Olet täällä

Kun aloitan, en osaa lopettaa.

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Kun aloitan, en osaa lopettaa.

ViestiKirjoittaja Dark Phoenix » 5.1.2010 00:45:55

Juon kerran viikossa-kahdessa viikossa. En mielestäni liian usein. Se ei ole ongelma, vaan kuvaus seuraa.

Teen töissä pelkkiä yövuoroja, mutta elän normaalistikin yörytmillä. Jos juon, aloittelen siinä illalla yhdentoista aikaan, sehän on minulle "keskipäivä." Ostan viinakaupassa itselleni vain puolen litran pullon ja ajattelen, että kyllä tämä nyt riittää, eihän sitä enempää... Tissuttelen pullon katsellessani elokuvia tai surffailessani verkkoa tai pelatessani jotain.

Kun pullo on loppu, siinä aamulla joskus yhdeksän, kymmenen aikaan ja vaimo on lähtenyt töihin, tiedän, että nyt, tässä kohtaa minun pitää lopettaa, ja mennä nukkumaan. Noin puolessa tapauksista kuitenkaan en lopeta, en pysty ajattelemaankaan sitä, vaan kännissä on kivaa olla ja haluan olla vielä piiiiiitkään humalassa... Ajelen pyörällä ympärikännissä lähikaupasta ostamaan siideriä tai olutta lisää.

Ja juon. En jostain syystä pysty sammumaan, juon vain itseni täydelliseen koomaan jossa minulla ei ole mitään estoja. Olen pettänyt vaimoani ja tehnyt aika inhottaviakin seksuaalisia juttuja, jotka nyt selvinpäin ajatellen tuntuvat kuvottavan vastenmielisiltä ja ne kaduttavat minua ihan hirveästi. Toisinaan masennun tolkuttomasti ja vahingoitan itseäni (selvinpäin olen iloinen ja pirteä luonne eikä mieleeni tulisi mitenkään olla uskoton).

Jos pystyisin lopettamaan ajoissa, minulle ei tulisi morkkista, en sekoilisi älyttömiä tai tekisi mitään mitä pitää katua. Mutta en osaa lopettaa. Jos vain joisin iltaisin kuten normaalit ihmiset, eikä olisi mahdollisuutta hakea jatkosarjaa... (ei siis korjaussarjaa, en harrasta krapulajuomista ja sen yhden juomiskerran jälkeen olen taas viikon-pari kuivinsuin) Huoh. Jo pelkkä tämän tunnustuksen kirjoittaminen saa minut katumaan suunnattomasti hölmöilyjäni. En ole tehnyt mitään rikollista tai koskaan satuttanut muita ihmisiä, mutta tehnyt pahaa itselleni, tavaroilleni ja ääliöinnilläni vahingoittanut parisuhdettani vakavasti (onneksi puolisoni ei tiedä uskottomuudestani - sekä miesten että naisten kanssa). Lisättäköön vielä jälkäteen maininta, että tahtoisin tosi kovasti Facebookiin tai matkapuhelimeeni alkolukon. :-)

Nyt olen töissä toisella mantereella enkä ole juonut pisaraakaan alkoholia kahteen kuukauteen. Työkomennukseni kestää vielä jonkun aikaa ja minulla on ollut runsaasti tilanteita miettiä omaa alkoholinkäyttöäni. Tunne, joka minut valtaa on musertava häpeä ja katumus.

En halua lopettaa juomista, haluan oppia juomaan hölmöilemättä. Se sujui minulta aivan loistavasti, mutta jotain tapahtui kolme vuotta sitten. Yötyö? Öisin juominen? En tiedä.

Kiitos jos jaksoit lukea tämän sekavan sepustukseni.
Dark Phoenix
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 1
Liittynyt: 5.1.2010 00:33:09

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa