^ Mulla meni niin, että silloin kauan sitten, ihan nuorena, ei ollut takana edes mitään piriputkea, olinpa vain muuten
niin helevetin ahdistunut 
. Benzot auttoivat siihen ahdistukseen niin täydellisesti ja täsmänä, että itse se ahdistumisen poistuminen oli
todella euforinen fiilis. En mä sitä esso-oloon vertaisi, enkä edes opparioloihin, jotka ovat olleet parhaimmillaan todella euforisia, mutta voisin sanoa, että se benzoista saamani ahdistuksen poistovaikutus oli
tavallaan jopa euforisempaa, kuin Sepon henoiinin tai oksikodonin vaikutus parhaimmillaan. Sitten yritin metsästää sitä oloa aina uudestaan ja uudestaan, eikä sitä tietenkään saanut päälle, jollei ollut valmiiksi ahdistunut, ts. lääkitykseni oli ihan kunnossa
lääkinnällisillä annoksilla ja ahdistukset kurissa, mutta ei se "tuntunut missään". Kiskoin sitten benzoja olojen toivossa kaameilla annoksilla ja jollei tarpeeksi pärissyt, niin viinaa kyytipojaksi ja johan aina tapahtui kauheita

. Sitä pelleilyä benzousvassa ja ryynikänneissä jaksoin harrastaa ihan liian pitkään ja olin jopa sitä mieltä, että se on vitun hienoa

. Siinä sivussa tuli sitten hankittua ihan kunnollinen benzoriippuvuus ja nostateltua tolejaan aivan turhan päiten hyviin
lääkkeisiin.
Jep, tarvittaessa erittäin hyviä
lääkkeitä, mutta aika vitun paskoja
huumeita 
.