Olet täällä

Ei nykyään niin usein, mutta...

Haluatko tukea ja keinoja alkoholinkäytön vähentämiseen? Me Vähentäjät on vertaistukeen perustuva keskustelupalsta kaikille, jotka etsivät muutosta alkoholinkäyttöönsä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen.

Valvoja: Päihdelinkin toimitus

Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 14.11.2012 21:18:04

... aina ihan turpa täynnä.

Oon siis tarkoituksella koittanut viime aikoina vähentää juomistani. Juomakerrat ovat vähentyneet, mutta humalatilat käyneet sitäkin voimakkaammiksi. En ole koskaan sylkenyt tuoppiin ja aina se juoma on maistunut enemmän tai vähemmän. Aikasemmin otin ihan vaan "biletysmielessä", mutta sitten siitä muodostui paremminkin tapa, eikä välttämättä aina ees ole niin älyttömän hauskaa, sitä vaan ottaa jotenkin tottumuksesta. Itsekseen ryypiskelyä en harrasta, vaan se liittyy vain sosiaalisiin tilanteisiin. Toinen vanhemmistani on alkoholisti ja kovaa vauhtia hautaan menossa. Mielestäni kyse ei ole siitä, että en pystyisi olemaan juomatta. Ilmeisesti en vaan halua edes sitä kokonaan lopettaa.

Olen huomannut, että kun alan ottamaan, ei jarrua meinaa löytyä. En siis välttämättä juo useita päiviä, yksikin ilta saattaa riittää. Olen melkeinpä joka kerta tolkuttomassa humalassa. Muisti on mennyt vahvasti. Tulee säädettyä kaikkea tyhmää ja seuraavana päivänä on järkyttävä morkkis ja itseinho. Morkkis tulee, vaikkei olisi mitään erityisesti tyhmäillytkään. Humalassa musta ilmenee välillä piirteitä, joita en selvinpäin itsestäni tunnista; esim. riidanhakuisuus. Saati sitten että kävisi keneenkään käsiksi. Inhoan väkivaltaa! On tullut esim. läppäistyä tyyppiä jota en edes tunne. Tästäkin kuulin sitten ystävältäni jälkikäteen, itselläni kun ei ollut muistikuvaa...

Ihmissuhteisiinkin juomiseni on vaikuttanut. Perheenjäsenet ja pari läheistä ystävääni ilmaisivat huolestumisensa juomisestani. Kaverit sanoivat että kattoivat kauhulla vierestä mun touhuja eivätkä oikein tiennyt mitä tehdä. Oon hyvilläni, että ne sai sen kuitenkin sanottua mulle ääneen ja ystäviä ollaan edelleen. :)

Sitten vielä yksi asia mikä painaa mieltä. Mulla oli sellanen miesjuttu tässä, kesti melkein pari vuotta. Kauheeta säätöä se oli ja ei sillein mikään vakava suhde, vaan paremminkin "hauskanpitosuhde", mutta minä perhana menin ihastumaan. No, se juttuhan päättyi sitten känniriitaan, kun se oli tosi ilkeä. Ja minä en sitten suostunut enää vastaamaan sille puhelimeenkaan. Kuinka yllättävää et päättyi noin.. :D Minä mietin sitä vieläkin päivittäin ja tulee "ikäväkohtauksia". Mutta varmaan parempi näin, me kun ei sen kans muuta juuri tehty kun tissuteltiin, että itse asiassa senkin takia mun juomiseni on vähän vähentynyt. Ei ihan oikeesti jaksa mitään ylimäärästä säätöä! Eikä se mielipahaankaan juominen oo koskaan mikään kovin hyvä vaihtoehto...

Tämmösiä ajatuksia tässä tällä hetkellä. Kiitos jos joku jaksoi lukea tän ja mukavaa keskiviikkoiltaa kaikille! :)
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 14.11.2012 23:11:16

Olen siis uusi täällä. Tänään liityin. Antakkee armoo! :D Tavoitteenani siis vähentäminen.
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja syystuulet » 15.11.2012 09:56:17

Moi!

Sulla on tosiaan aika alkoholistinen tapa juoda. Tuttua monelle täällä. Siksi varmaan hyvä idea yrittää ruveta vähentämään, kun se vielä on suhteellisen helppoa. Jos jatkat samalla tavalla, niin määrät todennäköisesti lisääntyvät vuosi vuodelta ja homma käy hankalammaksi. Tsemppiä yrityksellesi! :)
A boat is safe in the harbour. But this is not the purpose of a boat. (Paulo Coelho)
syystuulet
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 340
Liittynyt: 21.10.2012 09:52:48
Ollut juomatta

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 15.11.2012 12:11:57

Kiitos syystuulet! :) Olisko sulla jotain käytännön neuvoja/apua? Mikä sulla on esimerkiksi auttanut? Kaikki neuvot ja jutut otetaan avosylin vastaan! :)
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 15.11.2012 12:22:39

Niin, ja tosiaankin mun tapani juoda on alkoholistinen. Se tässä pelottaakin. Välillä menee pari päivää ryypiskellessä, toisinaan taas ei. Kauhulla muistelen yhtä kesälomaani, kun ryyppäsin lomastani varmaan 2/3 enkä kotikaupungistani poistunut.. :shock: Ihme, ettei mulle ole koskaan tapahtunut mitään järin pahaa, kun oon sitten humalaspäissään sellanen säätäjä. Täytyy koputtaa puuta.
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja syystuulet » 15.11.2012 15:20:30

Enpä rupea tässä mitään neuvoja jakelemaan, kun itsekin rämmin eteenpäin kompastellen.. :) Mutta kannattaa lukea näitä kirjoituksia täällä & Lopettajissa. Varmasti löydät monia hyviä, toimivia vinkkejä vähentämiseen.

Ja pieni tarkennus edelliseen viestiini. Tarkoitin alkoholistisella juomatavalla siis sitä, että vaikka joisi harvoinkin, niin kertakulutuksen määrät ovat suuria ja muisti menee. Silloin ollaan selkeästi vaaravyöhykkeellä.

Olet kuitenkin tehnyt hienon päätöksen, kun aloitit vähentämisen. Toivon että onnistut!
A boat is safe in the harbour. But this is not the purpose of a boat. (Paulo Coelho)
syystuulet
Vahvasti panostava jäsen
 
Viestit: 340
Liittynyt: 21.10.2012 09:52:48
Ollut juomatta

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 15.11.2012 21:57:41

Niin, kyllä sillä vaaravyöhykkeellä ollaan.

Kiitos paljon ja onnistumista toivon myös sinulle! :)
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja Lost_Princess » 16.11.2012 13:16:33

"Olen huomannut, että kun alan ottamaan, ei jarrua meinaa löytyä"

Itelläni on ihan sama! En voi ottaa "vaan yhtä olskaa", koska sen jälkeen niitä
tulee se 10 lisää...Muisti on myös mennyt tosi usein, mulla menee vielä tosi
helposti filmi poikki.
Päivä kerrallaan eteenpäin, itte en ees mieti, että "nyt oon KOKO viikon juomatta!".
Tuostahan ei tulis yhtään mitään. Päivä kerrallaan.
Jos tykkäät lukea nii suosittelen kirjaa "Hyväksy itsesi - uskalla elää" Wayne w. Dyer.
Herättää paljon uusia ajatuksia :)
Lost_Princess
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 11
Liittynyt: 7.11.2012 13:42:37
Ollut juomatta

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 16.11.2012 21:49:58

Kiitos kirja-suosituksesta! Kävin jo netissä kattomassa ja voipi olla että pistän tilaukseen. :) Kerron sulle sit arvioni jos luen sen! :wink:

En ole itsekään tehnyt mitään aikatavoitteita, että "nyt olen kuukauden juuomatta". En oikein osaa sanoa että miksi. Mutta nimenomaan mun ongelma on siinä kertajuomisessa, sen määrissä ja seurauksissa. Sitä kuuluisaa yhtä on niin helvetin vaikea ottaa! Ja mulla myös menee muisti jo ihan pienistäkin määristä. Hälyttävää!!

Mukavaa viikonloppua sulle! :)
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 16.11.2012 21:54:54

Niin ja vielä! Aikasemmin join vielä useamminkin kuin nyt. Tuntuu että kaikki vapaapäivät kului kavereiden kanssa baareissa. Tai sen yhen miehen, joka on nyt jo historiaa. Ja jos ei baareissa, niin sitten lähinnä vaan kotona sohvalla mätääntyen. Olen onneksi päässyt siitä vähemmälle. Ja siinä paljon auttoi se, että löysin itselleni harrastuksen; liityin kuntosaliin ja aloin käymään tanssimassa. :)
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja Seeker » 16.11.2012 23:53:06

Kuulostaa todella tutulta. Juomatapani ovat jotakuinkin samantyyppiset. En kauheasti harrasta putkia koska tiedän, että en kestä sitä oloa mikä seuraa kolmen päivän dokailun jälkeen. Yhdenkin jälkeen olen usein todella paskana, makaan vain punkassani ja rouskutan bentsoja. Silloin, kun kuitenkin juon, niin sekoilulla ei ole oikeastaan mitään rajaa. Väkivaltainen en kuitenkaan ole koskaan.

Kerroit, että toinen vanhemmistasi on juomassa itseään hautaan. Isäni kuoli tuossa reilut 1,5 vuotta sitten onnettomuudessa, johon liittyi vahvasti alkoholi. Hän siis oli alkoholisti, työkykyinen sellainen. Sitä touhua tuli seurattua joku kuusi vuotta ja se olikin sitten kerrasta poikki. En halua pelotella, mutta kun koet noin lähimmäisesi tilanteen, niin ajattelin kertoa omista kokemuksistani päihdeongelmaisen lapsena. Älä missään nimessä kuitenkaan syyllistä itseäsi asiasta, kuten itse tein. Niin karulta kuin se kuulostaakin, sinä et mahda asialle paljoakaan.

Koitahan pärjäillä. Tässä yritän vähennellä itsekin ja toivon, että voitaisiin raportoida toisillemme vapaasti miten homma etenee.
Seeker
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 11.11.2012 00:45:30

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja N28 » 17.11.2012 16:54:20

Kiitos Seeker kannustavista sanoista! :) Tuli tippa linssiin.

Mullakin isä on se alkoholisti, äitillä ei juomisen kanssa ole mitään ongelmaa. Kuulostaa kamalalta se mitä kerroit omasta isästäsi. :( Kyllähän tuollaset asiat kulkee lopun elämän mukana. On aivan totta, että ei itseään pidä syyllistää ja että asialle ei voi vaan tehdä mitään. Kyllä mäkin aikani yritin, mutta sitten luovutin, kun kulutin siinä itseänikin loppuun. Yksi elämähän täällä vaan jokaisella on, pitäis osata olla sillein terveellä tavalla itsekäskin! Kyllä silti mietin, että mitäs sitten kun se kuolee, ja minä en oo sen kanssa juuri missään tekemisissä enkä edes käy sitä katsomassa. Sitten se kuolee yksinäisenä. Ja se ajatus tekee mut toisinaan tosi surulliseks. Että pitäskö sittenkin ennen kuin on liian myöhäistä.. Kamala on oikeesti viinan piru; isän veli kuoli joitain vuosia sitten viinan takia, eikä edes se saanut isääni hiljentämään.

