoa ja itsensä arvostamista.
Miten on Artemis.
Listaako asioita missä olet hyvä ja millaisissa asioissa arvostat itseäsi tai millaista hyvää palautetta olet saanut?
Eipä hättäillä
Tuomo Seppänen
Ohjaaja
 
Viestit: 4078
Liittynyt: 24.1.2006 10:24:26

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja fabiandolores » 5.1.2012 19:30:09

pitkä teksti katosi taivaan tuuliin johonkin, tivistettynä sanoisin sen että olen täysin riippuvainen Jessestä, jollei hän olisi elämässäni olisin todella paljon enemmän mieron tiellä kuinjos en olisi oyyanut Jeesusta henkilökohtaiseksi vapahtajaksi, suosittelen siitä alkaa koko iän kestämä aviolittto ja elämä rupeaa hymyilemään kun vaan antaa itsensä hänelle :D paatostako , ehkä ei

Fabian
fabiandolores
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 348
Liittynyt: 11.12.2010 03:34:01

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Tuomo Seppänen » 8.1.2012 10:23:12

Tuleeko henkisyytesi NA:n vai seurakunnan kautta?
Eipä hättäillä
Tuomo Seppänen
Ohjaaja
 
Viestit: 4078
Liittynyt: 24.1.2006 10:24:26

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja fabiandolores » 10.1.2012 11:46:54

Henkisyyteni olen löytänyt seurakunnan ilmapiiristä, sellainen "karismaattinen" seurakunta, vapaiden suuntien ilmapiirist ovat muutenkin parhautta, hyvää ylistys musiikkia, esirukousta linjaa lennän suorin vartaloin selälleni :wink: Peri ev.lut toiminta ei oikein kolahda vaan juuri vapaat suunnat ovat mulle se juttu

Fabian
fabiandolores
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 348
Liittynyt: 11.12.2010 03:34:01

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja Tuomo Seppänen » 23.1.2012 17:33:37

Mikäpäs siinä. Hengellisyyttä on niin monessa muodossa. Osa toipumista kuitenkin monella. Mikä erityisesti sinun kohdallasi FD on se, joka pitää sinut kaidalla tiellä. Sinä, hengellisyys, sekä että...? joku muu?
Eipä hättäillä
Tuomo Seppänen
Ohjaaja
 
Viestit: 4078
Liittynyt: 24.1.2006 10:24:26

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja fabiandolores » 27.1.2012 11:59:01

Jos suoraan sanon mikä pitää kaidalla tiellä on se että noista apteekkitavaroista tulee tosi surkea olotila,,,Resilar pistää suolen toiminnon sekaisin ja Marzinesta tulee tosi pahat laskut...toki aina illalla rukoilen läheisteni puolsta ja omasta kuntoutuksestani, jos en olisi Llöytäny Jesseä elämääni olisin varmaan vajonnu addiktioni pauloihin syvälle, onneksi mulla ei ole huumeverkostoa niin ei ole tarjolla mitään ohi apteekkisopimuksen.

Fabian
fabiandolores
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 348
Liittynyt: 11.12.2010 03:34:01

Re: Henkinen kasvu

ViestiKirjoittaja malibu » 30.1.2012 01:25:51

Toivon tämän olevan jotakin henkistä kasvua. Mulla on lekuri reilu viikon päästä ja tässä välissä minä pääsen kummiksi! Se on asia, jota olen toivonut jo 2-4krt:aa. Ikää on kuitenkin jonkun verran ja sisarillakin pari muksua..

Ongelmana on ollut se, että jäi jotenkin tuosta kokeilusta + ettei ole ketään tukihenkilöä; pitää kysyä korvauksen pomolta saanko puhua ex-omahoitsulle; toisaalta tämä ihminen juttelee ex-omahoitsun kanssa ja itsekin hoitanut mua. Saattaa soittaa takaisin ja äärimmäisessä hädässä voin heihin tukeutua (varmasti).. Kyse on resursseista.. Pääsen ex-omahoitsulle kerran, sillä on parin vkon loma joten sekin menee ristiäisten yli.. On se rännääminen jäänyt päälle ja todella tahdon olla tarvittaessa ilman pitkähihaista tuossa juhlassa. Kummina olen vielä monessa kuvassa. Eilen katkaisin viimeisetkin vermet, kaikki kipot on viety pesualtaaseen eilisestä lähtien ja oheistavara siivottu + erilainen roskis. Värjäsin juurikasvunkin osittain tuon kunniaksi.. Vielä olisi vähän siivoamista, mut pystyn siihen..

Mä olin jo unohtanut, että pärjään yksin. Tarvittaessa voin soittaa sijaispomolle. On ollut todella pahoillaan, koska ovat sanoneet tehneensä väärän valinnan mikäli olisivat tienneet että terapia ei onnistu ja menen henkisesti näin huonoon kondikseen.. Pomo hoitaa paljon paperihommia, joten sillä on enemmän aikaa puhua; toisaalta ihminen joka auttaa ruuhkassa.. ja pitää omat potilaat melko pitkälle.. Toisaalta se oli miekkari, joka terapian lopetti joten jos valitusta tahdon laittaa; saan kuulemma laittaa molemmista.. Eipä mua sinänsä kalva kuin miekkari; klinikasta voisi laittaa valitusta että on aivan liian vähän resursseja!!

Mut päätin tosiaan lopettaa rännäämisen ja tarvittaessa otan yhteyttä avokkiin/ korvaukseen (/ehkä jopa lääkkeidenjakoon), jos ongelmia tulee. Epäilen, koska tämä on nyt hyvä syy huomata että tuo ei auta.. Se tekee mut entistä surullisemmaksi ja ahdistuneemmaksi.. Ukko on ollut rasittava, käynyt työn puolesta dokaamassa ja pettänyt takaisintulolupaukset, ollut lievässä krapulassa=vittuillut; nukkunut univelat/ollut univeloissa ku tehny töitä niin helvetisti=vittuillut ja vittuillut muuten vain. Että tämän päätös saada siistit kädet ja olla sen arvoinen näin suuressa tilaisuudessa; on todellakin yksi välitavoite jonka itse tahdon muistaa tukipylväänä, jolloin en piikittänyt=käyttänyt lääkkeitä väärin.. Joskus voin sitten kertoa että "Kun pääsin ensimmäistä kertaa kummiksi v. 2012; pystyin olemaan ilman pitkähihaista erittäin lievästi arvet peittäen (muulloin kuin loppukesästä) peittäen", toivon että sen jälkeen tulen muistamaan, että piikittäminen EI AUTA, ei ole koskaan auttanut..

Olen hokenut että "kuuntele tunteita" ja lähiaikoina pystynyt itkemään ja yllättäen kun valoa on enemmän; myös liikkumaan & rämppimään lumessa + tehnyt vapaaehtoisesti lumitöitä (ku pääsisi vielä hiihtämään; tarvis ensin sulattaa se tali ja sen jälkee laittaa pito, sen on AINA tehnyt mun iskä, jopa aikuisena :mrgreen: :D ; ennen kävin 1krt/v tai useammin.) Ei kannata varmaan vielä miettiä ensi syksyä, mutta mulla on selkeä tavoite, ja se on sellainen tavoite joita olen pystynyt ITSE saavuttamaan aiemminkin. Koulussa näytöt, mutta ei jännitä lainkaan. Olen saanut todella paljon hyväksyttyjä numeroita entisistä "ilmais-töistä", jotka koskevat siis tätä ja tätä sivuavaa alaa; joten tulen pääsemään linjan läpi 3 vuodessa! Se asia ei enää stressaa lainkaan ja aion tenttiä toisen ammatin (se on reilu eka vuosi AMK:ssa sama kuin koko oppimäärä amiksessa! :shock: ; eli olen käynyt saman koulun jo 2 kertaa ilman näyttötutkintoa ja sen saa 150€:lla)

Kyllä mä pärjään, kunpa jaksaisin uskoa siihen! No pärjään ainakin reilun vkon ja sen jälkeen mietin että "kyllä olin aikoinani tyhmä!" Ei saa jäädä tuleen makaamaan.. Kunpa vain muistaisin sen masiksessakin! ;) ;) Ehkä tulen täältä lukemaan! Nyt nukkumaan! :D Öitä kaikilla ja muistakaa että on aina uskallettava yrittää, vaikka olisikin välillä retkahtanut.. Aina ei voi onnistua; ei edes joka kerta! ;) ;) Silti aina on yritettävä! ;)
Katoava luonnonvara, omilla aivoilla ajatteleva yksilö! Liian monta lokeroa johon tulisi itsensä lokeroida; no way!
Avatar
malibu
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 5957
Liittynyt: 27.8.2004 23:29:56
Paikkakunta: Rottalabra, testimaailma

EdellinenSeuraava

Paluu Kuivaushuone

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa