[Buli-Mikko K-Mikko]

Jaakko Hämeen-Anttila: Trippi Ihmemaahan.
Huumeiden kulttuurihistoria 2013

Tämä teos kiinnoistasi kovasti,mistä löytyy Akateeminen kirjakauppa ,muistatko hintaa ,onko helppolukuinen??

KUINKA KOKAIINI VALLOITTI MAAILMAN,on yksi parhaita viime aikoina lukemistani ,käyttäjän ,muulin, tuottajan ,diilerin, poliisin ,hoitoalan työntekijöiden ja kaikkien ,jotka kyseiseen tuotteeseen jollain tavalla liittyy ,heidän näkökulmansa ,löytyy normi lehtipisteistä. Mielenkiintoinen ja koukuttava paljon historiaa ihmisten huumeidenn käytöstä ja faktaa täynnä ,lähdekirjoina käytetty toistasataa opusta,joten tietoa riittää ja tyyliltään viihdyttäväksi tehty.

On paljon muitakin hyviä kirjoja ja paljon niitä jotka ovat saissea täynnä.

PELKOA INHOA LAS VEGASISSA-pesee leffan mennen tullen.
KK,RUOHOA LUNTA -koulupokkareita
Kk.sta tulee mieleen Nicky cruz JUOKSE POIKA JUOKSE,mikä taas säilytti minun mielenkiinnon uskoontulon jälkeen,toisin kuin koko KK kirja.

Nicky Six HEROIINI PÄIVÄKIRJA taas kuvaa hyvin ikuisen luuserin mielialoja,vaikka on miljonääri ja rocktähti.

Joku mainitsi Liisa Tallgrenin kirjan ,oliko hän niiden kaksoispoikien Äiti ,jonkun sellaisen kirjan olen joskus lukenut.
Kirjeitä Tiinalle oli luettava ja kotimaisista yksi parhaimpia nyt tullut uusi ,joku Elämässä kiinni tais olla nimenä.RITU,HANSKI kirjat ei hääppöisiä ollut,tyyliin Kk

LOHIKÄÄRMEEN AJO -Jackie Pullinger ,Hong kongiin sijoittuva huume ja jengi nuorista kertova kirja,lähetys työntekijän silmin kerrottuna.

Löytyykö Suomeksi BEN'S HEROIN DIARY -dokumentti oli todella hyvä ja todella surullinen.

PÄIHDELÄÄKETIEDE -tieteilijälle graalin malja tyylinen opus.

Paljon muitakin lukemisen arvoisia ja arvottomia tulisi mieleen .
Laittakaa ihmeessä vinkkejä oikeasti hyvistä kirjoista,sekä mistä löytyy,hinta ja vähän taustaa myös klassikoista haluaisin tietoa lisää .

VELJENI VARTIJA -riippuvaisen läheisille ,ok

Rock elämänkerrat usein aihetta sivuavat ,Like KEITH RICHARDS Michael Monroe jne.

Stockholm noir trilogia Jens Lapidus ,myös aihetta käsittelee.

Irwine welshin teoksia TRAINSPOTTING, PORNO ,PASKA myös suosittelen talvi-iltojen iloksi.

Taas läpyskät Pikku penan tai Pirjon alkoholi tai huume kokeiluista ,ei jaksa kiinnostaa juurikaan ,ne ovat yleensä kuolettavan tylsiä.

Löytyykö Hunter s Thompsonin tapaisia ,gonzo kirjallisuus neroja enempi ja onko suomennettu ,kun esim. Englanniksi osaan lukea ,mutta mukavampi itselleni lukea Äidinkielelläni.

Toi William s Bur. NISTI täytyy lukaista ,olen sitä joskus selaillut ja joutunut sen palauttamaan liian aikaisin,muistaakseni erinomainen.
samoin se Jussi Seppälän kirja kiinnostaisi ,oliko hyvä ja onko liikaa tutkijan silmin kerrottua ,mistä löytyy. Kaupunginkirjasto???

KESKIYÖN PIKAJUNA Billy Hayes
Luettava hyvin paljon PAPILLON kirjan tyylinen ja elokuva mielestäni parempi.

[melkeinluovuttanut]

Kahta Mieltä kannabiksesta

Teuvo Peltoniemi
Timo Larmela

A-klinikkasäätiö 1998

[fryoz]

Katarina Johansson & Stefan Borg: Irti unilääkkeistä ja rauhoittavista aineista

[Buli-Mikko K-Mikko]

Nisti. William s. Burroughs

Viihdyttävä kaikinpuolin .
Burroughsin teksti on erikoista omaeläkerran ,satiirin,groteskien tarinoiden ja populaarien sekoitusta (takakannesta lainattua)

Nuoren addiktin omakuva -Bill Clegg .

Clegg vie lukijan narkkarin pään sisään ,eikä päästä sieltä pois (takakannen kuvaus/lupaus)

Kirjana ihan ok. Ihmettelen New Yorkin kirjapiirien nousevaksi tähdeksi mainitulta ,onko tämän lahjat ollut enemmänkin kustantamon kuin kirjoittamisen puolella -agentuuri hän on ammatiltaan ollut ,mutta joo todellinen jetset nisti kyseessä ,jolla ei ainakaan pikkurahasta ole ollut puute,enemmänkin mielenterveydestä ja elämänhallinnasta sekä elämänhalusta
.

Aika-ajoin kirja oli hauskakin ja realistinen kyllä(takakannessa maininta -Kulttiklassikko huumeriippuvuudesta kertovan kirjallisuuden genressä -Irwine Welsh - klssikoksi sitä en kuitenkaan kehuisi ,mutta lukemisen arvoinen

[Zurussa]

Buli-Mikko K-Mikko kyseli Hämeen-Anttilan kirjasta Trippi ihmemaahan. Kaupassa näyttää olevan alle 30 €. Minä lainasin kirjastosta. Kannattaa lukea.On helppolukuinen, ja asiallinen.
Joskus on ahdistavastakin aiheesta mukava lukea vähän huumorillakin höystettyä kertomusta.Päivi Alasalmen kirjassa: Joenjoen laulu, on loppupuolella kertomus pilvenpolttajakaverista, jonka toilaukset tuntui niin tutulta... ja tässä tarinassa oli vielä onnellinen loppukin.Päinvastoin kuin elävässä elämässä tietämissäni.

[Punatulkku.]

No yllättävän hyvä kirja on "Minä,Ozzy".Kertoo Ozzy Osbournen legendaarisen hevimiehen elämästä aina kirjan julkaisu päiviin asti. Lapsuudesta 2000-luvun loppupuolelle.. Kertoo kamppailusta alkoholismia ja huumeita vastaan.

[1970]

Heroiinipäiväkirjat - Nicky Sixx

Pidin siksi, että Nicky kertoi tilastaan kun oli about 30 v muistiinpanojensa pohjalta "livenä" ja kommentoi elämäänsä 20 v myöhemmin miehen iässä. Musiikillisesti mötlin on mulle ihan pohjakuraa, mutta usein biisintekijät hallitsevat myös kirjallisen kertomisen mielekkäästi, paitsi tietenkin ohkaiseksi jäävä otsonikerroksen otsy.

Slash

Hänen näkemyksensä bändin tuhosta ja siihen kiinteesti vaikuttaneista päihdeharrasteista. Ajaa asian ja ehkä on parempi diggailla orkesterista (GnR) ennen lukemista.

It´s so easy (and other lies) Duff McKagan

Saman pumpun basistin totaalikäänteen tekevä elämäntarina, joka oikeestaan alkaa haiman hajoamisesta ja avautuu raittiiseen valintaan, mitä kaikkea voi tehdä miljonäärirokkari, kun dokaus ja kama on pakko jättää taakse, sisältää tärkeän retkahtamisen. Duff hanskaa kirjoittamisen, ei tarvitse olla bändifani, matka on yksityinen yhden lahjakkaan miehen pohdiskelu ja seikkailu - selvinpäin ja rankkaa fyysistä reeniä maailman huippujen kanssa ja mielenkiintoisia valintoja, joista en tiennyt aiemmin itse mitään.

Scar tissue - Anthony Kiedis

On se äijä ja tarinaa riittää, skriivas opuksen 40 veenä ja on kaiketi pysynyt erossa viinasta, kokasta ja herskasta about 14 v, helvetillistä kierrettä, ja poikkeuksellisesti oli raitis ennen RHCP:n megamenestystä 1991 ollut jo vuosia, ja putosi takasin nuoruusaikojen touhuihin muutama vuosi after. Melkoinen panomies myös, mutta toisethan meistä ovat vilkkaampia ja harrastavat ahkerammin. Tavaramerkkinä Anthonylla on kautta linjan ja linjojen takanakin intensiivinen kerronta, sillä taas kerran oivan biisintekijän hyvät kynäominaisuudet istuvat kuin räätälöity hanska handuun ja olen bändistä itse pitänyt kauan, joten vaikuttanee lukemiseen, sehän onkin paljolti myös Red Hot Chilin Peppersin tarinaa ja muidenkin jäsenten ongelmat tulevat framille.

Matkani Doorsin kanssa - Ray Manzarek

Jo keskuudestamme vikalle tripille lähteneen Manzarekin stoori ja näkemys ovien sisäpuolelta, ei-fanin ei kannata vaivautua. Kaikki aineet edustettuna ja Morrison usein keskiössä ja koko bändin touhut ja toki se on myös ajankuva, kun kaikki oli sallittua, mutta moralisoiva ja ahdistava jenkkilä kuristi pillistä toisella kädellä, kun "freedomia" jaettiin Vietnamiin, jonne Morrisonin herraisoherra-isi meni komentamansa laivaston kanssa. Melko erikoista tajunnanvirtamaista ja ajoittain hyvin voimallista hippihenkistä tarinointia, inkarnaatiot tutuksi ja kaikkea ei toki tartte uskoa.

Aerosmith - Walk this way

Steven Tylerin ja kumppaneiden reipashenkiset rokkivuodet ja selkiintyminen. Erittäin hyvin koottu, sillä tyypit puhuvat suurin piirtein nauhalle juttunsa kustakin ajanjaksosta. Tarinat koonneen tyypin onnistunut toimitus kaiken kaikkiaan, kun tätä ei suoraan ole kirjoitettu kenenkään bändiin kuuluvan taholta. Tyleria on helppo ihailla, ja tarinaa todellakin on kertynyt, eikä kaikkea ole mahtunut, bändistoori. Papat on kaikki hengissä ja ilman addiktioita, joita piisasi melko mucho.

Life - Keith Richards

Kaikki olennainen ja tarvittava herran tähän astisen elämän vaiheilta ja moni vuosikymmeniä lehdistössä totena pidetty hurja juttu on paisuteltu, vaan vanha viidakon viisaushan on, että mitäpä suotta niitä kaikkia huhuja korjaamaan, ehkä veret seisahtui ja ne vaihdettiin, sure honey and we do rock and occasionally roll, man. Ihan partiopoika on Keith ja olisi halunnut oikeesti Englannin kansanarmeijaankin, mutta vain ex-basistinsa sinne ehti. Mick Jaggerin kanssa riitelyt ovat usein perinteistä addiktin tajuihin palaamisesta seuraavaa reaktiota, kuten monet taviksetkin eroavat, kun mies lopettaa kaljan imemisen, viimein. Hurjii juttui, hyvin kerrottu, ja jälleen kerran: tämä on biisintekijän synnyinlahja,

suomalaisista musa-alan veijareista tähän pääsee Vexi Salmi, joka ei ihan rokkarista muuten mene, ah ha ahah. Kari Hotakainen on muuten mestari, eikä ole pitkäpiimäinen ja ollaan ytimessä ja muistetaan huumori, Tervo toki joskus ammoin. Yhtä ja samaa ne ovat samoilla kirjailijoilla, sillä kukin kirjoittaa lopulta toistuvaa proosaa uusiksi vain vähän erilailla.

Dan Fantet, Charles Bukowskit kannattaa lukea, sillä ne ovat arkirealismia ja tosia sekä hyviä kaikin puolin, mutta kannattaa laajentaa kenttää, joskus voi löytää yllättävältä taholta jotain merkittävää ja kiehtovaa uutta, muutakin kuin plinkin vuodatuksia, jotka eivät ihan bestsellereinä maailmalla liiku ja kolisevat vain vähän aikaa edes parhaimmillaan...

Viihdyttävyys, johon on siroteltu sopivasti vakavuutta ja elämäntarinaa, joka koskettaa ja kiinnostaa yhdistää näitä valittuja teoksia, mutta makuasioita ovat myöskin. Nämä antoivat mulle mitä pitikin ja siksi nuo kirjat, jos kyseiset taidemuodot ja laulu-ja soitinyhtyeen polut kiinnostavat, muuten jää se lisäbuusti saamatta, mutta menee se sellaisenaankin ja nämä ovat kuitenkin oikeasta elämästä, eivätkä yllä haliwuudin keksittyyn korviketeollisuuteen, jota näissä kyllä aikansa ahnaasti nautitaan ja temppu onkin, kuinka sieltä julkisuudenkin painostavasta kehästä veke,
ja sen alkuonnistumisen jälkeisestä kaiken kattavasta tyhjyydestä jonnekin.

[1970]

^ No mårjahdus, ja kun olet niin nukkumasafani, voin todeta tuon maskotin päivityksen olevan ketjussani ja samalla raportoidaan alan näkymistä eli nukkumateollisuuden ja samalla koko nukahtamisalan mädän- ja herännäisyydestä.
Helpottaa unen- ja naisensaannissa. Hyvä että on joitain koiranleukoja täälläkin, eikä kaikki vakavan kuun seurannaisia.

Bändikirjallisuuden lisäosiossa kehottaisin halukkaita tutustumaan ripottain pariin teokseen.

Yesterday - Paul McCartney

Tosirokkarit on piitlesfaneja, sillä aikakauden mukaisesti kovimmat sattuivat syntymään aikaan, jolloin altistuivat pakosta ja voimakkaasti Lennon-McCartney-vaikutukselle. Tämä koskee niin Lemmyä, Axl Rosea, kuin hevimpää raskasmetallistia ja kevyempiä klarinesteja, yli kansallisuuden ja ihonvärin. Macca käy piitleshistoriikin hyvin läheltä läpi, sillä oli mukana tiiviisti ja valottaa piisien synnyn ja tämä vaatii musiikillista suuntautuneisuutta mainittuun orkesteriin. Abbafani ei voi olla uskottava rokkari, olen sitäkin, mutta vasta piitlesdiggari on sinut itsensä kanssa. Myös Maccan elinikäkumppanin Lindan poismeno ehti tuohon järkäleeseen, kyseessähän oli todellisen elämän oikea vuosituhannen rakkaustarina, eikä niitä ole kellään, kuin ehkä krokotiili-dundeella ja tietenkin ainoan yönsä erossa olemisen syy eli hjyymepidätys ja Lennonin murhan jälkeiset fiilikset, eri aikakausien kuvauksia ja ensimmäisen massasuosion lieveilmiöt ja pikarikastuminen yms. koukerot. Maccahan on se todellinen rokinlaulaja ja tuotteliaisuus ei katkennut koskaan, eikä lopu stadionkiertäminen.
Otsyllekin on joku yöhoitsu lukenut tämän kirjan ja loput on soitettu hälle kasettikelamankalta.

Lemmy - omaelämäkerta

Harmikseni tämän kanssa on käynyt niin, etten liikoja muista, enää. Pääpointti on kuitenkin Lemmyn rehellisyys ja basson vimmainen näpellys sekä ennen kaikkea kaikkien heroinistien dissaus ja pirin puolestapuhuminen. Lemmyhän ei kuulu raitistelijoihin. Näkisin tässä äijässä niin paljon hyvää, sillä hänen tyylinsä on lyömätön, charminsa rokinrepalainen ja uskottavuutensa ja uskollisuutensa ehdoton ajalta, jolloin vanhaliitto arvosti perinteitä. siksi.

Hanoi Rocks - all those wasted years

Bändin taival melkein huipulle, vajariksihan se jäi monella tapaa, gunnarit otti vaikutteet ja vei all the way.

Remu - poika varjoiselta kujalta

Samalta vuodelta kun Hurriganes viimein lopetti. Henryn tuore muistelo likeltä ja perusteet logiikalleen. Tämä se on, sillä sittemmin tehdyt pökkelöt dokumentaashit sivuuttaisin mieluiten, niihin on tarttunut liikaa jotain muuta schaibaa, eivät ole enää mielenkiintoisia. Remun tapa on omintakeinen ja menestystä härmässä tuli, mutta ei sittenkään riittänyt rahkeet isoon maailmaan. Kaikesta huolimatta ja kaiken muun arvoisen takia ainutlaatuinen äijä, epäilemättä lahjakas ja luova laiskana lutvimaan asioita, pääsi lopulta varjoiselta kujalta kuitenkin parrasvaloihin, vaikka välillä ruskettuikin kalteritangon takia.

Albert Järvinen

Mun kaverivainaa oli Albertin kaa solukämppäkamuna molempien vikassa hoitopleisissä. Alberttihan on siunattu bluestaiteilija ja ehkä oli liiankin kiltti jossain määrin. Olin kuitenkin yllättynyt, kuinka paljon juttuja meni ohi dokauksen takia. Remun kaa riitelykin alkoi jo riepoa ja tämä talonmies vaan vahaa rappusia öisin, kun voisi olla minkä vaan oikean ja ison bändin keppistara. Vähän valjuksi jää, kun postuumi on vähän sitä ja nyt ne jutut kerrottaisiin eri tavalla.
Remuhan kommentoi Alberttia suurin piirtein näin, että "kaikki mikä oli siinä hyvää, oli hyvääkin hyvempää, mutta kaikki mikä siinä oli pahaa, oli pahaakin pahempaa".

Musakriitikko-kustannustoimittaja"kirjailijoiden" kokoomat yksiuloisteiset "bändikirjat"

Ei kannata käyttää, ovat valjuja lehtijutuista tekaistuja seiskaläpykkä-tason (sk)riivauksia.
Ehdin nielaista koko W.A.R-tiiliskiven, kun huomasin saaneeni propaganda-allergian. Stingistä ja rollareista näitä on kans kirjoitettu jo aikaa sitten. Tavattaessa heitä mäkeen tai ojaan. Varmista, että pändikirjan takana on se alkuperäinen ryhmä.

Odotetaan myös matin ja tepon ja k-kaupan kaija koon paljastavia rokkenrolltarinoita ja iskelmämaailmasta lea levee ja pula koivuniemi rundilla ja sepikumpulainen goes gospel.

Onhan niitä muitakin, ladatkaa tulemaan, niin mäkin löydän jotain uutta ja parhaathan voi olla kokonaan kirjoittamatta, huomataan myös mieltymys eri aloihin, kunhan raksa- ja rekkaäijät alkaa kertoa tarinoitaan, muukalaislegioonassa 28 vuotta könynnyt Kyösti Pietiläisen kirjoja on saatavilla mistävaan nykyisin, sama äijähän oli myös merillä ja nekin tarinat löytyvät tuon nimen hakuhistoriasta, melekosta kertomaa, vaikkei olekaan huipputekstiä ja

kun on lämpösempikin keli, lukeminen kannattaa aina ja lämpösen kelin vaaroista etenkin. nyt hyvää loppukesää.

[Buli-Mikko K-Mikko]

Rentoa kesä lukemista ja vaikka Vuorisen pokkarit juoppiksien lisäksi.

Painajainen piparkakku talossa.

Kirjan päähenkilö palkataan taas turvamieheksi ja menossa mukana händi&käppers ,jupikit sekä iloinen lauma enempi tai vähempi hulluja huumepomoja ja heidän alaisiaan.

Viimeinen suuri seikkailu .

Kirjan alussa Kontulalainen Niku on juuri vetänyt kunnon pirivedot ja bongaa lehti-ilmoituksen ja lähtee puhutuksien jälkeen järjestämään Lapin massimiehelle suurta seikkailua kaikille kilpailijoille ,jotka majottaa kontulan/Mellunmäen lähimetsään .Snobi kasvissyöjille vain ja ainoastaan makkaraa ja bon Apetit sekametelisoppa on valmis-toki saadaanhan siihen mausteeksi mahan täydeltä psykedeelisiä sieniä(silokkeja ja kapteenin yrttiä(hasaa) kilpailijoiden sekä lukijan iloksi. Unohtamatta muita kivoja kisailuja -katkaistulla haulikolla tikkataulun ammuntaa,sekä muuta mukavaa.

Suosittelen kesäistä kisailua Kontulan lähimetsässä.

Mickin sanoin lukeminen kannattaa aina.

Kesän jatkoja
kirjoja Ja joskus ruokaakin Ahmiva Iso-pieni Mikko

[lomamuisto]

Kaksi kirjaa lisää
Pertti Purhonen: On se niin väärin, Kirjapaja 1989
Mildred Newman ja Bernard Berkowitz: Ole sovussa itsesi kanssa, Weilin + Göös 1974

[facsimile]

Karl Enqvist - Monimutkaisuus

Kirjassa Enqvist pyrkii esittelemään todellisuuden rakennetta tutkivaa fysiikkaa. Aihe on tunnetusti mielettömän vaikea, mutta kirja etenee mukavasti lähtien kaikkein yksinkertaisimmista kysymyksistä. Mitä pidemmälle kirja etenee, sen vaikeammaksi asiat muuttuvat, mutta Enqvist on mielestäni onnistunut esittelemään näitäkin edes jokseenkin ymmärrettävästi. Kirjassa on myös paljon vauhdikkaita näkökulmia asioihin (miksi halkaistu leipä on painavampi kuin kokonainen?). Kirja ei ole vain mikään kuiva opas.

[FriendlyFire2000]

Betonijumalia on hyvä kirja

[torstain lapsi]

Augusten Burroughs: Kuivilla, 2003

[Juu Ei]

Teemu Suominen,
Soberismia, Kalliosta kukkulalle

Alkoholista eroon päässeen Soberismia -blogin kirjoittajan esikoiskirja.
Myös blogi on loistavaa luettavaa.

T. Juu Ei

[Päihdelinkin toimitus]

Hei plinkkiläiset!

Kerätään tähän ketjuun omia ja muita kiinnostavia blogeja Päihdelinkin aihepiireihin liittyen.
Tässä alkua..

http://alkoholistinelamaa.blogspot.fi/
http://vesilinjalla.blogspot.fi/

terv. toimitus