Mielellään kuulisin miten sulla sujuu! :) Kuinkas vietät viikonloppua? Mulla menee tämä viikonloppu töissä. Huh! :D
"Ihminen joka ei tee virheitä ei tavallisesti tee muutakaan."
N28
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 14.11.2012 19:42:03

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja Seeker » 17.11.2012 17:33:38

Ei voi olla totta... Minunkin isäni veli kuoli alkoholismiin noin seitsemän vuotta sitten. Hänkin muistaakseni tapaturmaisesti, mutta kuitenkin viinalla oli vahva osuus. Onko näitä samanlaisia tarinoita oikeasti Suomi täynnä vai sattuiko nyt vain kohdilleen kaksi näin identtistä tapausta? Uskomatonta.

Tässä kuuntelen musaa, lueskelen ja juon kivennäisvettä. Niin ja surffaan uutissivuilla. Niihin olen koukussa myös, mutta se lienee näistä riippuvuuksistani terveellisin. En käynyt eilen kävelyllä, joten tänään voisi senkin tehdä. Sosiaalinen kanssakäyminen on todella vähissä, mutta tavallaan tämä on puhdistavaakin. Olen vähän tällainen askeetti luonteeltani muutenkin eli en kaipaa kauheasti mitään ympärilleni. Tosi vauhdikasta ja tapahtumarikasta siis tämä elämä tällä hetkellä.
Viimeksi muokannut Seeker päivämäärä 18.11.2012 00:55:44, muokattu yhteensä 2 kertaa
Seeker
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 11.11.2012 00:45:30

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja Seeker » 17.11.2012 17:38:19

Pakko sanoa vielä, että täältä sitä on löytänyt todella samantyyppisiä ihmisiä, joilla on vieläpä hyvin samankaltainen lähiympäristö. Enkä ole ollut täällä kuin vasta vajaan viikon. Olen todella äimänä.
Seeker
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 11.11.2012 00:45:30

Re: Ei nykyään niin usein, mutta...

ViestiKirjoittaja Seeker » 17.11.2012 19:16:39

Ja kyllä, olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että vain yksi elämä täällä eletään ja pikkuisen itsekäs pitää olla, ettei muiden takia satuta itseään. On ihan tervettä ja luonnollista myös olla huolissaan isästään. Melkein tekisi mieli sanoa, että mitä kauemmin joku ihminen on poissa elämästä, sitä vähemmän siitä välittää, mutta sinun varmasti kannattaisi ennemmin punnita vaihtoehtoja vielä, kun isäsi on elossa. Mitään sen kummempaa neuvoa en osaa antaa, koska tiedän miten vaikea tilanteesi on ja kuten sanoin, en pystynyt itsekään isääni auttamaan, vaikka kerran työnsin sen nenän eteen kartan ajo-ohjeineen lähimmälle a-klinikalle. Se oli varmaankin epätoivoisin vaihe koko hommassa, ei niinkään kuolema.

Vieläkin näen unta välillä isästäni. Viimeksi toissayönä. En ihan tarkalleen muista mitä siinä näin, mutta tavalliseen tapaani olin hänelle jotenkin vihainen. En haluaisi kantaa kaunaa ja anteeksi olen mielestäni antanut, mutta tuollaistakin välillä tulee. Vaikeita juttuja, jotka eivät varmasti ihan heti lähde mielestä, vaikka miten niitä päässään pyörittelisi. Parempi varmaan keskittyä ennemmin oman elämän kuntoon laittamiseen, niin varmasti silloin näkee menneisyydenkin kirkkaammin. Jos ei ole sinut itsensä kanssa, varmasti se tuottaa vaikeuksia myös muiden kanssa toimeen tulemisessa. Olivatpa ne muut täällä maan päällä tai tuolla alla.

Sori, kun tätä tekstiä tulee näin pätkissä. Äsken oli vain niin paljon sulattelemista tuossa edellisessä viestissäsi, että ottaa aikansa ajatusten kokoon laittamisessa. Menenpä sinne lenkille, niin ehkä tämä kallo siitä selkenisi.
Seeker
Miedosti panostava jäsen
 
Viestit: 45
Liittynyt: 11.11.2012 00:45:30

Seuraava

Paluu Me Vähentäjät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa