Meinasin lähettää tyhjän viestin...no, se olis ainaski kuvannu mun aivotoimintaa...Täällä sitä taaperretaan eteenpäin. Loppuvuosi meni enemmän tai vähemmän kännätessä ja tuli siinä lomassa valmistuttua automaalariksikin. Ei siis mitään uutta auringon alla...jossei nyt sitä tosiasiaa oteta lukuun, että itsekin pysähdyin kelaamaan, että eihän tää nyt näin voi jatkua. Eli taisi tulla se tuhnuksen pohja vastaan...(olis pitänyt tulla jo PALJON aikaisemmin).
Tällä hetkellä tilanne on se, etten ole koko tammikuun aikana ottanut yhtään viinaa ja näillä näkymin tarkoitus olisi pysyä tällä linjalla AINAKIN tammikuun loppuun. Sanon näin, koska - yllättävää kyllä - viinattomuus ei olekaan tuottanut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia (olikohan kyseessä alkoholististen aivojen luoma ennakkomielikuva - vai pelko?). Hetkittäin tietty tulee himofiilinkejä, mutta toistaiseksi olen selvinnyt niistä voittajana. Eilenkin kävin jopa kaupassa sellaisen fiilingin päällä ollessa ja kaljat jäi kauppaan siitä huolimatta. Positiivisena juttuna olen huomannut, että kaupassa on monia erimakuisia alkoholittomia juomia - mm. pina colada (joka ei muuten sisältänyt pätkääkään ananasmehua ja kookosmaitoa, joita sen pitäisi). Jossain vaiheessa jäinkin kelaamaan, että oikeastaan on aika hullua juoda alkoholijuomia, koska lopulta ne maistuvat just samalta kaikki. Siis siinä vaiheessa, kun on perseet olalla. Suuremman ongelman on tuottanut sokerilakko, jonka piti kestää kuukauden, mutta joka on jo mennyt rikki - älkää kertoko meidän kakruille, mua odottaa muuten käsin tiskaaminen....!!! Vai olikos se tosta viinan ottamisesta?
No, täs on tullut sitten tehtyä joitain hanttihommia, jotka jäi viime vuoden puolella tekemättä. Esimerkiksi oman auton puskurin korjaus - kissa pamahti päin ja puskuri paskana. Isäntä hitsas kasaan ja laitoin sit tossa vuoden aluksi sen kuntoon, yllättävän hyvää jälkeä tuli spraymaalilla pienten kommellusten jälkeen. Oon kanssa huomannut, että joka päivä tulee tehtyä jotain - vaikkei se maailmoita merkkaiskaan - kun jossain vaiheessa loppuvuodesta oli fiilis, ettei päivän aikana tehnyt yhtään mitään ylimääräistä. Eikä varmaan todellisuudessa tehnytkään. Nyt lause: "en mä oo tehnyt mitään erikoista" merkkaa sitä, että perusjutut on suurinpiirtein hoidossa.
Alkuun tää tipaton tammikuu-meininki oli vähän niinkuin pakkopullaa - isäntä sen keksi - mutta kyllä on pakko itsekin myöntää, ettei se tainnut niin huono idea ollakaan. Mulle näytti toimivan se, että etukäteen tiesi, et tosta päivästä lähtien ei enää oteta pätkääkään. Oikeesti - mä kuvittelin viinattomuuden olevan vaikeempaakin - pitäskö mun nyt koputtaa sitä mun kuuluisaa puupäätäni?!?
Elikkä - Tuhnus taapertaa täällä naatiskellen alkoholittomien juomien ihanuudesta - hei, kuka mun käski tuhota pannullisen kahvia!?!
Kyllä viime vuoden loppupuolella tuli sekoiltua sen verran rankasti, että homma oli katkastava. Rupes menee huippuvaaralliseksi se mun touhu. Ihme, että ylipäätään olen vielä hengissä. 
Kaikkea sitä pystyykin itselle tekemään.
Tänään juteltiin yhden kaverin kanssa tipattomasta. Se kommentoi, että mitä sitä tuttua tyyppiä kiusaamaan. Mä en oikeastaan pidä tipatonta itsen kiusaamisena. Paremminkin se antaa mahdollisuuden kelata, että missä oikein mennään. Mutta mielipiteitä on tietty monia eikä kaikkien tarvi edes miettiä omaa viinankäyttöään. Itse mä oikeastaan olen ollut helpottunut siitä, että tipattomalle tuli ryhdyttyä. Ei sitä loppuvuoden menoa olis enää kauaa jaksanut.
onnistuneesti pari päivää sitten jätin varpaani oven väliin 
Kuulemma aika repaleinen haava, itse en viittinyt vaivautua kattomaan, millainen se on.
Homma pelaa, kun sitä ei ajattele. Ai niin, ja Lightille erityisesti tiedoksi: mä voin olla väärällä puolella tässä foorumissa, mutta tiedän sen kyllä itsekin ja olen täällä vain ja ainoastaan sen takia, että kaikki, jotka mä tunnen, ovat täällä. Ai niin, ja mistä sitä tietää, vaikka huomenna lopettasin - tai sitten tässä pikkuhiljaa? En ajatellut pohtia sitä sen enempää. Siitä kun saa vaan päänsäryn ja hermoromahduksen. Ainakin minä.
